Mitä lukea, kun ei tiedä mitään kulttuurista ja taiteesta
Mitä lukea, kun ei tiedä mitään -sarjassa eri alojen ammattilaiset antavat lukuvinkkejä oman alansa kirjallisuudesta. Tällä kertaa kirjavinkeissä sukelletaan muun muassa elokuvien, musiikin ja kirjastojen maailmaan.
Mitä lukea sellaisesta aiheesta, josta ei tiedä mitään? Aloittelijan voi joskus olla vaikea keksiä, mistä uuteen asiaan tutustuminen kannattaa aloittaa. Siksi päätimme kysyä eri alojen ammattilaisilta, mitä oman alansa kirjoja he suosittelisivat aloittelijalle. Kirjavinkkejä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti aiheen opiskeluun vaan enemmänkin yleissivistyksen kartoitukseen. Tässä seitsemänosaisessa vinkkisarjassa jaamme näitä suosituksia.
Millaista on kirjastonhoitajan työ tai elokuvan tekeminen? Entä mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuulemme musiikkia? Tällä kertaa sarjakuvan, elokuvan, musiikin ja kirjastojen ammattilaiset kertovat, mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos ala kiinnostaa. Joukossa on myös vinkki taiteen tutkimuksesta kiinnostuneille sekä yksi kaunokirjallinen teos!
Vinkkisarja on saanut inspiraation Helmet-lukuhaasteen 2017 haastekohdasta 48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän. Kiitämme kaikkia kirjavinkkejä jakaneita.
Kirjavinkit
Elokuvan tekeminen ja elokuvatutkimus
Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä (Making movies)
Sidney Lumet kertoo selkeästi ja käytännönläheisesti, mielenkiintoisten esimerkkien avulla, miten elokuva tehdään, mitä ottaa huomioon alkutuotannossa, kuinka valita hyvä käsikirjoitus (tai käsikirjoittaa ehkä itse), kuinka järjestää kuvausympäristöä, kuinka ohjata näyttelijöitä ja avustajia sekä kuinka kuvata, leikata ja kaiken huippuna vielä hioa elokuva lopulliseen muotoonsa. (BTJ)
Mark Cousins: The Story of Film (saatavilla vain englanniksi)
Miten elokuvantekijöihin ovat vaikuttaneet heidän aikansa historialliset tapahtumat ta muut elokuvantekijät? Tähän pureutuu elokuvakriitikko ja tuottaja Cousinsin kirja. Kirja on jaettu kolmeen ajanjaksoon – mykkäelokuvan, äänielokuvan ja digitaalisen elokuvan aikaan. Merkittävimpien amerikkalaisten elokuvantekijöiden lisäksi Cousins käsittelee myös muiden maanosien elokuvahistoriaa. Kirjassa asetutaan elokuvayleisön saappaisiin ja pyritään välttämään turhaa jargonia ja teorisointia.
