Viiden päivän tarina
Syyskuun 10. päivä vuonna 2018 alkoi Kallion kirjaston Facebookissa tarina. Tarina, jota kirjoitettiin yhdessä!
Semmoinen tarina, jonka tapahtumat sijoittuvat viiden päivän ajalle, maanantaista perjantaihin, aina 14. syyskuuta asti. Siinä on jotain vanhaa, sillä se syntyi jo olemassa olevien tekstien pohjalta. Mutta siitä syntyi jotain omanlaistaan.
Kirjoittamista ohjeistettiin näin:
1) Valitse yksi lause kirjasta, jota olet juuri lukemassa. Tai kuuntelemassa, sekin käy.
2) Jaa lause meille muille lukijoille. Kirjoita se kommenttina Facebook-postaukseen. Laita mukaan kirjailijan ja teoksen nimi.
Seuraava valitsi taas lauseen lukemastaan kirjasta ja jakoi sen meille muille lukijoille. Virkkeistä muodostui jatkumo, kun ne pistettiin peräkkäin. Tarina kasvoi ja eteni lause lauseelta.
Voit käydä lukemassa tarinan kaikkine kommentteineen Facebookissa: Viiden päivän tarina
Mutta tässäkin se on, tällainen siitä tuli:
Ensimmäinen päivä
Suurimman osan aikaa hiljaisuus levisi majassa ja kietoi meidät kuin salaisten tulien hidas savu.
(Emmi Itäranta, Teemestarin kirja)
Kerroin Nealille, että kun lapsena autossa, minä aina kuvittelin että minulla oli käsissä iso viikate ja minä niitin sillä kaikki puut ja pylväät, vieläpä leikkasin poikki kaikki kukkulatkin jotka suhahtivat ikkunan ohi.
(Jack Kerouac, Matkalla - On the road)
Jos pojat heräisivät, he joutuisivat kohtaamaan hänen hulluutensa, joka vielä siihen aikaan venähti aamun tunneille vain harvoin.
(Lucia Berlin, Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia)
Ja kuitenkin Hennessyn hallusta löydetyn tikarin kahva oli yltä päältä veressä, samoin kuin hänen kämmenensä, koska hän oli puristanut veristä kahvaa.
(Jo Nesbø, Macbeth)
Mut ku mä alotin täällä mä ymmärsin nauttia siitä, että siirtelen itteäni samalla kohti kuolemaa, en kelaa turhia, haarukoin vaan päiviä niinku soselaatikkoa kitaani, nielen aikaa haluttomasti, mut jatkuvasti, koska niellä pitää ja sit palkintona siitä eräs päivä lautanen on tyhjä ja haarukan voi heittää nurkkaan.
(Marjo Niemi, Kaikkien menetysten äiti)
Kohta isoäiti hyökkäisi taas Denisen äidin kimppuun, kutsuisi tätä hienohelmaksi ja surkimukseksi ja syyttäisi äitiä siitä, että kaikki tämän huonot puolet olivat periytyneet hänen tyttärentyttäreensä.
(Jussi Adler-Olsen, Selfiet)
Toiset muuttuvat huomaamatta, vähä vähältä, toiset nopeasti ja kerta kaikkiaan, mutta kaikki muuttuvat, ja sen tähden on turha kysellä, kenen osa on paras.
(Leena Krohn, Tainaron)
Poika kertaa säkeitään, tyttö myötäilee, isä ei sano mitään; taivas kerrostalojen takana hehkuu helmikuun lopun uhkeinta auringonlaskua. (Heilinä Siikala, Ilon alkeet)
Halasin häntä, vedin hänet lähelleni ja sitten tunsin suurta häpeää, kun mieleeni juolahti ajatus: Mitä hän täällä tekee? Mitä hän haluaa? (John Boyne, Tarkoin vartioitu talo)
Tähän asti olin toiminut yksinäni ja milteipä nauttinut siitä.
