Kuukauden Sibelius, osa 1
Luonnon ja musiikin hurmaa
Tästä alkaa Helmet.fi:n Kuukauden Sibelius -sarja. Aloitusjutussa Sibeliuksen esittelee kirjaston intohimoinen Sibelius-fani, jolle juhlavuosi on ollut kuin uusi herätys aiheen pariin. Kirjoittajalle Jean Sibelius on sydämen asia, ja hän haluaa saada muutkin innostumaan rakastamansa säveltäjän musiikista.
Tervetuloa, railakkaan ja rakastetun säveltäjämestarin Jean Sibeliuksen (1865–1957) juhlavuosi 2015! Kirjastoihin, kuppiloihin, konserttisaleihin, klubeille, palatseihin, jokaiseen mökkiin ja männikköön! Avataan aistit, sydän, sielu och hela kroppan inför grandios Jean Sibelius!
Hämeenlinnassa syntyneen ja kasvaneen, sittemmin maailmankuulun Jean ”Janne” Sibeliuksen juhlinta kuuluu, näkyy ja inspiroi ihmisiä ympäri maailmaa. Haaveileva ja mielikuvituksekas Janne-poika löysi musiikin varhain. Hän improvisoi pianolla jo ennen alakouluikää omia kappaleitaan. Kun Sibelius aloitti viuluopinnot 14-vuotiaana, hänen omien sanojensa mukaan ”viulu vei minut kokonaan valtoihinsa”.
Sibeliuksen ensimmäinen säilynyt sävellys Vesipisaroita viululle ja sellolle on vuodelta 1875. 10-vuotias Janne oli eläytynyt sadepisaroihin ja loi tähän teokseensa oikeaa väriä ja tunnelmaa jousien näppäilytekniikalla.
Sibelius kävi koulua Hämeenlinnan suomalaisessa lyseossa. Kouluaineista hänen suosikkejaan olivat luonnontieto ja historia. Latinan ehtoihinsa hän "unohti" lukea yhtenä kesänä, joten jäi luokalleen sinä vuonna. Pitkät ja aurinkoiset, sukulaisten luona Loviisassa vietetyt kesät merkitsivät Janne-pojalle merta ja vapautta, joka oli hänelle tärkeää.
Inspiraatiota luonnosta
Luonto oli Sibeliuksen innoittaja, kirkko ja konserttisali. Hän näki ja koki metsän valonläikissä ja varjoissa keijukaisia, maahisia ja kummituksia, soitti viuluaan onnellisena sammalmättäille, puille, kiville ja joutsenille aamuhämärissä tai iltamyöhään. Hän improvisoi viulullaan auringon kultaa järven pinnalla, linnun laulua ja lentoa tai myrskypilven sähköistä virittymistä ukonilman räiskeeseen.
Sibelius oli jo lapsena aito synesteetikko eli ihminen, joka koki värit sävelinä ja sävellajeina ja kuuli linnut soittimina. Kurjet, hänen elämänsä linnut, hän kuuli puupuhaltimina, joutsenet lähes trumpetteina.
”Music is on a higher plane than everything else in this world”, musiikki on korkeammalla tasolla kuin mikään muu asia maailmassa. Näin kuvaili Sibbe musiikin olemusta ja vaikutusta häneen itseensä ja muuhun luomakuntaan. Säveltämisprosessista hän lausui: ”Sävellys on sieluntila, jota ei voi ilmaista muuten kuin sävelin.”
Seikkailua, snobbailua, suurta juhlaa ja karvasta arkea
Hämeenlinnasta Sibeliuksen tie vei opiskelemaan Helsinkiin, sieltä Berliiniin ja seuraavaksi Wieniin. Wienissä hänestä tuli orkesterisäveltäjä: pääteema Kullervo-sinfoniaan syntyi siellä kiihkeässä perisuomalaisessa tunnelmassa wieniläisvalssien keskellä. Sibelius matkusti paljon pohjoismaissa, Baltiassa ja muualla Euroopassa, johti joitakin sävellystensä kantaesityksiä tai oli ainakin paikalla leveälierisine hattuineen, pitkässä takissa, sikaria poltellen.
Sibeliukselle ja hänen uralleen oli hieno hetki Amerikan-matka vuonna 1914, jolloin hänet vihittiin Yalen yliopiston kunniatohtoriksi. Matkalla Sibelius johti häneltä tilatun sävelrunon Aallottaret op. 73 ja kävi Niagaran putouksilla. Hän majoittui siellä paikallisen miljonäärin hoivissa ja sai toteuttaa aristokraattisia taipumuksiaan lähes kuninkaallisen kohtelun keskipisteenä. Sibelius pukeutui tyylikkäästi, miltei aristokraattisesti, kerrotaan, ja aina poltti sikariaan. Ristimänimeltään Sibelius oli Johan Christian Julius, mutta taiteilijanimensä Jean hän nappasi edesmenneen merikapteenisetänsä käyntikortista.
