Klassikoita ilmaisina e-kirjoina
Verkosta löytyy runsaasti vapaasti ladattavissa olevia e-kirjoja, joista suurin osa on tekijänoikeuksien piiristä vapautunutta vanhempaa kirjallisuutta. Maksuttomat verkkoaineistot tarjoavatkin erinomaisen väylän niin suurten klassikoiden kuin kirjallisuudenhistorian kuriositeettien äärelle.
Tässä artikkelissa esitellään keskeisimmät verkkosivut, joiden kautta suomenkielistä kirjallisuutta on maksuttomasti saatavilla, ja poimitaan niiden tarjonnasta innostavia lukuvinkkejä.
Mitä ja mistä?
Suomen tekijänoikeuslain mukaan teos on käytettävissä maksutta ja ilman erillistä lupaa, kun sen tekijän kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta. Tämän ehdon täyttävää kirjallisuutta voidaan jakaa vapaasti verkossa. Niinpä monet kulttuuri-instituutiot ja vapaaehtoiset ovat digitoineet ja tuoneet saataville koko joukon kirjallisuutemme klassikoita ja unohdettuja helmiä.
Projekti Lönnrot
Projekti Lönnrot on vapaaehtoisvoimin toteutettu kokoelma tekijänoikeuksista vapautunutta suomen- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta. Joukkoon mahtuu kotimaisia klassikoita Ahosta Valaan, käännöskirjallisuutta Austenista Zolaan sekä monia harvinaisuuksia ja kuriositeetteja. Kokoelmasta löytyvää käännöskirjallisuutta tulee lukea tietyin varauksin, sillä monet vanhat suomennokset ovat kieleltään vanhahtavia ja noudattelevat myös erilaisia periaatteita kuin nykyaikaiset käännökset (alkuteoksen sisältöä on saatettu esimerkiksi muokata tai lyhentää). Joukossa on kuitenkin myös luettavuutensa säilyttäneitä klassikkokäännöksiä, joista muutamia esitellään edempänä tässä artikkelissa.
Projekti Lönnrotissa kirjat ovat tarjolla vain pakattuina tekstitiedostoina, mutta mikäli niiden avaaminen tai lukeminen tuottaa ongelmia, suurin osa samoista suomenkielisistä teksteistä löytyy myös amerikkalaisesta Project Gutenbergista eri lukuohjelmien ja -laitteiden paremmin tukemissa muodoissa (esim. EPUB).
Projekti Lönnrot
Suomenkielisiä teoksia Project Gutenbergissa
Klassikkokirjasto
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista koottu Klassikkokirjasto sisältää merkittävien suomalaisten kirjailijoiden teoksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Kirjat on skannattu huolellisesti sivu sivulta PDF-muotoon, joten niissä on tallella myös alkuperäisteoksen ulkoasu. Klassikkokirjasto on samalla klassikkokirjailijoita koskevan tutkimuskirjallisuuden viitetietokanta, joten e-kirjoja etsivän käyttäjän kannattaa rajata haku kirjoihin ja käyttää haussa "Tekijä"- tai "Nimeke"-kenttiä. Klassikkokirjasto kattaa vain murto-osan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista, jotka sisältävät valtavasti erilaisia historiallisia dokumentteja, kirjoja ja lehtiä.
Klassikkokirjasto
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Yle Areenan äänikirjat
Yle Areenassa on kuunneltavissa laadukkaina äänikirjoina esimerkiksi Juhani Ahon, Maria Jotunin ja Teuvo Pakkalan teoksia. Tarjolla on myös pari uudempaa, vielä tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvaa klassikkokäännöstä (Virginia Woolfin Orlando ja Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja).
Yle Areena: Äänikirjat
Mitä lukisin?
Eri verkkosivujen ja aineistojen uumenista voi olla vaikea keksiä tai löytää itselleen luettavaa. Kenties joitakin ideoita voisi löytyä seuraavista maksuttomien verkkopalvelujen tarjontaan perustuvista poiminnoista. Tutustuisitko kotimaisen proosan merkkiteoksiin tai 1800-luvun englantilaisiin ja ranskalaisiin romaaniklassikoihin, vai kaipaatko arkihuolien vastapainoksi seikkailu-, jännitys- tai kauhukertomuksia?