(Agatha Christie, Ruskeapukuinen mies)
Kenties suostuin hommaan siskoni takia, ajatus joka ei ole niin jalomielinen kuin miltä se kuulostaa vaan pikemminkin heijastelee omaa pelkoani vanhenemista, kaljuuntumista, klenkkaamista ja ruokahalun menettämistä kohtaan.
(Peter Sandström, Äiti marraskuu)
Kun Frank tuli Lotuksen ulkopuolella avautuville puuvillapelloille, hän näki vaaleanpunaisten kukkien siintävän hehtaarikaupalla pahansuovan auringon loimussa.
(Toni Morrison, Koti)
En sano, että minulla olisi jo ikävä, mutta olen muuten sellaisella tuulella, jolloin helpottaa, kun saa purkaa itseänsä.
(Anne Mattsson, Tellervo Kovisto elämänkerta)
Hän hymyilee, mutta ei voi olla ajattelematta, mistä tietää oman hymyn surulliseksi, vaikkei itse näe sitä.
(Joni Pyysalo, Alaska)
Hän peittää silmänsä käsillään ja heijaa edestakaisin, kuuntelee oman hengityksensä tuhinaa kouriaan vasten ja vain heijaa heijaa heijaa, sillä muuta ei voi tehdä.
(Tommi Kinnunen, Pintti)
Pesimme sitten ikkunoitakin, kun siihen tuli tilaisuus, ruokaa saadaksemme, että henkiriepu olisi säilynyt.
(Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918)
Oma elämä ei aina mene niin linjakkaasti, että sen pohjalta kannattaisi piirtää toiselle karttaa. Mutta sen lupaan, että mikä vain mieltäsi varjostaakin, haluan etsiä siihen ratkaisun yhdessä kanssasi. Sellaista asiaa ei olekaan, mitä et voisi minulle kertoa. Minä haluan kuulla kaikki sinun sanasi.
(Tommi Kinnunen, Lopotti)
...jos vain voisin pyyhkiä nuorilla puunlehdillä pisarat silmistäsi.
(Bashoo, Alati matkalla)
Rintakehän sisällä se lähettää haaran, joka kiinnittyy selkärankaan.
(Elina Hytönen, Meridiaanit ja pisteet, Lohikäärmeen lääketiede II)
Rakkaudentunnustus isoisälle.
(Hildegard Knef, Lahjahepo.)
Taas sai hävetä silmät päästään, toistelee äitini kauhun vallassa, jos jotakin erikoista tapahtuu, jos hattu jää kiinni orapihlaja-aitaan tai jos syö yhden kakkupalan liikaa, jos on laittanut päälleen väärän värisen paidan tai puhunut liian kovaa, jos on ajanut autolla vaikka muilla olikin pyörä, taikka kävellyt kadulla mehupullo kädessään juuri kun naapuri on tullut vastaan.
(Saara Turunen, Rakkaudenhirviö)
Hän halusi vain pois tästä hirveästä paikasta ja unohtaa kaiken, mitä oli nähnyt.
(Nele Neuhaus, Susihukka)
Kun minun isäni tuli tähän maahan, hänellä ei ollut yhtään mitään.
(Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia)
Terve, minä sanoin ja toivoin tervehdyksen kuulostavan luonnolliselta ja rennolta tai ettei se ainakaan paljastaisi syvää hämmennystäni.
(Kjell Westö, Rikinkeltainen taivas)
Olen joskus taipuvainen liialliseen lopullisuuteen.
(Joel Haahtela, Elena)
Auto oli kyllä reilun kokoinen, mutta edes Bayerische Motoren Werkessä ei ollut otettu huomioon henkilökuljetuksen vaatimaa korkeutta.
(Ingar Johnsrud, Metsästäjä)
Ensimmäisinä päivinä keskustelumme oli väkinäistä ja töksähtelevää.
