Pienten lajien maailmat – nykykirjallisuuden ilmiöitä
Runokritiikki kaikille -hankkeen toinen vuosi on vihdoin alkamassa. Jatkamme yhteistyötä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kanssa, ja hanketta rahoittaa Koneen Säätiö. Iso kiitos yhteistyökumppaneille!
Ensimmäinen vuosi eteni nimellä Runo puhuu meille ja käsitteli uutta runoutta. Toisen vuoden nimenä on Pienten lajien maailmat – nykykirjallisuuden ilmiöitä. Vuoron saavat runouden ohella muut kirjallisuuden marginaaliset, mutta yhtä kaikki tärkeät lajit aforismi, autofiktio, essee, kokeellinen lyhytproosa ja novelli.
Kuusi kirjoittajaa
Hankkeen toisena vuotena mukana on kuusi kirjoittajaa.
Esseisti ja kustannustoimittaja Antti Arnkil tarkastelee yhtä viime vuosina voimakkaimmin esiin nousutta lyhytproosan lajia eli esseetä. Arnkil tekee huomioita esseen suosion syistä, esseistiikan keskeisistä teemoista ja tyyleistä sekä siitä, millaisten ilmiöiden ja perinteiden kanssa nykyesseistit keskustelevat.
Kristian Blomberg, jyväskyläläinen runoilija ja Osuuskunta Poesian toimittaja, kirjoittaa fragmentista. Fragmentti on nykykirjallisuudessa, varsinkin runoudessa, kehitelty kirjallinen muoto. Blomberg esittelee, miten fragmentti sijoittuu runon ja proosan väliin, ja avaa kirjoitukselle ja lukemiselle tuoreita mahdollisuuksia. Fragmentti ei hylkää kronologiaa mutta auttaa pohtimaan teosrakenteessa piileviä vaihtoehtoja. Usein fragmentin sanotaan hajottavan ilmaisua tai kuvaavan hajonnutta nykyaikaa. Blomberg havainnollistaa kuitenkin, että fragmentti voi myös osoittaa vielä jäsentymättömään kokonaisuuteen ja ennakoi sitä.
Vesa Haapala, kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori, kirjailija ja kriitikko, käsittelee runouden ja lyhytproosan rajoilla liikkuvia tekstejä, jotka usein kokeilevat ja muokkaavat kummallekin lajille ominaisia sopimuksia. Tällaisia tekstejä löytyy sekä itsenäisinä teoksina että osana runokokoelmia tai kokeellista proosaa.
Päivi Koivisto, helsinkiläinen kirjallisuudentutkija ja kustannustoimittaja, on tutkinut väitöskirjassaan autofiktion lajia. Ensimmäisessä puheenvuorossaan hän esittelee autofiktion peruspiirteitä ja lajin kirjoa suomalaisessa kirjallisuudessa 1990-luvulta tähän päivään. Taustalla vaikuttavat aateilmaston muutokset. Toisessa puheenvuorossaan hän tarkastelee keskitetysti muutamaa uutta teosta, jotka ovat luettavissa autofiktioina.
Kirjailija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen kirjoittaa aforismista. Hänen aiheitaan ovat aforismin suhde tietoon sekä sarjallinen aforismi. Lehikoinen tarkastelee, miten sarjallinen aforistiikka eroaa tieto- ja todellisuuskäsitykseltään mietelmäyksiköille perustuvasta ajattelusta. Toiseksi hän pohtii aforismin ja kirjamuodon haastetta sekä sivuaa lajin suhdetta sukupuoleen.
Juhani Sipilä, kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori, käsittelee nykynovelleja. Hän esittelee uuden novellistiikan lajitaustoja ja suhteita novellien aiempaan perinteeseen. Sipilä kirjoittaa myös nykyisin suosiossa olevista sarjallisista novelleista sekä erilaisista novellin rakenteeseen liittyvistä kysymyksistä.
Vuonna 2017 puhumme siis ajankohtaisesta proosakirjallisuudesta ja tuomme näkyviin, mitä tapahtuu julkisuuden valokeilassa paistattelevan kertomakirjallisuuden katveissa. Tänä vuonna siirrymme puhtaista kirjallisuuskritiikeistä esittelevämpään ja laajemmin ilmiöitä taustoittavaan suuntaan.
Pyrkimys on saada lukijan tutustumaan kirjallisiin muotoihin, joita ei lueta yhtä paljon kuin kertovaa romaania. Samoin tahdomme madaltaa lukijoiden kynnystä tarttua sellaiseenkin kirjallisuuteen, joka näyttää aluksi vieraalta mutta joka pienen paneutumisen jälkeen avartaa ajattelua ja yllättää iloisesti. Esiteltävä kirjallisuus painottuu uusimpaan kirjallisuuteen, mahdollisuuksien mukaan vuonna 2017 ilmestyviin teoksiin.
Pienet lajit myös kirjastotapahtumissa
Hanke sisältää myös neljä kirjastovierailua. Vierailemme vuoden aikana Pasilassa, Rikhardinkadulla, Tapiolassa ja Tikkurilassa puhumassa lisää nykykirjallisuuden mielenkiintoisista ilmiöistä. Ajankohdat ilmoitetaan tuonnempana!
Pienten lajien maailmat -sarja Vinkeissä
Teksti: Vesa Haapala
Kuvat:
Antti Arnkilin kuva Laura Malmivaara
Kristian Blombergin kuva Aleksis Salusjärvi
Vesa Haapalan kuva Tommi Tuomi
Juhani Sipilän kuva Sasa Tkalcan
Päivi Koiviston kuva Hannu Elomaa
Tiina Lehikoisen kuva Toni Härkönen