Luminen mäntymetsä

Lukemista ja tekemistä Kalevalan päivälle

Kalevalan päivä osuu tänä vuonna laskiaistiistain kanssa samalle päivälle 28.2. Tiistaina siis kaikki pulkkamäkeen ja sen jälkeen Kalevalaa lukemaan! Kalevalaan olennaisesti kuuluva runomuoto ja kalevalamitta voivat olla raskaita luettavia etenkin vähemmän lukeville, mutta teos sisältää myös huimia tarinoita jännittävin juonenkääntein. Kalevalan tarinoita on uudelleen kerrottu monin eri tavoin niin sanoin kuin kuvin. Siksi siihen tutustumisen voikin aloittaa tarinoiden kautta. Alla on listattu muutamia lähteitä, joiden kautta Kalevalasta saa jo paljon irti.

Kirjo​ja Kalevalasta

Yksi tunnetuimmista Kalevalan versioista on varmasti Mauri Kunnaksen kuvakirja Koirien Kalevala, jossa Kalevalan väki on kuvattu koirina ja Pohjolan asukkaat susina. Mukana on myös Lemminkäisen perhe kissoina. Kuvakirja noudattelee alkuperäisteosta suurimmilta osin, mutta mukana on myös hauskoja muutoksia kuten Aino jahtaamassa Väinämöistä aviopuolisokseen.

Kuvallista kerrontaa löytyy myös Marko Raassinan sarjakuvasta Kalevala. Raassina kertoo Kalevalaa hauskasti liioittelemalla sen juonenkäänteiden huumoria ja yksinkertaistamalla tapahtumat muutaman sarjakuvasivun mittaisiksi kohtauksiksi. Silti teoksessa kulkee melkeinpä alkuperäisteosta selkeämpi juoni, jota on helppo seurata. En välttämättä suosittelisi aivan pienimmille, mutta vaikka teos löytyykin monesta kirjastosta aikuisten osastolta, se sopii aivan hyvin nuoremmillekin.

Kalevalaa väljemmin tulkitsee Timo Parvela, joka ammentaa kalevalaisesta tarustosta fantasiasarjassaan Sammon vartijat. Kirjat jatkavat siitä, mihin Kalevala jäi: Sampo on rikottu niin, että osa palasista on ajelehtinut tietämättömiin ja osa on piilotettu. Sarjan ensimmäisessä osassa Tuliterä Ahti ja Ilmari saavat kuulla kuuluvansa Sammon vartijoiden sukuun, jonka tehtävänä on suojella Sammon palasia Louhelta ja Pohjolan väeltä. Seuraa paljon toimintaa ja hauskoja viittauksia Kalevalaan.

Kalevalasta on tehty myös monia helppolukuisempia versioita, joissa kalevalamittaa ei ole ollenkaan tai sitä on vain hyvin vähän. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirsti Mäkisen Suomen lasten Kalevala tai vähän vanhempi Martti Haavion Kalevalan tarinat.

Kalevala 100 sekunnissa ja muita nettiaineistoja

Kalevalaan voi tutustua myös muissa muodoissa. Ylen Kioski on tehnyt hauskan, noin 100 sekuntia kestävän tiivistelmän Kalevala​n tapahtumista. Alussa esitetty väite siitä, että Kalevala on “sairaan tylsä” on tosin mielestäni harhaanjohtava, ja loppuvideo toivottavasti todistaa sen vääräksi.

Enemmän tietoa Kalevalasta löytyy esimerkiksi Kalevaseuran Kalevalan kankahilla -nettisivulta, jossa on paljon helppoa tietoa ja hauskoja tehtäviä. Vähän vanhemmille sopii Kalevalasta tehtyyn taiteeseen keskittyvä Ateneumin Kalevalan luokkakuva, jossa hahmoja klikkailemalla saa tietoa hahmosta ja erilaisia hahmoon liittyviä taideteoksia. Sivu tarjoaa myös taideteoksiin liittyviä tehtäviä.

Lisäksi vielä loppukevennyksenä voi käydä testaamassa, kuka Kalevalan hahmo sinä olisit.

teksti: Annu Peltoniemi (testin mukaan Joukahainen), Myyrmäen kirjasto
kuva: CC0/pixabay/cocoparisienne