(Haruki Murakami, Rajasta etelään, auringosta länteen)
Isoveli: Yhtäkkiä hänen kurkkunsa oli kuiva,ja hän tarttui kuppiin ,Isoveli,hän aloitti uudelleen: vaikka olemme työskennelleet yhdessä yli vuoden,emme ole koskaan puhelleet henkilökohtaisesti. silti minusta tuntuu että me tunnemme toisemme erittäin hyvin. Oletko samaa mieltä?
(Bette Bao Lord, Kevätkuu)
No niin, miten voin auttaa teitä?
(Hugh Laurie, Järein asein)
Poika tuli reippaasti olohuoneeseen, vaikka se näki jo keittiöstä, että minä outo ihminen nukuin siinä sohvalla.
(Ossi Nyman, Röyhkeys)
Hän näki keski-ikäisen miehen, jonka lippalakki peitti pakenevan hiusrajan ja löysä neule ainakin yritti peittää pullottavan mahan, ja joutui pakottamaan itsensä myöntämään, että katsoi omaa peilikuvaansa.
(Han Kang, Vegetaristi)
Ellemme tee mitään, toivotamme tervetulleeksi Danten helvetin... ahtaan ja nälkiintyneen, synnissä rypevän.
(Dan Brown, Inferno)
Aallot eivät enää ärjyneet toisilleen, vaan solisivat leikkisästi ja nauroivat täydessä sovussa.
(Pirkko Karppi, Jättiläinen ja paimenpilli: Linna meren rannalla)
Me olemme retkahtelevia naisia.
(Margaret Atwood, Orjattaresi)
Jos kengät (olivatpa ne matala- tai korkeakorkoiset) eivät kaupassa heti tunnu mukavilta, "omilta", niitä ei kannata ostaa.
(Paola Jacobbi, Haluan nuo kengät)
Hänen lyhyiden paksujen sormiensa kosketus toi Coramin mieleen hellän rakastajan; hän näytti suhtautuvan laitteeseen kuin elävään olentoon.
(Philip Pullman, Vedenpaisumus)
Kuivattuaan silmänsä hän pujottautui takaisin autoon ja käänsi aurinkoläpän alas tutkiakseen kasvojaan peilistä.
(Outi Pakkanen, Yön yli)
Aurinko paloi rintahaarniskoissa ja maata viistävissä sulkakoristeissa, helmissä ja hopealaahuksissa. Me ulvoimme onneamme, sillä Pariisi oli meidän.
(Tove Jansson, Bulevardi ja muita kertomuksia)
Kandin jälkeen mummi joi Cool Bullissa kolme Fernet Brancaa, jotka lääkäri olisi määrännyt, jos olisi ollut tehtäviensä tasalla.
(Jari Tervo, Aamen)
Muistan, että ilmassa leijui jasmiinin makea tuoksu, että linnut vaikenivat ja katulamput syttyivät ja levittivät soratielle hämyisen kajastuksen.
(Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja)
Olin juuri miettimässä alkoiko joku myrkky C-kirjaimella, kun hienoinen liikahdus kiinnitti huomioni: jokin vilisti piiloon ranskalaisen koristeellisen kaapin alle.
(Alan Bradley, Kuolleet linnut eivät laula)
Elin elämääni yksin, mutta samaan aikaan roikuin kiinni kadotetussa haaveessa, kuin ohuessa heinänkorressa, joka ajelutti minua pitkin vuolasta virtaa.
(Saara Turunen, Sivuhenkilö)
"Tuo on tullut lopullisesti hulluksi". Iisa sanoi siserelleen.
(Pirjo Rissanen, Terveisiä Armille)
Edelläni kulkeva nainen on pieni ja kumarassa, mutta hän kävelee kovaa vauhtia. Hänen ohuet jalkansa harppovat eteenpäin hangessa kuin hän kirmaisi kesäisellä niityllä.