Kirjastoala
Sosiaalinen kirjasto: lukemattomien mahdollisuuksien maailma
Kirjastot ovat aina olleet yhteisön kohtaamispaikkoja, aidosti matalan kynnyksen tiloja. Huoli muuttuneista lukutavoista, lukemisen vähenemisestä, ruutujen äärellä vietetyn ajan kasvusta, unohdetuista ihmisryhmistä ja yksinäisyydestä ovat saaneet monia tahoja pohtimaan lukemisen ja toisen ihmisen kohtaamisen merkitystä – kirjaston kehittämistä sosiaaliseksi tilaksi ja toiminnallisten menetelmien toteuttajaksi. Sosiaalisella kirjastolla ajatellaan olevan merkitystä sille, kuinka ihmiset löytävät uudelleen lukemisen riemun, kirjastojen merkityksen ja yhteen kokoontumisen kokemuksen. (BTJ)
Maria Forsman: Julkaisut ja tieteen mittaaminen
Tieteelliset julkaisut ovat tutkimustyön näkyvää tulosta. Kun arvioidaan tutkijan onnistumista tai tutkimuslaitoksen menestymistä, lasketaan tuotettujen julkaisujen määriä ja vertaillaan niiden saamien viittausten muutoksia. Bibliometrisiä analyysejä on käytetty tutkijanpaikkoja jaettaessa, tutkimusrahoitusta suunnattaessa ja yliopistojen keskinäistä paremmuutta tarkastelevia ranking-listoja laadittaessa. Mutta voidaanko tiedettä mitata? (BTJ)
Eoin Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (The legend of Spud Murphy)
Kun Koivulan perheen viisi veljestä kutsuvat kavereitaan kotiin, yhtäkkiä jopa viisitoista poikaa vilisee saman katon alla. Ainakin kahdeksan huutaa koko ajan kurkku suorana ja muilla on kauhea kiire vessaan. Siinä vaiheessa isä ja äiti yleensä ehdottavat veljeksille muuta tekemistä. Kuinka olisi kirjasto? Veljekset kavahtavat. Huhujen mukaan kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisellä on tiskin alla kaasulla toimiva perunapyssy, jolla hän tähtäilee metelöiviä lapsia ja kaikkia, jotka palauttavat kirjansa myöhässä. Vastalauseista huolimatta Valtsu ja Make lähetetään ensivierailulle kirjastoon ja yllätys, yllätys – he selviävät hengissä! Kun pojat käyvät lomallaan kirjastossa yhä useammin, paikasta paljastuu jopa myönteisiä puolia. Pottu-Mäkinen ei ehkä olekaan niin pelottava täti kuin aluksi näytti. Pikkuhiljaa Valtsu ja Make alkavatkin päästä jyvälle siitä, miksi kirjastoon mennään välillä myös vapaaehtoisesti. (BTJ)
Sarjakuvan tekeminen ja sarjakuvatutkimus
Scott McCloud: Sarjakuva - näkymätön taide (Understanding comics)
Katsaus sarjakuviin taidemuotona, niiden historiaan ja merkitykseen. McCloud tutkii sarjakuvan muodossa sarjakuvaa itseään ja kertoo lukijoille sarjakuvan rakenteesta, merkityksestä ja vetovoimasta. Samalla hän tarjoaa laajan analyysin sarjakuvista taiteena, kirjallisuuden lajina ja kommunikaation välineenä.
Ilpo Korkela: Uusi sarjakuvatekijän oppikirja
Sarjakuvantekijän oppikirja on Ilpo Koskelan, palkitun ja kokeneen tekijän laatima katsaus sarjakuvien tekemisen kiehtovaan maailmaan. Sarjakuvantekijän oppikirjassa perehdytään tehokkaasti perusasioihin aina ideoinnista ja käsikirjoittamisesta sarjakuvan suunnitteluun, luonnosteluun, piirtämiseen ja värittämisen perustekniikoihin, tietotekniikkaa unohtamatta. Lisäksi kirjassa esitellään uusia, kehittyneitä työtapoja ja perehdytään mm. kustannus-, markkinointi- ja kansainvälistymisteemoihin. Opas sisältää myös harjoitustehtäviä. (BTJ)
Musiikki
Daniel Levitin: Musiikki ja aivot: ihmisen erään pakkomielteen tiedettä (This is your brain on music: the science of a human obsession)
Yhdysvaltalainen neurotieteilijä Daniel J. Levitin uskoo, että musiikki on jotakin ihmislajille perustavanlaatuista, kenties perustavanlaatuisempaa kuin puhuttu kieli. Se ei ole mikään evoluution sivupolku tai suorastaan parasiitti, loinen, kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet, vaan pikemminkin osa aivojemme kovalevyä. (BTJ)
Daniel Levitin: The world in six songs (saatavilla vain englanniksi)
Taidetta ja tiedettä yhdistelevässä kirjassaaan Levitin kuvaa, miten keskeinen asema musiikilla on ollut kulttuurin ja yhteiskunnan synnyssä. Hän nostaa esiin musiikin kuusi perusmuotoa, “kuusi laulua”, jotka vaikuttivat tähän kehitykseen. Musiikin merkittävimpiä saavutuksia symmaten Levitin osoittaa, miten ratkaisevaa roolia se on näytellyt lajimme, kielemme, ajattelumme ja kulttuurimme kehityksessä.
