Joulun ajan vinkit Medici.tv:stä: Aida ja Pähkinänsärkijä
Joulua odotellessa voi virittäytyä juhlakauden tunnelmaan katsomalla kirjaston Medici.tv-musiikkipalvelusta kaksi näyttämöteosten rakastetuimpiin kuuluvaa teosta: Verdin Aidan ja Tšaikovskin Pähkinänsärkijän.
Kirjaudu Medici.tv-palveluun kirjastokortin numerolla.
Celeste Aida – egyptiläistä loistokkuutta
Oopperamaailmaa edustaa Giuseppe VerdinAida, joka sai ensi-iltansa Kairossa jouluaattona 1871. Faaraoiden ajan loistokkuus ja italialaisen oopperan mestarin upeat sävelmät kietoutuvat toisiinsa muodostaen unohtumattoman musiikkielämyksen. Osallistu voittoisan sotapäällikön triumfiin aidatrumpettien fanfaarien säestämänä, koe egyptiläisprinsessan epätoivo tuomiokohtauksessa ja ikävöi etiopialaisen orjattaren kotimaata Niilin rannalla.
Aida on Giuseppe Verdin suuren keskikauden päätösteos. Se pohjautuu vanhaan egyptiläiseen tarinaan Niilin morsian ja kertoo etiopialaisen orjattaren Aidan ja egyptiläisen sotapäällikön Radamesin traagisen rakkaustarinan. Oopperan kantaesitys oli Kairossa jouluaattona 1871.
Verdi käytti paljon aikaa muinaisten egyptiläisten tapojen ja soittimien tutkimiseen. Hän teetti Aidaa varten aidatrumpetteja, jotka muistuttivat muinaisia egyptiläisiä torvia. Myös harppu on hyvin esillä oopperassa, sillä se oli suosittu soitin muinaisessa Egyptissä.
Varsinaisia aarioita on oopperassa vain kolme: Aidan Ritorna vincitor ja Niili-aaria O patria mia, jossa orjatar kaipaa kotimaataan Etiopiaa, sekä koko oopperan tunnetuin aaria, tenorien tulikokeena tunnettu Radamesin Celeste Aida, jossa egyptiläinen sotapäällikkö laulaa Aidan ihanuudesta.
Ooppera esittelee myös yhden Verdin suurimmista mezzosopraanorooleista, faaraon tyttären Amneriksen, jonka viimeisen näytöksen suuri tuomiokohtaus on oopperan kohokohtia. Aida on todellinen juhlaooppera näyttävine joukkokohtauksineen ja baletteineen, mutta se on myös toisaalta herkkä, intiimi rakkaustarina.
Aidaa on monesti pidetty maailman suosituimpana oopperana. Säveltäjä itsekin oli tyytyväinen, vaikka antoikin vaatimattomuuden kaunistaa. Verdi totesi Aidasta: ”Tämä ooppera on säveltämistäni oopperoista niitä vähemmän huonoja.”
Medici.tv:n katseluehdotus:
Verdi: Aida, päärooleissa: Margaret Price (Aida), Luciano Pavarotti (Radames), Stefania Toczyska (Amneris), ohjaus: Brian Large, taltiointi vuodelta 1981, San Francisco Opera House.
Pähkinänsärkijä – balettimaailman joululahja
Venäläisen koreografin Vasili Vainosen toteutus Pjotr Tšaikovskin suosikkibaletista Pähkinänsärkijä on täynnä talven taikaa ja joulun ihmeitä. Kohtaa jouluyönä uljas Pähkinänsärkijäprinssi ja uhkaava Hiirikuningas ja leijaile kimmeltävien lumihiutaleiden kera valssin sävelin sadun valtakuntaan loistaviin tanssiaisiin.
Pähkinänsärkijä on myös Kansallisbaletin ohjelmistossa marras- ja joulukuussa 2021 Toer van Schaykin ja Wayne Eaglingin versiona.
Eurooppalaisen fantastisen sadun ”isä” saksalainen kirjailija E.T.A. Hoffmann oli ihastunut mekaanisiin nukkeihin, ja niinpä hänen kuuluisin teoksensa Nussknacker und Mausekönig – Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas – kertoo tarinan mekaanisesta nukesta. Teos synnytti myös yhden näyttämöteosten rakastetuimmista sävellyksistä: balettimaailman ”joululahjan” Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijän.
Baletissa pieni Clara-tyttö saa joululahjaksi pähkinänsärkijänuken. Yöllä Clara näkee unta, miten Pähkinänsärkijä herää eloon ja alkaa taistella lelujen kanssa Hiirikuningasta ja tämän hurjia rotta-armeijoita vastaan. Voiton hetkellä nukke muuttuu komeaksi prinssiksi ja vie Claran Makeishaltiattaren valtakuntaan loistaviin tanssiaisiin. Baletti päättyy, kun Clara herää ja muistelee kaunista untaan.
Baletin alkuperäiskoreografia oli Lev Ivanovin ja Marius Petipan käsialaa, ja teos kantaesitettiin kaksoisensi-iltana 1892 Tšaikovskin Jolanta-oopperan kanssa.
Baletin tunnetuimpia kohtauksia ovat eri maihin sijoittuvat karakteritanssit sekä valssit Lumihiutaleiden valssi ja Kukkaisvalssi, jota on joskus sanottu maailman kauneimmaksi sävellykseksi.
Baletissa Tšaikovskin musiikillinen mielikuvitus on rikkaimmillaan, ja teos on täynnä viehättäviä yksityiskohtia ja uusia soitinyhdistelmiä. Soittimista kuuluisin on celesta, kosketinsoitin, jossa on pianon koskettimisto ja koneisto, mutta vasarat lyövät metallisia levyjä. Soittimen ääni muistuttaa kellopelin ääntä. Ennen Pähkinänsärkijää soitin oli täysin tuntematon Venäjällä. Petipa halusi balettiin variaation, jossa on ”putoavien vesipisaroiden sointia, kuin suihkulähteessä”. Tšaikovski toteutti toiveen tuottamalla Pariisista celestan ja käytti sitä Makeishaltiattaren maagisen teeman luomisessa.
Medici.tv:n katseluehdotus:
Tšaikovski: The Nutcracker (Pähkinänsärkijä), koreografia: Vasili Vainonen Petipa-Ivanovin mukaan, päärooleissa: Alina Somova (Clara), Vladimir Shklyarov (Prinssi), taltiointi vuodelta 2012, Pietarin Mariinski-teatteri.
Lue lisää
Medici.tv-videopalvelu tuo kulttuurin kotiisi
Esittelytekstit: Seija Sipiläinen / Pasilan kirjasto
Kuva: Wikimedia Commons / CC BY SA 3.0