(Camilla Crebe, Lemmikki)
Haluan puhua nukkumisen suotuisista vaikutuksista, ruoan ja alkoholin tarjoamista nautinnoista ja siitä, mitä ihmismielelle tapahtuu silloin kun hän astuu kahden aikaan iltapäivällä auringonvaloon ja tuntee ympärillään ilman lämpimän syleilyn.
(Paul Auster, Sattumuksia Brooklynissa)
Missään ei saanut olla rauhassa, yksityiselämä muuttui juorujen mullaksi, josta nousi milloin rentun ruusuja, milloin valkovuokkoja.
(Kari Hotakainen, Tuntematon Kimi Räikkönen)
Muutaman minuutin kuluttua hän otti tulostimesta paperin ja ojensi sen pariskunnalle, joka poistui paikalta tyytyväisenä ja reippain askelin, sillä heillä oli kiire kertoa ystävilleen, että Elton John työskentelee nykyään Ikeassa ja myi heille juuri kenkähyllyn.
(Romain Puértolas, Fakiiri joka juuttui IKEA-kaappiin)
Tiedän että pidät tästä, tein tämän sinua varten.
(Kaija Rantakari, Koko meren laajuus)
Vaikka kuninkaallisia ei koskaan kuvata ruokailussa, otan ennen pääruokaa prinsessoista muistoksi kuvan.
(Joonas Konstig, Vuosi herrasmiehenä)
He olivat olleet pysähtymättä matkalla aamun sarastuksesta lähtien, väsymys ja jano piirittivät ruumista kuin kuona.
(J.M.G. Le Clezio, Autiomaa, suomentanut Marjatta Ecare)
Leppien latvuksissa kahisevat kuolleet lehdet, pienet kauhtuneenruskeat liput.
(Anni Kytömäki, Kultarinta)
Asia ei vaivannut häntä.
(Jhumpa Lahiri, Tuore maa)
[F]reedom from insult, from segregation, from poverty and physical slavery, and if the attitude of the European and American worlds is in the future going to be based essentially upon the same policies as in the past, then there is but one thing for the trained man of darker blood to do, and that is definitely and as openly as possible, to organize his world for war against Europe.
(Darkwater, Voices from within the Veil: W.E.B. Du Bois)
Rinnan uumenissa hakkasivat kääpiöt malmia, kiihkeästi, tasaisesti.
(Pirkko Saisio, Betoniyö)
Saavuttuaan majapaikkansa lähistölle he kuulivat,että siellä oli juuri iltahartaus käynnissä.
(Väinö Linna, Sotaromaani sensuroimaton.)
Vene oli kallis hankinta. Äiti sai lastata monta laivaa ja kantaa monta lankkua ennen kuin rahat oli koossa.
(Joni Skiftesvik, Finlandia City)
Mustapääkertut ja kerttuset alkoivat heräillä, ja kaukaa kuului hevosen hirnahdus.
(Kate Morton, Talo järven rannalla)
Paksujen silmälasien takana kelluvassa sameassa katseessa ei tapahtunut pienintäkään muutosta.
(Juha Vuorinen, Kakkonen)
Toinen päivä
Hän oli suunnilleen kolmenkymmenenviiden; ikä näkyi kapeista kasvoista ja niihin nähden liian suurista silmistä.
(Fred Vargas, Normandialainen tapaus)
Hän oli valmistautunut olemaan se, joka on rikas, joka on kuuluisa, se joka on kunnioitettu, ja tiennyt jopa haaveillessaan rikkauksistaan ja maineestaan ja kunnioituksestaan, että hän pysyisi ystävänä heidän kaikkien kanssa eikä ikinä jättäisi heitä kenenkään muun tähden, vaikka houkutus olisi kuinka kova.
(Hanya Yanagihara, Pieni elämä)
Hiljaisuuteen sisältyi kaikki se, mistä me olimme vuosien saatossa solmineet sopimuksen: tästä vaiettakoon, koska me emme jaksa kantaa puhumisen seurauksia.