Oliver Sachs: Musikofilia: tarinoita musiikista ja aivoista (Musicophilia: tales of music and the brain)
Oliver Sacks, jota New York Times on kutsunut lääketieteen hovirunoilijaksi, tarkastelee Musikofiliassa musiikin sijaintia aivoissa ja sen vaikutusta ihmiseen. Hän tutkii musiikin voimaa myötätuntoiseen ja lukeneeseen tyyliinsä potilaiden, muusikkojen ja tavallisten ihmisten yksilöllisten kokemusten kautta. Musiikki voi innoittaa ja viedä meidät korkeuksiin tai syvimpiin tunteisiin - ja se voi myös olla paras lääkkeemme. Sacks kertoo Musikofiliassa, miksi näin on. Kirja avaa musiikin uudella tavalla sekä musiikin lumoissa jo oleville että niille, joiden elämään se ei ole kuulunut. (BTJ)
Laulaminen ja laulajan työ
Raila Kinnunen: Karita Mattila - Korkealta ja kovaa
Karita Mattila on täynnä himoa: intohimoa, kunnianhimoa, seksiä ja tunteen paloa. Hän on täyttänyt maailman arvostetuimmat oopperatalot ja hurmannut kuulijansa äänellään ja eläytymiskyvyllään. Glamourin vastapainoksi ilmoille kajahtaa suomalaisen maalaistytön rehevä nauru ja itseironia. Karita Mattila päästää lukijat aiemmin vain vähän haastatteluja antaneen suuren suomalaisen oopperadiivan maailmaan: arkeen ja juhlaan, lavalle, kulissien taakse, keittiöön ja treenisalille. (BTJ)
Jerome Hines: Great singers on great singing (saatavilla ainoastaan englanniksi)
Hines tarjoaa kirjassaan korvaamattoman kokoelman neuvoja kaikille laulajille. Neuvot pohjautuvat Hinesin tekemiin 40 laulajien, puheterapeuttien ja kurkuspesialistien haastatteluihin. Kirjassa on kommentteja muun muassa Placido Domingolta, Birgit Nilssonilta ja Luciano Pavarottilta. Tätä kirjaa on vaikea lukea ryhtymättä itse kokeilemaan!
Taiteiden tutkimus
Helene Sederholm: Tämäkö taidetta?
Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana taiteissa on tapahtunut mullistuksia. Perinteisten taiteenlajien – musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteiden, elokuvan, valokuvan, teatterin ja tanssin – rinnalle on tullut taidetta, joka yhdistää niitä kaikkia tai ei ole mitään niistä. Kadulla näkee performansseja ja ympäristötaide levittäytyy arkisiin paikkoihin. Konsertissa instrumenttina voi olla romu, ja galleriassa tilan täyttävät taulujen lisäksi tekstit, tietokoneet, videomonitorit ja installaatiot. Taidemuseoissa ei välttämättä ole paljon katseltavaa mutta sitäkin enemmän ajatuksia, elämyksiä, kuunneltavaa, naurettavaa. Tämä runsaasti kuvitettu taiteiden tietopaketti antaa vastauksia kysymykseen, mitä järkeä nykytaiteissa on. Tämäkö taidetta? on kirjoitettu konstailematta ilman vaikeita käsitteitä. Kirjan sanastosta selviää, mitä taidemaailman termit tarkoittavat. (WSOY)
Lue sarjan muut osat
Teksti: Riikka Utriainen, Espoonlahden kirjastot
Kuva: Unsplash.com