Mikäli näiltä listoilta ei löydy juuri sinua puhuttelevaa luettavaa, voit pyytää henkilökohtaisia lukuvinkkejä kirjaston Lukuvalmentajalta!
KOTIMAISEN PROOSAN PERUSKIVIÄ
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Jos Seitsemän veljestä jäi koulussa kesken tai sen lukemisesta on aikaa, nyt on hyvä hetki palata rakastetuimman klassikkomme pariin! Oman aikansa kriitikoita ja moraalinvartijoita loukannut teos on sittemmin nostettu kansallisromaanin asemaan, mutta se on myös eloisa ilottelu täynnä värikästä dialogia, tappelua, seikkailuja ja lauluja. Kertomus syrjäistä maatilaa asuttavien Jukolan veljesten vaikeasta sopeutumisesta yhteiskuntaan saa niin koomisia kuin traagisia sävyjä, ja Kiven kerronta taipuu sekä rouheaan kansanomaiseen ilmaisuun että lyyriseen tunnelmointiin.
Seitsemän veljestä Yle Areenassa (äänikirja)
Seitsemän veljestä Project Gutenbergissa
Juhani Aho: Papin tytär
Ensimmäiseksi suomalaiseksi ammattikirjailijaksi sanottu Juhani Aho toi kirjallisuuteemme eurooppalaisen realismin vaikutteita. Papin tyttäressä hän kuvaa koskettavasi ja tarkkanäköisesti nuoren maalaistytön Ellin kasvua ja elämänvalintoja, jotka on tehtävä sangen ahtaissa raameissa. Surullinen, mutta kauniisti kirjoitettu romaani käsittelee esimerkiksi naisen yhteiskunnallista asemaa, unelmien ja todellisuuden välistä ristiriitaa ja sukupolvien välistä kuilua. Ellin elämänpolun seuraamista Aho jatkoi myöhemmin teoksessa Papin rouva, joka kuuluu niinikään kotimaisen realismin klassikoihin.
Papin tytär Klassikkokirjastossa
Papin tytär Project Gutenbergissa
Minna Canth: Köyhää kansaa
1800-luvun lopun realismin suuriin nimiin kuuluva Minna Canth oli myös terävä yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Hänen vaikuttavimpia työväenluokan kuvauksiaan on (Työmiehen vaimo -näytelmän ohella) pitkä novelli Köyhää kansaa, jossa seurataan Kuopion laitamilla asuvan perheen puutteen varjostamaa elämää. Canth kuvaa myötäeläen paitsi köyhyyden aineellista, kouriintuntuvaa puolta hajuineen ja kipuineen, myös mielen järkkymistä lohduttomissa olosuhteissa. Toisaalta köyhyyden ankara koura ravistelee vakiintuneita valta-asetelmia ja sovinnaisuuksia: työttömyys ajaa miehet kotiin perheittensä luo, ja köyhäinavusta riippuvaisen perheen poika kulkee tyytyväisenä tyttöjen mekossa.
Köyhää kansaa Yle Areenassa (äänikirja)
Köyhää kansaa Klassikkokirjastossa
Köyhää kansaa Project Gutenbergissa
Arvid Järnefelt: Isänmaa
Aatelistaustainen radikaali Arvid Järnefelt oli Canthin ja Ahon ohella 1800–1900-lukujen vaihteen Suomen merkittäviä prosaisteja. Hänen esikoisteoksensa Isänmaa on kestänyt aikaa poikkeuksellisen hyvin: kiehtova, hallitun vähäeleisesti kerrottu kehitysromaani on samalla kirkas ikkuna 1800-luvun lopun Suomen ilmapiiriin ja kulttuuriseen murrokseen, erityisesti nuoren sivistyneistön heräävään kansallishenkeen. Teoksen päähenkilö, talonpoikaistaustainen Heikki Vuorela, päätyy Helsinkiin yliopisto-opiskelijaksi keskelle aatteellista kuohuntaa ja löytää lopulta oman polkunsa, jossa on kaikuja Järnefeltin tolstoilaisesta elämänfilosofiasta.
