Lukuhaaste nuoret kirjoittajat

Lukuhaaste: He kirjoittivat nuorina

Tarinat elävät ihmisissä koko elämän ajan, ja monet kirjoittajat aloittavatkin tarinoiden kirjoittamisen heti, kun kynä kädessä pysyy. Usein on kuitenkin niin, että ensimmäiset kirjat julkaistaan vasta tukevasti aikuisella iällä. Helmet-kirjastojen  Kirjan vuoden lukuhaasteen  kohta 4 kehottaa kuitenkin lukemaan jo nuorena, alle 25-vuotiaana kirjan julkaisseen kirjailijan teoksen. Tässä kaikille haasteeseen tarttuneille sekä muille kiinnostuneille muutamia vinkkejä niistä kirjailijoista, jotka ovat julkaisseet ensimmäiset kirjansa jo nuorina.

Kunkin kirjan nimestä pääset suoraan Helmet-hakuun varaamaan kiinnostavan teoksen.

Klassikon ainekset

Moni maailman tunnetuimmista kirjailijoista on julkaissut ensimmäiset teoksensa jo hyvin nuorena. Harvan esikoinen on kuitenkaan vielä noussut klassikon asemaan. Poikkeus kuitenkin on Mary Shelleyn (s. 1797) esikoisteos Frankenstein – uusi Prometheus, jonka Shelley kirjoitti ollessaan vain 19-vuotias. Tohtori Frankensteinista ja hänen luomastaan hirviöstä kertova kirja julkaistiin Shelleyn täytettyä 21. Frankensteinia on luonnehdittu yhdeksi merkittävimmistä kauhutarinoista, joita on koskaan kirjoitettu. Teos onkin vaikuttanut voimakkaasti lajityypin syntyyn.

Juuri ennen 25:ttä syntymäpäiväänsä oman merkkiteoksensa julkaisi myös Johann Wolfgang van Goethe (s. 1749). Nuoren Wertherin kärsimykset kertoo herkän ja intohimoisen nuoren taiteilijan tarinan hänen kirjoittamiensa kirjeiden kautta. Teos oli Sturm und Drang -kirjallisuusliikkeen tärkeimpiä teoksia, ja sillä oli myös vaikutusta myöhempään romantiikan kirjallisuuteen. 

Alle 25-vuotiaina julkaistun kirjailijan uransa ovat aloittaneet myös F. Scott Fitzgerald (s. 1896) teoksella Maan päällä kuin taivaissa, Charles Dickens (s. 1812) kirjalla Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit sekä Thomas Mann (s. 1875) kirjallaan Buddenbrookit - erään suvun rappio. Fitzgeraldin Maan päällä kuin taivaissa kertoo nuorista ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun taas Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit koostuu löyhästi toisiinsa sidotuista seikkailuista. Mannin Buddenbrookit on puolestaan mukaelma Mannin oman perheen historiasta.

Modernit taitajat

Myös nykyään ajoittain pinnalle nousee alle 25-vuotiaita kirjailijoita. Monet heistä ovat keränneet myös maailmanlaajuista huomiota, ja teokset ovat nousseet bestseller-listoille. Menestyneisiin esikoiskirjailijoihin lukeutuu muun muassa Zadie Smith (s. 1975), jonka esikoisteos Valkoiset hampaat julkaistiin vuonna 2000. Kirja kertoo kahden sota-aikojen ystävyksen, bangladeshilaisen Samadin ja englantilaisen Archien, myöhemmästä elämästä Lontoossa. 

Bret Easton Ellisin (s. 1964) vuonna 1985 julkaisussa esikoisteoksessa Alta nollan Ellis kuvaa paljaasti ja suoraan omaa, sietämättömässä yltäkylläisyydessä kasvanutta kalifornialaista sukupolveaan. Alta nollaa onkin kutsuttu 20-vuotiaan kirjoittajan voimannäytteeksi. 

Hyvin toisenlainen nuoruuden kuvaus on noin 20 vuotta myöhemmin julkaistu Jonathan Safran Foerin (s. 1977) esikoiskirja Kaikki valaistuu. Teoksessa kirjailijan alter ego, Yhdysvaltain juutalainen nuorimies matkaa Itä-Puolaan etsimään Augustinea, joka pelasti hänen isoisänsä toisen maailmansodan aikaan. 

Irlantilainen Cecelia Ahern (s. 1981) tunnetaan romanttisista ja paikoin maagisista kirjoistaan, joista kenties suosituin on ollut hänen esikoisteoksensa P.S. Rakastan sinua. Kirja kertoo Hollysta, jonka aviomies Gerry kuolee yllättäen mutta jolta hän alkaa kuoleman jälkeen saada kirjeitä ja elämänohjeita uuteen elämäänsä. Kirjan kirjoittaessaan Ahern oli vain 21-vuotias, ja se julkaistiin vuonna 2004 hänen ollessaan 23. 

Jugoslaviassa syntynyt amerikkalaiskirjailija Téa Obreht (s. 1985) julkaisi oman esikoisensa Tiikerin vaimo vuonna 2010, juuri ennen kuin täytti 25 vuotta. Kirja sijoittuu nimeämättömään Balkanin maahan ja kertoo nuoren tohtorin suhteesta isoisäänsä sekä tarinoista, joita isoisä kertoo lapsenlapselleen.

Nuoret kotimaiset

Myös useat kotimaiset kirjoittajat ovat kunnostautuneet jo nuorina. Merkittävin heistä on Mika Waltari (s. 1908), joka ehti julkaista peräti viisi ensimmäistä teostaan ennen 25:ttä syntymäpäiväänsä. Nämä viisi ensimmäistä Waltaria ovat Jumalaa paossa, Suuri illusioni, Yksinäisen miehen juna, Appelsiininsiemen sekä Siellä missä miehiä tehdään. Ensimmäisen kirjansa Waltari julkaisi ollessaan vasta 17-vuotias.

