Kesätöissä kirjastossa: Vili
Kesätyöpesti Myyrmäen kirjastosta oli lottovoitto. Länsi-Vantaan elämänmakuinen meininki sekä tarinoiden ja tiedon ympärillä oleminen kiehtoo. Kun työmatka on vieläpä alle kilometrin pituinen, niin herätyskellon voi asettaa aamuksi soimaan inhimilliseen aikaan.
Aamuisin töihin saapuessa suoritan on usein samat rutiinit. Laitan lounaani (huom. ihan itse kokkaamani ravintorikkaan aterian) jääkaappiin. Valutan vettä puolentoista litran pulloon, josta tulen hörppimään pitkin päivää. Nesteytys on hyvä muistaa. Sitten tarkistan, onko työvuorolistaan merkitty minulle erityisiä vastuita tulevalle päivälle. Juurin ennen asiakaspalvelun aukeamista pidetään pieni kahvitteluhetki, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat sekä rupatellaan niitä näitä. Hiukan myöhemmin saapuu kuorma, joka sisältää lähinnä kirjastoon saapuvia palautuksia sekä asiakkaiden varauksia – ne käsitellään ja laitetaan oikeille paikoilleen.
Myyrmäen kirjasto on remontin jäljiltä kokenut hienon päivityksen nykypäivän kirjaston tarpeisiin. Lähekkäin olevat palvelutiski sekä palautus- ja lainausautomaatit nopeuttavat asiakkaan opastusta huomattavasti. Asiakaspalvelun kirjo on laaja: on neuvontaa, aineiston paikantamista, varausten tekemistä, tietokoneopastusta ja vaikka mitä. Logistisia puuhia ovat mm. palautusautomaatin parissa työskentely, hyllytys sekä asiakkaiden tekemien varausten kerääminen.
Lounaan aika! Vinkki: ruokatauolla kannattaa nauttia vain maltillisesti hiilihydraatteja, niin eipähän jälkikäteen väsytä. Niin, ja se nesteytys on hyvä muistaa. Kerroinko jo, että hörpin vettä pitkin päivää?
Pian saapuvat iltavuorolaiset. Heille kannattaa huikata, jos aamulla on ilmennyt jotain tiedottamisen arvoista. Jos olet iltavuorossa, saat toisinaan nauttia leijailevasta, erittäin houkuttelevasta popcornin tuoksusta alakerran Kino Myyrin näytöksen alkaessa.
Hyllyjen välissä kulkiessa bongaa jatkuvasti kiintoisaa lainattavaa – tosin kotona olisi jo muutenkin jokunen laina. Työpäiväni saldo on tällä kertaa kolme lainattua kirjaa, itselleni siis. Ne päätyvät parinkymmenen muun kesken olevan teoksen seuraan.
Teksti: Vili L.
Kuva: Annu Peltoniemi