Isänmaa Klassikkokirjastossa
Isänmaa Project Gutenbergissa
Maria Jotuni: Arkielämää
Maria Jotunin Arkielämää on pienen maalaisyhteisön moninaisia ihmiskohtaloita ja arjen draamoja yhteen kokoava pieni suuri kirja, jossa “papiksi” kutsuttu kiertolainen Jopi Nyman saapuu Koppelmäen tilalle ja kohtaa siellä yhden kesäpäivän aikana koko joukon erilaisia hahmoja herrasta renkiin. Jotuni kuvaa henkilöitään toteavasti ja välillä raadollisestikin, mutta ei ilman empatiaa. Eloisaa puhekielistä dialogia on paljon, mutta välillä hiljennytään vapautta ja riippumattomuutta edustavan kulkuri-Nymanin kanssa makamaan heinikkoon, kuuntelemaan luonnon ääniä ja pohtimaan kaiken katoavaisuutta. Jotuni tunnetaan myös tarkkanäköisistä novelleistaan sekä postuumisti julkaistusta parisuhdeväkivallan kuvauksesta Huojuva talo.
Arkielämää Yle Areenassa (äänikirja)
Arkielämää Project Gutenbergissa
Joel Lehtonen: Putkinotko
Jotunin teoksen tavoin Joel Lehtosen Putkinotko on kesään ja Savon sydänmaille sijoittuva yhdenpäivänromaani, mutta tyyliltään aivan toisenlainen. Vuokraviljelijä-viinatrokari Juutas Käkriäisen ja tämän monipäisen perheen elämää seuraileva teos on sisällöltään varsin kolkkoa kansankuvausta – Käkriäiset asuvat ränsistyneessä mökissä lian ja luteiden keskellä, eikä laiska Juutas ole mikään sankarihahmo – mutta Lehtosen tyyli on ylenpalttinen ja riemukas. Putkinotko vaatii lukijalta hiukan kärsivällisyyttä ja antautumista polveilevan kerronnan vietäväksi, mutta palkintona on terävää luokkaerojen kuvausta, herkullisia henkilöhahmoja ja hersyvää tilannekomiikkaa.
Putkinotko Yle Areenassa (äänikirja)
Putkinotko Klassikkokirjastossa
Putkinotko Project Gutenbergissa
ENGLANTILAISIA JA RANSKALAISIA MESTAREITA
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Jane Austenin terävässä ja viehättävässä tyylissä lienee jotakin ajatonta, sillä hänen yli 200 vuoden takaiset tapainkuvauksensa löytävät aina uusia innostuneita lukijoita. Austen kuvaa tarkalla psykologisella silmällä ja hienovaraisella ironialla täsmällisesti rajattua aihepiiriä: oman aikansa englantilaisen maanomistajaluokan elämää ja erityisesti nuorten naisten ihmissuhteita ja avioliittopaineita. Ylpeyden ja ennakkoluulon keskiössä on omapäisen Elizabeth Bennetin ja koppavan Mr Darcyn suhteen eteneminen. Tämä vuonna 1922 julkaistu Austen-suomennos oli ensimmäinen laatuaan, ja tuolloin Austen oli vielä “suomalaiselle lukijalle aivan outo kirjailijatar”...
Ylpeys ja ennakkoluulo Project Gutenbergissa
Honoré de Balzac: Ukko Goriot
Nykyaikaisen realistisen romaanin uranuurtajiin kuulunut Honoré de Balzac kuvasi teoksissaan kriittisesti 1800-luvun alkupuolen ranskalaisen porvariston elämää. Hänen valtaisassa tuotannossaan lukijan silmien eteen maalataan elävä kokonaiskuva yhteiskunnasta, jossa raha hallitsee ja yksilöiden unelmat romuttuvat kerta toisensa jälkeen – mutta myös inhimillisyys pilkahtelee silloin tällöin. Ukko Goriot, eräs Balzacin tunnetuimmista teoksista, kertoo pariisilaisen täysihoitolan asukkaiden ympärille rakentuvan tarinan rikollisesta juonittelusta ja uhrautuvasta isänrakkaudesta.
Ukko Goriot Projekti Lönnrotissa
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Syrjäisessä pappilassa Yorkshiren nummimailla kasvaneet Brontën sisaret, Anne, Charlotte ja Emily, tuulettivat englantilaisen romaanin traditiota 1800-luvun puolivälissä. Kullakin Brontëlla oli oma tunnistettava tyylinsä ja näkökulmansa. Charlotte, kolmikon vanhin, kirjoitti kerronnaltaan huoliteltuja ja psykologisesti tarkkoja kuvauksia omaa tietään etsivistä naisista ja heidän rakkaussuhteistaan. Kotiopettajattaren romaani onkin rakkausromaanin klassikko, mutta siinä on paljon muutakin: teoksen alkupuolisko maalaa (uskottavasta lapsinäkökulmasta käsin) hyytävän kuvan 1800-lukulaisen koulukodin realiteeteista, ja loppupuoliskolla teos saa goottilaisia sävyjä erityisesti kuvatessaan maalaiskartanon ullakolle teljettyä mysteeriä…
Kotiopettajattaren romaani Project Gutenbergissa
George Eliot: Kankuri ja hänen aarteensa
Englantilaisen realismin merkittäviin tekijöihin lukeutuva Mary Ann Evans, kirjailijanimeltään George Eliot, on nyt meillä ajankohtainen siksikin, että hänen suurteoksensa Daniel Deronda on hiljattain käännetty ensi kertaa suomeksi. Muita Eliotin romaaneja on kyllä julkaistu suomeksi aiemminkin, ja esimerkiksi tämä 1920-luvun käännös teoksesta Silas Marner (1861) on varsin mielenkiintoista ja viehättävää luettavaa perinteisen henkilövetoisen romaanin ystäville. Tarinan päähenkilö on pellavankutoja, jota syytetään virheellisesti seurakuntansa kassan varastamisesta. Nöyryytettynä ja hyljeksittynä Silas pakenee maaseudulle rakentamaan uutta elämää, ja hänen koettelemustensa kautta teos käsittelee laajempiakin yhteiskunnallisia ja moraalisia kysymyksiä.
Kankuri ja hänen aarteensa Projekti Lönnrotissa
Émile Zola: Nana
Ranskalainen Émile Zola kehitteli tuotannossaan kirjallista realismia entistä ohjelmallisempaan ja armottomampaan suuntaan: hänen mielestään kirjailijan tehtävä oli kuvata yhteiskunnallista todellisuutta tieteellisen tarkasti, jotta tuota todellisuutta kyettäisiin muuttamaan. Henkilöhahmoilleen Zola ei juuri suo mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kohtaloonsa, mikä heijastaa hänen maailmankatsomustaan: ihminen on olosuhteidensa tulos, joten hänen asemansa (tai luonteensa tai moraalinsa) parantamiseksi on puututtava olosuhteisiin. Nana on kuvaus pariisilaisesta prostituoidusta, joka pyörittää ympärillään koko joukkoa varakkaita miehiä ja pitää heitä pilkkanaan. Tämä vanha suomennos on itse asiassa teoksen täydellisin suomenkielinen laitos, sillä myöhemmästä 1950-luvulla tehdystä käännöksestä on siivottu pois Nanan eroottinen suhde naispuoliseen ystäväänsä.
Nana Projekti Lönnrotissa
JÄNNITYSTÄ, KAUHUA, SEIKKAILUJA
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Irlantilaissyntyinen kirjailija ja seurapiirijulkkis Oscar Wilde kaivoi mielikuvituksensa synkemmät virrat esiin romaanissa Dorian Grayn muotokuva, jossa yliluonnollisen kauhukertomuksen keinoin lähestytään ikiaikaisia kysymyksiä kauneudesta, pahuudesta ja ihmisyydestä. Romaanin kuvaamassa maailmassa pukeudutaan hienosti ja käydään pitkiä älyllisiä dialogeja niin kuin Wilden muussakin tuotannossa, mutta tähän maailmaan aukenee vähitellen syvä ja pimeä kuilu, kun kauniin ja ihaillun Dorian Grayn toive ikuisesta nuoruudesta käy toteen kammottavin seurauksin. Helmi Setälän käännös vuodelta 1906 on sanastoltaan osin vanhahtava, mutta se sopii hyvin kirjan viipyilevään ja paheelliseen tunnelmaan.
Dorian Grayn muotokuva Project Gutenbergissa
Jack London: Susikoira
Susikoiran pääosassa on Valkohammas, koirasusi, joka yrittää selviytyä Alaskan villissä luonnossa ja jota ihmiset koettavat kesyttää vaihtelevin tuloksin. Kuten sen sisarteoksessa Erämaan kutsu, myös tässä Jack Londonin seikkailukirjassa pääosaan nousee karu erämaaluonto ja päähenkilöt ovat suurimmaksi osaksi eläimiä, joiden toimintatapoja ja tuntemuksia kerronta poikkeuksellisen uskottavasti heijastelee. Tarinan taustalla siintää Londonin elämänfilosofia, joka nojautuu darwinismiin ja “elinvoiman” palvontaan, mutta teoksen voi lukea myös puhtaasti seikkailukertomuksena.
Susikoira Project Gutenbergissa
Arthur Conan Doyle: Hämärätarinoita
Sherlock Holmesin luojana tunnetun Arthur Conan Doylen mielenkiinnon kohteisiin kuuluivat myös yliluonnolliset ilmiöt ja spiritismi, ja hän kirjoitti paljon arkitodellisuuden ylittäviä ilmiöitä sisältävää lyhytproosaa. Hämärätarinoita-kokoelma sisältää suomennettuina Doylen yliluonnollisia jännitys- ja kauhukertomuksia. Novelleissa kohdataan muumioita, aaveita ja pieleen meneviä spiritistisiä istuntoja. Kerronnassa on enemmän hillittyä charmia kuin shokkiefektejä, mutta Doylen ilmeisen vakava ja intensiivinen suhtautuminen yliluonnolliseen paistaa läpi. Viihdyttävin kertomus on “Arpa n:o 249”, joka lukeutui myös H. P. Lovecraftin suosikkeihin.
Hämärätarinoita Projekti Lönnrotissa
Maurice Leblanc: Arsène Lupin, herrasmiesvaras
Elokuvista ja tv-sarjoistakin tuttu Arsène Lupin on hienostopiireissä sujuvasti liikkuva elegantti mestarivaras, joka tekee rikoksistaan taidetta. Lupin tuli alkujaan tunnetuksi sanomalehdissä ilmestyneissä lyhyissä kertomuksissa, joista tämä vuonna 1908 ilmestynyt suomenkielinen laitos sisältää seitsemän. Maurice Leblancin viehättävä, selkeä kerrontatyyli kuljettaa jännittäviä juonia sujuvasti eteenpäin, ja Jalmari Finnen vanha käännös ajaa edelleen asiansa. Viimeisessä kertomuksessa Lupin kohtaa itsensä Sherlock Holmesin, jonka ranskalaisena vastineena häntä on pidetty (vaikka Lupin toimiikin lain toisella puolen).
Arsène Lupin, herrasmiesvaras Projekti Lönnrotissa
A. E. Ingman: Rimpisuon usvapatsas
Tämä erikoislaatuinen suomalainen seikkailukertomus vuodelta 1915 on lähtökohdiltaan tyypillinen poikakirja, mutta tarinaan sekoittuu Lapin mystiikkaa ja yliluonnollisen kauhun elementtejä. Robinson Crusoen ja Aarresaaren vaikutteita suomalaiseen miljööseen siirtävä romaani kertoo kahden nuorukaisen tutkimusretkestä pohjoiselle suomaalle, jossa heidän on paitsi selvittävä hengissä, myös ratkaistava salaperäisen usvapatsaan arvoitus.
Rimpisuon usvapatsas Yle Areenassa (äänikirja)
Rimpisuon usvapatsas Project Gutenbergissa
----
Teksti: Tuukka Salonen, Kallion kirjasto
Kuva: stocksnap.io