Modernin klassikon aseman on tainnut saavuttaa Anna-Leena Härkösen (s. 1965) Häräntappoase, joka julkaistiin, kun Härkönen kävi vielä lukiota Kempeleellä. Monille myöhempien aikojen koululaisille tuttuakin tutumpi kirja, jossa vaasalainen Allu joutuu maalle kesäksi heinätöihin ja rakastuu maalaistyttö Kerttuun. Myös Härkösen toinen teos, Sotilaan tarina, on julkaistu ennen hänen 25:ttä syntymäpäiväänsä.

Vuoden 2014 Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon voitti vuonna 1990 syntynyt Pajtim Statovci kirjallaan Kissani Jugoslavia. Kirja kertoo samanaikaisesti sekä jugoslavialaisen äidin, albaanityttö Eminen että hänen Suomessa syntyneen poikansa Bekimin tarinaa. Teosta on luonnehdittu maagiseksi esikoisteokseksi.

Helsinkiläisen Matias Riikosen (s.1989) romaanin Nelisiipinen lokki näyttämönä toimii muuan koulu, jonka luokista, käytäviltä ja pihalta löytyy erilaisia yksilöitä ja heidän tarinoitaan. Assosiaatioiden verkko yhdistää yksittäiset tarinat kokonaisuudeksi. Romaanin maailmassa ihminen ei ole luomakunnan herra. Riikosen esikoisteos oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana vuonna 2012.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi on ollut ehdolla myös Taina Latvalan (s. 1982) vuonna 2007 julkaistu esikoisteos Arvostelukappale. Tässä novellikokoelmassa tekstit kiertyvät toisiinsa ja kertojan on useimmiten nuori nainen. Teos onnistuu olemaan samanaikaisesti sekä hauska että traaginen.

Mikko Rimminen (s. 1975) on noussut kansalliseen suosioon romaaneillaan ja voittanut Nenäpäivällä jopa Finlandian. Hänen esikoisteoksensa on kuitenkin ollut runokirja Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja, joka julkaistiin vuonna 2000. Runoissaan Rimminen kirjoittaa puutteesta. Teoksessa pohditaan paljon sitä, mikä on elämästä poissa ja toisaalta kuvitellaan sen läsnäolo.

Nuoret kirjoittavat nuorille

Ei ole kovin yllättävää, että monet nuorten kirjailijoiden kirjoista käsittelevät juuri nuoruutta. Huomattava osa niistä on myös suunnattu toisille nuorille. Esimerkiksi nuorten suosiman Perillinen-fantasiakirjasarjan ensimmäinen osa Eragon julkaistiin, kun kirjailija Christopher Paolini (s. 1983) oli vain 19-vuotias. Sarjassa keskeistä roolia näyttelevät lohikäärmeet. 

Dystoopista scifiä puolestaan edustaa Veronica Rothin (s. 1988) 23-vuotiaana julkaisema Outolintu-trilogian avausosa Outolintu. Kirjasarjan post-apokalyptisessa maailmassa ihmiskunta on jaettu viiteen erilaiseen ryhmään kykyjensä ja ominaisuuksiensa perusteella. Samalla kyseessä on myös teini-ikäisen Beatrisen eli Trisin kasvutarinasta.

Nuorten nuorille kirjoittamaa kirjallisuutta löytyy myös Suomesta. Viime vuosina maailmallakin suosiota kerännyt Salla Simukka (s. 1981) julkaisi ensimmäisen nuortenromaaninsa Kun enkelit katsovat muualle 21-vuotiaana. Kyseessä on nuorten kirjallisuudelle epätyypillinen, arkinen ja luonnollinen kuvaus homoseksuaalisuudesta. Simukka ehti julkaista myös kirjalle jatko-osan Minuuttivalssi sekä tyttöjen välisestä ystävyydestä, seksistä ja rakkaudesta kertovan nuorten romaanin Viimeiset ennen 25-vuotissyntymäpäiväänsä.

Nörtti-kirjasarjalla huiman suosion etenkin poikien keskuudessa on saavuttanut Aleksi Delikouras (s.1990). Delikouras on ehtinyt julkaista kolme Nörtti-sarjan kirjaa sekä aikaisemman, äitinsä kanssa yhdessä kirjoittamansa FatalNinja-sarjan kokonaisuudessaan ensimmäisen 25 elinvuotensa aikana. Nörtti-kirjat kertovat nuoresta miehestä, joka tunnetaan hänelle rakkaassa virtuaalimaailmassa nimimerkillä DragonSlayer666. Hän kommentoi elämäänsä ja maailman menoa, hankaliakin asioita nörttiliturgiallaan koneella 24/7.

Vielä Delikourastakin nuorempana kirjailijan uransa on aloittanut Linnea Parkkonen (s. 1995), jonka esikoisteosSummer ja uusi alku ilmestyi jo vuonna 2009. Jatkoa tarinalle saatiin jo vuonna 2010, kun Parkkosen toinen kirja Kovaa kilpailua, Summer ilmestyi. Eniten huomiota on kuitenkin kerännyt Parkkosen 2014 julkaistu kolmas teos, 112 - vihaan itseäni, joka kertoo anoreksiaan sairastuvasta 15-vuotiaasta Lillistä. Vuonna 2015 teos oli ehdolla Topelius-palkinnon saajaksi.

Teksti: Riikka Utriainen, Espoonlahden kirjastot
Kuvat: Gummerus, 
Otava,  Tammi, WSOY