Paula Noronen ja Kati Närhi

Yökoulu tuo jännitystä ja huumoria kaikille ekaluokkalaisille

Syksyllä 2017 kaikille pääkaupunkiseudun ekaluokkalaisille jaetaan Lukupalat-sarjan kirja Yökoulu ja kauheat naapurit. Lukupalat-sarja on suunnattu juuri lukemaan oppineille. Hauskan ja sopivasti jännittävän kirjan tekijät ovat Paula Noronen ja Kati Närhi.

Helmet-kirjasto jakaa tänä syksynä kaikille pääkaupunkiseudun ekaluokkalaisille Wsoy:n Lukupalat-sarjan kirjan Yökoulu ja kauheat naapurit. Lukupalat-sarja on suunnattu juuri lukemaan oppineille.

Yökoulu-kirjoissa seikkaillaan vampyyrien ja zombien koulussa. Kirjojen teksteistä vastaa Paula Noronen, joka kirjoittaa lapsille myös suosittua Supermarsu-sarjaa. Norosta kiehtoo lastenkirjojen kirjoittamisessa tapahtumien sijoittuminen suoraan lasten arkeen. Yökoulussa meno on vain hieman oudompaa kuin tavallisessa peruskoulussa.

– Olin pitkään halunnut kirjoittaa lapsille humoristista kauhua, ja siihen tuli tilaisuus, kun kustantamossa aloitettiin uusi Lukupalat-sarja ja minulle ehdotettiin Yökoulu-sarjan tekemistä. Oli mukavaa vaihtelua ryhtyä tekemään hieman lyhyempiä kirjoja, joita lapsi voi itse lukea.

Noronen on 6- ja 4-vuotiaiden lasten äiti, ja Norosen perheessä lapsille luetaan joka ilta. Satu etsitään joko perinteisestä kirjasta tai verkosta. Myös äidin kirjoittamat kirjat luetaan, vaikka Noronen väittää sen herättävän hänessä ristiriitaisia tunteita.

– Hirveää, kun lapset haluavat, että luetaan minun kirjojani! Tuntuu siltä, että eikö tämä työpäivä ikinä lopu. On totta kai hauskaa, että heille kelpaavat äidin tarinat, mutta kyllähän se joskus vähän työltä tuntuu, Noronen naurahtaa.

– Lapset ovat alkaneet vähitellen tajuta, että olen kirjailija, mutta he ovat hieman pettyneitä siihen, että en tee kuvia. Se tekisi heihin suuremman vaikutuksen.

Kati Närhi luo Yökoulun kuvat

Yökoulut on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Kati Närhi. Närhin luomat ilmeikkäät hahmot seikkailevat kirjoissa tarinaan sopivassa tummasävyisessä ympäristössä.

– Paulan käsikirjoituksiin on aina ilo tarttua. Teksti on hykerryttävää, ja hahmot alkavat heti muodostua mielessä.

Paula Noronen sanoo, että kustantamossa on hyvä näkemys siitä, millainen kirjoittaja-kuvittaja-pari toimii parhaiten.

– Koskaan ei ole käynyt niin, että kuva ja teksti eivät olisi mätsänneet.

Närhillä ei ole työssään varsinaisia esikuvia. Hän tekee värikkäitä ja hilpeitäkin kuvituksia, mutta kauhukuvituksiin voi olla vaikuttanut esimerkiksi lapsena nähty television mustavalkoinen kielikurssi Hello, hello, hello, jossa harvasanaiset ja säikyt brittipoliisit etsivät kadonnutta kissaa synkässä metsässä.

– Sarja oli vähän pelottava, ja siinä liikkui ihmeellisiä tyyppejä ja noitia. Varsinaista kauhuestetiikkaa enemmän minua kiinnostavat englantilaistyyppiset dekkaritunnelmat, joissa juodaan teetä kartanomiljöössä.

Yökoulu-sarjaa varten Närhin ei tarvinnut tehdä taustatutkimusta, koska goottimaailma oli hänelle jo tuttu orpotyttö Agnesista kertovasta sarjakuvatrilogiasta. Närhin kirjakuvituksia leimaakin jonkinlainen ajaton tunnelma.

– Kaihdan mahdollisuuksien mukaan aikamääreitä. En haluaisi esimerkiksi piirtää autoja tai puhelimia, joista tapahtuma-ajan voi määrittää.

Närhi ei työssään mieti lukijan ikää vaan lähinnä pyrkii tuomaan tarinan maailman mahdollisimman hyvin esiin. Yökoulu-kirjan kuvituksessa nuoria lukijoita on huomioitu kuitenkin arvioimalla jonkin verran pelottavuusastetta. 

– Mitään ihan kauhean hirveää ei pienille lukijoille voi piirtää. Tekstin sävy määrittelee myös kuvituksen linjat.

Närhi on palkittu teoksestaan Seitsemäs vieras vuoden 2015 Sarjakuva-Finlandialla. Sarjakuvamuodossa Närhiä kiehtoo mahdollisuus luoda koko maailma alusta loppuun itse.

– Lisäksi kuva ja teksti voivat olla ristiriidassa, niiden rivien väliin voi tehdä vielä yhden tason.

Tarinoiden viehätys ei katoa

Paula Noronen on tavannut kirjojensa lukijoita ympäri Suomea kouluissa ja kirjastoissa ja voi todistaa, että ainakin Supermarsu-fanit ovat innokkaita lukijoita.

– Kun kysyn luokassa, kuinka moni pitää lukemisesta, vain satunnaisia lapsia se ei kiinnosta. Olemme oppilaiden kanssa miettineet, mikä asiaan auttaisi. Moni on alkanut kiinnostua lukemisesta siinä vaiheessa, kun olemme jutelleet, että kirjastossa autetaan löytämään kirjoja omista kiinnostuksen kohteista, vaikkapa jalkapallosta. Ja vaikka lapset tulisivat kirjastoon vain pelaamaan, he ovat siellä kuitenkin kirjojen keskellä.

Noronen uskoo, että tarinoiden viehätys kestää sukupolvesta riippumatta, vaikka niiden muoto muuttuisikin.

– Tarinoita löytyy kirjojen lisäksi lehdistä ja netistä – voisiko innostusta avata löytämällä sitä kautta itseä kiinnostavia aiheita?

Noronen pohtii myös, millainen on aikuisten antama esimerkki.

– Ehkä aikuisten pitäisi ottaa ensin oma lukeminen haltuun. Lukevatko he itse? Kun olin itse nuori, oli muutama vuosi, jolloin lukeminen ei minua innostanut. Pohja oli kuitenkin olemassa, joten kirjojen pariin oli helppo palata myöhemmin. 

Yökoulu-kirjat Helmet-haussa (linkit aukeavat uuteen sivustoon):

Yökoulu ja kadonnut opettaja

Yökoulu ja kauheat naapurit

Teksti: Iina Soininen 

Paula Norosen kuva: Aapo Huhta / Tammi
Kati Närhin kuva: Kati Närhi