Välkky goes Russia
Välkyllä, Espoon kirjastoautolla
, oli syyskuussa viisi hyvin poikkeuksellista päivää. Välkyn tie vei tuolloin kauas Espoon normaalien ajoreittien ulkopuolelle, rajan yli, itään. Viisi päivää täynnä matkajännitystä, lasten ihastusta, juhlallisia vastaanottopuheita,
toimittajien ja kaupunginjohtajien huomiota
, sekä paikallisten kirjastotätien kanssa yhdessäoloa Venäjällä. Matkan tarkoitus oli tehdä Venäjällä tunnetuksi suomalaista lastenkirjallisuutta, lastenkirjastotyötä ja kirjastoautotoimintaa.
Maailmanpolitiikassa kuohuu, mutta samaan aikaan ennakkoluuloja voi vähentää arkisen elämän tasolla. Koululaiset, opettajat, mummot ja heidän lastenlapsensa, tarjoilijat ja myyjät, kaupunkivirkailijat ja tullityöntekijät – kaikentyyppiset kirjastonkäyttäjät (ja ”ei-käyttäjät”) ottivat Välkyn joukkueineen vastaan avoimin mielin ja uteliaina.
Miksi suomalainen kirjastoauto lähtee Venäjälle?
Välkyn matka oli vastavierailu: viime vuonna Pietarin kirjastoauto kävi Suomessa kolmessa kaupungissa eli Lappeenrannassa, Helsingissä ja Espoossa. Mukana oli ohjelmaa ja iso tiimi: nuoret kirjastoasiakkaat, nuorten ja lasten kirjailijat ja tietenkin kirjastonhoitajat. Tänä vuonna kulttuuritörmäys järjestettiin rajan toiselle puolelle Viipuriin, Koivistoon, Terijoelle, Siestrajoelle ja Pietariin.
Välkyssä oli mukana suomalaisten lastenkirjailijoiden Sanna Pelliccionin ja Katri Tapolan lastenteoksia. Pysähdyspaikoissa pidettiin työpajoja, joissa oli mukana Anna Sidorova, suomalaisen kirjallisuuden venäjäntäjä. Työpajoissa puhuttiin siitä, minkälaista olla kirjailija, ja lapset saivat pohtia, mitä suomalaisia kirjoja kannattaisi kääntää venäjäksi. Työpajojen jälkeen koululaiset siirtyivät Välkkyyn puhumaan monikielisyydestä, Suomesta, muumeista, matkustamisesta ja muustakin, sekä tutustumaan liikkuvaan kirjastoon.
Vierailuaikaa oli rajallisesti jokaisessa pysähdyspaikassa, ja autossa vierailleita lapsia oli vaikea ylipuhua lähtemään Välkystä pois: ”Miksi emme voi lähteä teidän kanssa reissuun? Täällä on niin siisti!!!” ”Minustakin tulee kirjastoauton kuski! Rakennan ihanan kirjastoauton itse!”
Kirjastoautokäsitys ja ylipäänsä kirjastokäsitys Venäjällä on jotain aivan muuta kuin Suomessa. Eka- ja tokaluokkalaisille kirjastoauto, ainakin yhtä monipuolisesti varusteltu kuin Välkky, oli kuin taikaa tai satua. Välkyn erikoisuus on liikkuva sisältö ja tapahtumien järjestämisen mahdollisuus: auton sisälle voi rakentaa vaikkapa varjoteatterin. Ihmiset usein tulivat kysymään autosta, mitä siellä myydään. Se, että kirjasto voi olla mukava, hauska, lämmin, liikkuva, avoin kaikille ja vielä ilmainen, ei ole kaikkialla itsestään selvää.
Ketkä tulivat Välkyn vieraiksi Venäjällä?
-
n. 250 alakoululaista
-
n. 30 päiväkoti-ikäistä
-
n. 20 opettajaa
-
n. 15 aikuista ihmettelijää
-
n. 50 kirjastolaista
-
n. 10 toimittajaa
-
n. 5 poliitikkoa
-
lasten teatterituottaja.
Välkky Venäjälle -kirjastotiimi: Ester Kanajeva (Sellon kirjasto), Behrouz Fahandezh (Kivenlahden kirjasto), Pertti Sompajoki (Espoon kirjastoauto) ja Katia Shklyar (Entressen kirjasto)
Teksti: Katia Shklyar
Kuvat: Behrouz Fahandezh, Katia Shklyar