Kesätöissä kirjastossa: Emilia
Kirjasto on monenlaisten ihmisten kohtaamispaikka. Lasten osastolta saattaa kuulua vuoron perään itkua ja naurua, ja kuvakirjojen lisäksi ilmassa saattavat lentää myös legot. Yläkerran tiloista löytyy lehtiinsä syventyneitä senioreita ja syksyn ylioppilaskirjoituksiin kertaavia lukiolaisia. Kiireinen lomalainen käy nopeasti hakemassa varauksensa tai tulostamassa illan junalipun. Moni hymyilee ja moikkaa asiakaspalvelutiskin takana istuvia kirjaston työntekijöitä ja pysähtyy hetkeksi voivottelemaan pitkään jatkuneita helteitä. Joku juuri pääkaupunkiseudulle muuttanut saapuu kyselemään voitaisiinko hänellekin tehdä kirjastokortti. Päivittäin tulee kohdattua hyvin erilaisia ihmisiä ja juuri se vetää takaisin töihin kirjastoon, jo kolmantena kesänä peräkkäin.
Kesätyö kirjastossa on paljon monipuolisempaa kuin miltä se päällepäin saattaa näyttää. Varausten käsittely, palautetun aineiston kunnon tarkastaminen ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin lähtevien laatikoiden roudaaminen tapahtuu pitkälti asiakkaiden silmiltä piilossa. Silloin tällöin henkilökunnan tiloissa pääsee leikkimään lääkäriä ja korjaamaan kuntoon jonkin hieman repeytyneen lehden tai lastenkirjan. Muualle lähtevien varausten metsästäminen hyllyistä puolestaan on joskus kunnon salapoliisityötä, aina kirjat eivät ole täysin siellä missä pitäisi. Aamupalaverissa ja tauoilla pakastimesta kaivetaan esiin jäätelöä ja hengähdetään hetki.
Kirjastossa pääsee ihan aitiopaikalta tarkkailemaan mitä juuri nyt luetaan eniten. Dekkarit ovat kovassa suosiossa, mutta myös Enni Mustosen kirjoja palautuu päivittäin. Risto Räppääjien perään kysellään usein ja Harry Pottereita varataan edelleen. Itsekin sitä löytää uutta lukemista jatkuvasti aineistoa hyllyttäessä, omille tavaroille varattu kaappi takahuoneessa pursuaa kirjoja. Välillä mietityttää milloin ne kaikki saa edes kannettua kotiin asti. Matkaoppaita hyllyyn viedessä taas alkaa pakostakin suunnitella seuraavia lomamatkoja ja sisustuslehtiä selaillessa tekee mieli tehdä töiden jälkeen reissu Ikeaan. Oma rakkaus lukemista kohtaan herää aina uudelleen. Työkavereiden lisäksi kesän jälkeen tuleekin eniten ikävä juuri tätä kirjaston inspiroivaa ilmapiiriä. Ja sitä henkilökunnan pakastimesta usein löytyvää jätskiä tietenkin.
Teksti: Emilia L.
Kuva: Annu Peltoniemi