Maaliskuun vinkit Medici.tv:stä: Lucrezia Borgia, Tulilintu ja Kevätuhri
Kevätauringon alkaessa lämmittää voi matkustaa Italian Ferraraan kohtaamaan herttuatar Lucrezia Borgiaa ja lumoutua Gaetano Donizettin säveltämän bel canto -oopperan laulullisesta virtuosisuudesta. Balettimaailmaa edustavat Igor Stravinskyn baletit Tulilintu ja Kevätuhri.
Vieraile kuolemattoman taikurin satupuutarhassa ihastelemassa liekehtivähöyhenistä Tulilintua ja koe muinaisen heimorituaalin armottomuus kevään jumalattaren seremoniassa.
Kirjaudu Medici.tv-palveluun kirjastokortin numerolla.
Lucrezia Borgia – Ferraran herttuatar bel canton maailmasta
Vuosina 1480–1519 Italiassa eli yksi pahamaineisimpia henkilöitä, josta on kerrottu kaikenlaisia kauhutarinoita ja kirjoitettu näytelmiä. Hän oli Rodrigo Borgian tytär Lucrezia. Victor Hugo kirjoitti Lucreziasta näytelmän, ja 1833 Milanon La Scala -oopperassa sai ensi-iltansa Gaetano Donizettin säveltämä ooppera Lucrezia Borgia.
Ooppera keskittyy Lucrezian ja hänen aviottoman poikansa Gennaron suhteen kuvaukseen. Äidinrakkaus on yksi oopperan keskeisimpiä teemoja ja tuo Lucrezian henkilökuvaan myötätuntoa herättäviä piirteitä.
Vaikka ooppera kertoo huonomaineisesta henkilöstä, kysymyksessä on yksi musiikillisesti kauneimmista oopperoista. Oopperan tunnetuimpia kohtauksia ovat Lucrezian aariat Come bello ja Era desso il figlio mio, prologin suuri yhtyekohtaus Maffio Orsini, signora son io sekä tarttuva juomalaulu Il segreto per esser felice.
Medici.tv:n katseluehdotus:
Donizetti: Lucrezia Borgia, päärooleissa: Renée Fleming (Lucrezia), Michael Fabiano (Gennaro), ohjaus: John Pascoe, taltiointi vuodelta 2011, San Francisco Opera House.
Säihkyvä Tulilintu ja armoton Kevätuhri
Kuuluisan baletti-impressaarin Sergei Djagilevin ja balettimusiikin ansiosta venäläinen Igor Stravinsky kohosi maailmanmaineeseen. Djagilev tilasi nuorelta Stravinskylta musiikin venäläiseen tulilinnusta kertovaan tarinaan.
Baletti Tulilintu – L’oiseau de feu – syntyi 1909–1910 läheisessä yhteistyössä koreografi Mihail Fokinin kanssa. Kantaesityksessä Pariisissa 1910 Mihail Fokin ja Tamara Karsavina tanssivat pääroolit ja upeat puvut olivat Léon Bakstin käsialaa.
Baletin musiikki on rikas sekoitus värikästä venäläistä orkesteritaituruutta ja Stravinskyn omaa riitasointuista ja rytmisesti vangitsevaa tyyliä. Stravinsky lainasi Nikolai Rimski-Korsakovilta keinon, jolla erottaa ihmis- ja satuolennot: edellisiä kuvaa diatoninen musiikki, jälkimmäisiä kromaattiset ja itämaisesti värittyneet sävelet.
Baletin kuuluisimpia kohtauksia ovat Tulilinnun kehtolaulu, taikuri Kaštšein paholaistanssi, lumottujen prinsessojen piiritanssi sekä majesteettinen loppukohtaus.
Tulilinnun sävellystyön aikana Stravinsky näki näyn: vanhat tietäjät istuvat kehässä kevään jumalattarelle uhrattavan tytön ympärillä. Näky inspiroi yhteen musiikin historian väkevimpään teokseen. Vuonna 1913 syntyi baletti Kevätuhri, jossa vangitseva rytmi on keskeinen elementti.
Teos jakautuu kahteen pääjaksoon Maan palvontaan ja Uhriin. Baletti päättyy Danse sacraleen, uhritanssiin, jossa kevään jumalattarelle uhrattava neito pakotetaan tanssimaan itsensä kuoliaaksi. Uhrikohtauksessa musiikkia leimaavat raskaat soinnut, jotka kuvaavat julman rituaalin armottomuutta ja musiikki välittää koko sen kauhun, jota ihminen kokee raivokkaiden luonnonvoimien edessä.
Kantaesityksen koreografian laati Vaslav Nižinski, jonka ennennäkemättömät ratkaisut aiheuttivat ”raivokkaita luonnonvoimia” myös yleisössä: Kevätuhrin ensi-illassa puhkesi mellakka, ja jälkeenpäin poliisin pöytäkirjassa mainittiin 27 haavoittunutta.
Myös Stravinskyn musiikki herätti voimakkaita tunteita. Yleisö piti Kevätuhria vallankumouksellisena teoksena, mutta Stravinsky itse oli toista mieltä. Hänen mielestään vallankumous merkitsee kaaosta ja on taiteen olemukseen kuuluvan kurin ja järjestyksen vastakohta.
Medici.tv:n katseluehdotus:
Vaslav Nijinsky’s The Rite of Spring and Michel Fokine’s The Firebird, musiikki: Igor Stravinsky, päärooleissa: Ekaterina Kondaurova (Tulilintu), Alexandra Iosifidi (Kevätuhri), taltiointi vuodelta 2008, Pietarin Mariinski-teatteri.
Lue lisää
Medici.tv-videopalvelu tuo kulttuurin kotiisi
Esittelytekstit: Seija Sipiläinen / Pasilan kirjasto
Kuva: Medici.tv