Nasima Razmyar: Kirjasto auttoi minua kuromaan kiinni etumatkaa
Kirjasto on ollut apulaispormestari Nasima Razmyarille ja hänen monikieliselle perheelleen tärkeä paikka. Razmyar on toukokuussa haastateltavana Monikielisen kirjaston ja kirjastoauton ohjelmassa Maailma kylässä -tapahtumassa.
Nasima Razmyar tuli Afganistanista Moskovan kautta Suomeen 8-vuotiaana. Kirjat olivat tulleet hänelle tutuiksi diplomaatti-isän työpaikan kirjastohuoneessa, mutta ensimmäiset kosketukset oikeaan kirjastoon Razmyar sai Helsingissä Käpylässä.
– Olin kahdeksan-yhdeksänvuotias, kun menin kirjastoon yksin koulupäivän jälkeen. Käpylän kirjasto oli helposti lähestyttävä ja lämminhenkinen paikka. En muista käynnistä niinkään kirjoja tai rakennusta vaan hymyilevän, vähän vanhemman naisen, joka kysyi minulta, voiko hän auttaa. Siihen aikaan ei tällaisia tummahiuksisia ja vähän tummempi-ihoisia lapsia paljon näkynyt Käpylän nurkilla. Näin 33-vuotiaana tuntuu ihanalta, että ensimmäinen muistoni kirjastosta oli tuo hymyilevä kirjastonhoitaja.
Kirjasto oli Nasima Razmyarin elämässä merkittävässä osassa kielen oppimisessa ja sitä kautta koko yhteiskuntaan tutustumisessa. Hän päätti varhain, että haluaa oppia käyttämään suomen kieltä mahdollisimman hyvin.
– Jouduin aloittamaan suomen kielen opettelun vasta 8-vuotiaana. Tiesin, että olen kielessä monta askelta jäljessä muita oppilaita enkä pystynyt kuromaan etumatkaa kiinni pelkästään koulussa. Minulle kirjasto oli paikka, joka auttoi kuromaan tuota etumatkaa ja pääsemään muiden kanssa samalle tasolle.
Razmyar luki jo lapsena paljon, mutta kirjastolla oli merkitys myös muun kulttuurisen pääoman omaksumisessa.
– Cd-levyt olivat kalliita, ja kun molemmat vanhempani olivat työttömiä, ei levyjä juuri tullut ostettua. Kirjastossa oli kuitenkin pääsy samoihin Aikakoneen ja Movetronin levyihin, joita kaverinikin kuuntelivat. Levyt olivat kovasti lainassa, mutta tärkeää oli tunne siitä, että täällä ne ovat ja minäkin saan niitä kuunnella ja ottaa käyttöön. Olen monesti puhunut kirjastosta omana karkkikauppanani, jossa kaikki karkit ovat ilmaisia.
Kulttuuria monella kielellä
Kirjasto edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua monin eri tavoin. Se tarjoaa uusille suomalaisille matalan kynnyksen kielen oppimiseen maksuttomissa kielikahviloissa, ja Monikielisen kirjaston aineistoja on maksutta lainattavissa noin 80 kielellä. Razmyar on itse kaksikielinen, ja suomen ja darin lisäksi perheessä käytetään myös ruotsin kieltä.
– Puhun Jonas-pojalleni suomea ja hänen isänsä ruotsia, ja vanhempani puhuvat hänelle darin kieltä. Suomi on minulle tällä hetkellä tunnekieli, ja haluan laulaa ja lukea satuja lapselleni suomen kielellä. Puhun daria päivittäin, mutta sillä kielellä lukeminen on minulle kehittämisen paikka.
Asiat ovat muuttuneet Razmyarin lapsuudesta. Silloin kirjoja darin tai farsin kielellä ei täällä juuri ollut saatavissa, joten äiti keksi itse sadut Nasimalle.
– Viime viikolla kävin Vuosaaren kirjastossa ja huomasin, että siellä on todella laaja farsinkielisten lastenkirjojen kokoelma. Kerroin heti äidilleni, että nyt voimme lainata kirjoja ja hän voi lukea niitä lapsenlapselleen, kun Jonas on yökylässä. Äitinikin totesi, että nyt hän näkee selvästi, miten paljon Helsinki on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa.
Kirjastot näyttävät siltä, miltä kaupunki näyttää
Nasima Razmyarilla on ammatillistakin näkemystä kulttuurien välisestä työstä. Hän on toiminut muun muassa pakolaistyössä siirtolaisjärjestö IOM:ssä Tanskassa ja maahanmuuttajanaisten kanssa Monika-Naiset-liitossa.
– Kulttuurien kohtaaminen, monikielisyys ja moninaisuus ovat ehdottomasti tämän päivän Helsinkiä, ja väestörakenne ja nuorten taustat heijastuvat myös kirjastoon. Kirjastojen pitää näyttää siltä, miltä asukkaamme näyttävät. Kun maailma muuttuu, myös kirjastojen rooli muuttuu. Se näkyy myös kirjastojen arvostuksessa.
Razmyar kertoo suomalaisesta kirjastosta myös kansainvälisissä yhteyksissä, ja hän korostaa aina, että kirjastojen kautta syntyy arvoa, jota ei voi rahalla mitata: ihmisten tasa-arvoa ja sivistystä.
– Se on pääomaa, jota me kansakuntana rakennamme, ja sen leikkaaminen olisi lyhytnäköistä. On paljon valtioita, jotka ovat arvostaneet kirjastoja, mutta laskusuhdanteen aikana siellä myös kirjastoista on leikattu ja niitä on suljettu. Tärkein viestini kansainvälisesti on, että olemme tietoisesti päättäneet, että kirjastot eivät ole se paikka, mistä otamme pois.
Nasima Razmyar suosittelee:
– Afganistanista ja sen kulttuurista kiinnostuneille suosittelen Khaled Hosseinin kirjoja. Hän on loistava kirjailija. En voi ymmärtää, miten joku voi kirjoittaa fiktiota niin faktapohjaisesti. Hosseinilla on runsas tuotanto, jota on käännetty paljon myös suomeksi.
- Monikielinen kirjasto ja kirjastoauto Skidi ovat näytteilleasettajina ja ohjelmantuottajina Maailma kylässä -tapahtumassa. Nasima Razmyar on haastateltavana Monikielisen kirjaston ohjelmassa Amazon-lavalla 27.5. kello 13. Razmyaria haastattelee kirjailija Riina Katajavuori.
Teksti: Iina Soininen
Kuva: Helsingin kaupunki / Pertti Nisonen
Lue lisää:
Monikielinen kirjasto: helmet.fi/monikielinenkirjasto
Näin haet Monikielisen kirjaston aineistoa harvinaisilla kielillä
Suomen kielen kielikahvilat ja keskusteluryhmät Helmet-kirjastossa
Nasima Razmyar Kirjastokaistan videolla: