Siirry sivun sisältöön
{{ selectedLibrary.Picture.Name }}

Yhteystiedot

{{ selectedLibrary.Address.Street }}
{{ selectedLibrary.Address.Zipcode }} {{ selectedLibrary.Address.City }}
Koirat sallittu
Koirat kielletty
Siirry kirjaston sivuille

Uusimmat tapahtumat

Kimalaispaja

Pölyttäjät pulassa

Tule tutustumaan kallisarvoisiin kimalaisiin. Pajassa rutkasti tietoa pölyttäjistä, lisäksi opit rakentamaan keinopesän kimalaisille.  

Mikäli haluat rakentaa oman kimalaispöntön ota mukaasi seuraavia materiaaleja:   
Lautaa tai vaneria niin, että saat kimalaispesälaatikon jonka sisämitat ovat noin 20-30cm x 20-30cm x 10-18cm. Katoksi ja pohjaksi kelpaa myös kovalevy, jos sen maalaa sään kestäväksi. Pienisilmäistä metalli- tai muoviverkkoa tuuletusaukkojen peitteeksi. 

 
Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen:
 Paksun ja karvaisen kimalaisen (Bombus) erottaa helposti muista hyönteisistä. Ne ovat erinomaisia pölyttäjiä: mm. maamme mustikkasato on pitkälti kimalaisten varassa samoin herukoille, omenapuille ja vadelmille kimalaiset ovat tärkeitä. Kimalaiset pystyvät lentämään myös kylmällä säällä toisin kuin tarhamehiläiset jopa +3 C:n lämpötilassa. Mikäli kimalaisen pesän onnistuu luonnosta löytämään, sitä ei pidä hävittää. Suomessa tavataan n. 30 eri kimalaislajia. Kimalaisten ruokavalio koostuu medestä ja siitepölystä, kuten mehiläisillä. Ne valmistavat hunajaa omaksi ravinnokseen. Kimalaiset keräävät siitepölyä takasäärissä oleviin siitepölyvasuihinsa. Kun vasut ovat täynnä, ne muistuttavat suuria keltaisia palloja. 
 
Kimalaisen pesintä ja talvehtiminen:
Kimalaisista, kuten ampiaisistakin, vain kuningattaret talvehtivat. Ne viettävät talven horroksessa itsekaivamissaan maakoloissa. Keväällä kuningattaret aloittavat pesän rakentamisen useimmiten vanhaan myyränkoloon, ruohotuppaisiin maanpinnalle, lahokantoihin jne. Joskus kimalaiskuningatar saattaa valita pesäksi rakennuksen lämmöneristeen tai muun vastaavan paikan. 
 
Kimalaisen pesä muistuttaa hieman harmaata kananmunakennostoa. Pesän yksilömäärä on enimmillään muutamia satoja. Kesän loppupuolella kuningattarien valmistautuessa talvehtimaan, muuta pesän jäsenet kerääntyvät hyville mesilähteille päiväkausiksi ennen kuolemaansa. Kimalainen pistää harvoin toisin kuin ampiaiset ja mehiläiset ja silloinkin vain puolustaessaan itseään tai pesää. 
 
Kimalaiset ovat viime aikoina vähentyneet maatalouden rakennemuutoksen myötä ja niitä voi auttaa rakentamalla keinopesiä ja suosimalla niiden lempiravintokasveja kuten esim. pajuja, voikukkia, apiloita ja syysmaitiaisia. Eli puutarhassa hallittu hoitamattomuus on eduksi.  
 
Linkkejä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/06/nain-erotat-ampiaisen-mehilaisen-ja-kimalaisen 
 

https://www.docendo.fi/suomen-kimalaiset-seppo-parkkinen-juho-paukkunen-ilkka-teras.html 

Paja (Ison Omenan kirjasto)

30.8.2018 klo 18:00 - 19:30

Viimeksi päivitetty 15.8.2018