Pajatyöskentelyä

Espoon kaupunginkirjasto Vuoden kirjastokunta -kilpailun finalistiksi


Kuntaliitto on järjestänyt yhteistyössä Suomen Kirjastoseuran kanssa ensimmäistä kertaa Vuoden kirjastokunta -kilpailun. Kilpailu antaa tunnustusta Suomen kunnallisten kirjastojen tekemästä työstä. Kilpailuun ilmoittautui 56 kirjastoa, joista asiantuntijalautakunta valitsi jatkoon viisi kirjastoa. Finalistit julkistettiin Turun kirjamessuilla 5.10.2018. Yksi finalisteista on Espoon kaupunginkirjasto.

Espoon kaupunginkirjaston selkeitä vahvuuksia ovat kilpailussa edellytetyt kuntalaisten toiveiden kuuleminen ja toiminnan monipuolisuus. Tästä on helppoa löytää esimerkkejä.

Espoon kaupunginkirjasto – ylpeä asiakaslähtöisyydestään

Kirjaston pajatoiminta – tällä hetkellä pajoja on jo viisi - sai joitakin vuosia sitten alkunsa tapiolalaisen asiakkaan kysymyksestä, voisiko kirjasto hankkia 3D-tulostimen kirjastossa käytettäväksi.  Nykyisin laitevalikoima on laaja, ja kirjaston pajat ovat erilaisten konkreettisten kansalaistaitojen jakamisen keskuksia. Niissä opetellaan yhdessä digitalisaatioon liittyviä taitoja kuten vaikkapa koodausta, robotiikkaa tai virtuaalitodellisuutta, rinta rinnan perinteisten käsityötaitojen kanssa.

Tilat tehokkaaseen käyttöön

Tilasta, joka on suljettuna, ei ole kenellekään hyötyä. Kirjastojen aukioloaikoja onkin laajennettu asteittain jo pitkään. Ensin alettiin avata kirjastot aamuisin jo klo 8. Kesäsulkemisista luovuttiin, ja isot kauppakeskuskirjastot ovat nyt ympäri vuoden avoinna kaikkina viikonpäivinä. Myös aivan pieniin kirjastoihin pääsee omatoimijärjestelmän ansiosta asioimaan kaikkina viikonpäivinä klo 7-22 tai 7-20. Siis silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Vuonna 2016, kun omatoimijärjestelmä oli otettu käyttöön, kasvoi esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastoissa lainaus runsaat 30 % ja Haukilahdessa 40 %.

  Saavutettavuus on kaiken a ja o. Espoon kaupunginkirjastossa katsotaan, että kirjaston tulee tarjota palveluja tasapuolisesti kaikille kunnassa asuville ja reagoida nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi kun turvapaikanhakijoita saapui suurin joukoin Espooseen, lähti kirjaston henkilökuntaa heti kirjastoautolla vastaanottokeskuksiin toivottamaan heidät tervetulleiksi Suomeen. Samalla otettiin selvää, mitkä kirjaston palveluista olisivat heille tarpeellisimpia. Nykyisin kirjastossa toimii maahanmuuttajille tarkoitettu asiointineuvonta, joka auttaa viranomaispalvelujen käytössä. Lisäksi esimerkiksi suomenkieliset kielikahvilat ovat suosittuja palveluita. Kirjasto on myös järjestänyt yhteistyössä Afganistanin ja Irakin lähimpänä Suomea olevien konsulaattien kanssa matkustusasiakirjojen hakuun liittyviä palveluja turvapaikanhakijoille.

Lukemisen puolesta liikkeellä

Espoon kirjastot kampanjoivat säännöllisesti lukemisen puolesta, usein yhdessä koko pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastokimpan kanssa. Tarjolla on jo neljättä vuotta Helmet-lukuhaaste. Haasteen rantautti Suomeen ulkomaisista malleista idean saaneena espoolainen kirjastonhoitaja Riikka Utriainen. Lukuhaaste on hyvä esimerkki osallistavasta toiminnasta: haasteen Facebook-ryhmässä on jo yli 8000 jäsentä eri puolilta Suomea ja siellä keskustellaan vilkkaasti.

Finalistista voittajaksi?

Vuoden kirjastokunta -kilpailun voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla lauantaina 27.10.2018 klo 13.00. Myös yleisö voi äänestää verkossa omaa suosikkiaan.


Katso myös:

Finalistien esittelyvideot

Espoon kaupunginkirjaston toiminnasta ja innovaatioista kertova blogi Hakuammuntaa ja osumia


Teksti:

Ellen Karhulampi, kirjastopalvelupäällikkö, Espoon kaupunginkirjasto
Marjut Saloniemi, viestintä, Espoon kaupunginkirjasto