Sibelius loi suomalaisille musiikillisen identiteetin
Sibelius eli ja sävelsi juuri oikeaan aikaan Suomen historiassa. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Sibeliuksen Finlandia op. 26 ja Ateenalaisten laulu olivat vahvoja, kannustavia voimia mullistusten keskellä. Karelia-sarja op. 11 syntyi vuonna 1893 itsenäisyystaistelun laineitten lyödessä ylös ja alas. Uusia sotia oli tulossa, mutta onneksi niistä ei vielä tiedetty, kun juhlittiin itsenäistä Suomea vuonna 1917.
Suomen musiikin perustajan ja isän paikka oli auki, ja Sibelius otti sen omakseen. Hän loi meille musiikillisen identiteetin, pohjan, jolta tänä päivänäkin ponnistetaan. Nykysäveltäjätkin säveltävät ainakin osittain sibeliaanisesti. Sibeliaanisella tyylillä tarkoitetaan suomalaiskansallista, villiä ja luontovaikutteista tapaa säveltää tai soittaa. Musiikki, myös uusi musiikki, on Suomessa arvostettua, ja sitä soitetaan paljon. Lukuisat lahjakkaat muusikot ovat Suomen ja suomalaisuuden parhaita lähettiläitä maailmalla.
Sibeliuksen musiikin monipuolisuus, laatu ja maine veivät sen ja hänet säveltäjänä koko maailman säveltäjäksi. Hänellä oli ehtymätön lahja keksiä ja luoda uusia melodioita. Linnunratojen liikkeissä ja galaksien huminassa varmasti soi myös Sibelius. Hänen musiikkinsa on yleisinhimillistä ja -maailmallista. Se on koko ihmiskunnan yhteistä rikkautta. Sen siivin pääsee ihmissydämen salaisuuksiin, luonnon lumoon ja puhtaaseen iloon ja suruun.
Monisärmäinen säveltäjä tempoili luovuuden ja arjen välissä
Luonteeltaan Sibelius oli kaksijakoinen ja monisärmäinen: oikukas ja kohtelias, huumorintajuinen, ja myös melkoinen itsevaltias varsinkin sävellystyössään ja sen vaatimuksissa. Hän nautti juhlimisesta, mutta syvimmin kaipasi rauhaa ja hiljaisuutta sävellystyötänsä varten. Hamesankarinakin hänet jossain elämän vaiheissaan tunnettiin, mutta siitä aiheesta useimmiten vaiettiin. Sävelnero piirsi nuotteja, inspiroitui, masentui, rakasti, poltti partituureja, sävelsi taas.
Jean Sibelius tempoili hankalassa vuoropuhelussa pakottavan luovuutensa ja käytännön elämän asettamien rajojen välissä. Ankkureina hänellä olivat rakas vaimo Aino, kuusi tytärtä ja koti, Ainola. Hän rakasti perhettään syvästi, ja myös suku oli hänelle tärkeä. Säveltämisen ja muun elämän kannalta arvokkaita ja antoisia olivat myös hyvät, pitkäaikaiset ystävyyssuhteet. Musiikki eri rooleissaan tai jokin muu taiteenala yhdisti useimmiten Sibben ja hänen ystävänsä tai tuttavansa toisiinsa.
Sibelius oli oman aikansa supertähti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja myöten. Voimme suomalaisina olla hänestä todella ylpeitä! Hänen musiikkinsa on kiistattomasti edelleen suurta, nerokasta, korkeaa kansainvälistä tasoa, omaleimaista ja oman tiensä löytänyttä. Siinä soivat vahvasti suomalainen luonto, mytologia ja mystiikka.
**********************************''
Matka Jean ”Janne” Sibeliuksen kanssa jatkuu Helmet.fi:ssä. Kirjastosta löydät Sibeliuksesta paljon, laajasti ja syvästi: cd-levyjä, dvd-levyjä, kirjoja, nuotteja, partituureja ja lehtiä sekä asiantuntevaa tiedonhakua ja neuvontaa kansallissäveltäjästämme ja hänen mahtavasta tuotannostaan. Näitä aineistoja on kirjastossa myös e-aineistoina Naxos Music Libraryssa, ja e-lehtinä.
Kirjasto ja Sibelius ovat kaikkien!
Lähteinä käytetty: Sävelten maailma, osa 3, WSOY 1992 ja Tawastjerna, Erik T. : Sibelius, Otava, 2003 (yksiosainen laitos) sekä Sibelius 150 -verkkosivut.
Teksti: Rose Sirviö
Kuva: Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo CC BY-ND 4.0
Piirros: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland
Lue lisää Sibelius-sarjan muista osista:
: Omaäänistä, yleisinhimillistä ja nerokasta musiikkia
Tuntematon Sibelius