(Riikka Pulkkinen, Paras mahdollinen elämä)
Hän painautuu puun runkoa vasten, vetää polvensa rintakehää vasten ja heijaa itseään pois tästä maailmasta.
(Tommi Kinnunen, Pintti)
Muiden minusta luoma mielikuva alkoi olla täysin vastakkainen kuin oma käsitykseni itsestäni tai sanottaisiinko kuin omat elämänvalheeni.
(Carl-Johan Vallgren, Mikael Persbrandt - Muistini mukaan)
Pressua vasten raapivien oksien ääni on kuiskaava, unettava -hetken päästä P nukahtaa eikä herää ennen kuin kuorma-auto on pysähtynyt ja heidät komennetaan alas lavalta.
(Johannes Anyuru, Myrsky nousee paratiisista)
Vietimme koko päivän yhdessä, ainoan koko elämässämme, muita en muista, mutta hän omistautui minulle kuin olisi halunnut muutamassa tunnissa välittää kaiken hyödyllisen, mitä oli elämänsä aikana oppinut.
(Leena Ferrante, Loistava ystäväni)
Hän ei ollut vielä ikinä uskonut niin vastakkaisten ajatusten voivan mahtua samalla kertaa samaan sydämeen ja muodostuvan toisiinsa kietoutuessaan, omituiseksi, jollakin tavoin hornamaiseksi rakkaudeksi.
(Alexandre Dumas, Kolme muskettisoturia)
Jätän hytin ja jatkan matkaa. Jonnin hytin takaa kuuluu puhetta, puhuu rassu itsekseen. Koputan oveen ja kysyn, onko kaikki hyvin. Jonni sanoo, ettei saa tulla, hänellä on sängyn alla salaisuus.
(Jussi Lehmusvesi, Vainikkala)
En osaa sanoa johtuuko se lapsuudessa kokemistani asioista vai onko minuun syntymässäni kylvetty jokin hautajaisiin liittyvä liikutusasetus, mutta ventovieraankin ihmisen hautajaisten näkeminen saa palan linkoamaan kurkussani. Presidentti Mauno Koiviston hautajaislähetys ei tehnyt poikkeusta.
(Juha Vuorinen, Buenos diaz kirvesvartta)
Hän hymyili, kuten hänellä oli tapana silloin kun hän kuvitteli sanoneensa jotain tyhmää, mutta hänen normaalisti kalpeat poskensa hehkuivat ilosta kuumina ja punaisina.
(Jo Nesbo, Aave)
Kolmas päivä
Uuden elämän lämmintä tuoksua uhkuva, vastasyntynyt vauva.
(Leila Slimani, Kehtolaulu)
Neljäs päivä
Yhtäkkiä hänet valtasi oudon voimallinen tunne, että aivan kaikki olisi mahdollista ja että menetykset vain näyttivät menetyksiltä, että itse asiassa mikään ei ollut täysin menetettyä ja tulevaisuus olisi kiinni hänen omasta rohkeudestaan.
(Amos Oz, Juudas)
Ja Pikku Joe mättää keittiössä Coco Popsia maidon ja mansikkahillon kaa, vaikka me ollaan menossa Natty Fafalle syömään päivällistä öbaut tunnin kuluttua.
(Kjell Westö, Rennot suosikit)
Siitä huolimatta vastapäätä istuva omalaatuisen näköinen herra olisi voinut tarjoutua auttamaan.
(Edward St Auby, Loistava menneisyys)
Kuudes päivä: Epilogi
Vanhat sanovat, että jos lasta imettää yli kahden paaston, niin siitä tulee suuri noita.
(Veikko Ruoppila, Kansa lastensa kasvattajana)
***
Kallion kirjasto
Viides linja 11
(09) 310 85053
Kallion kirjasto Facebookissa