Miten kirjastoa käytetään?
Kahdessa pääkaupunkiseudun kirjastossa on tänä vuonna kokeiltu järjestelmää, jonka avulla selvitetään, miten asiakkaat käyttävät kirjastotilaa. Palvelu on kehitetty kauppoja varten, ja sitä käytetään esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Palvelua on testattu keväällä Espoossa Sellon kirjastossa ja Helsingissä Kallion kirjastossa. Nyt kokeilu on päättynyt, ja sen loppuraportti tehdään syksyllä.
Walkbase-niminen palvelu rekisteröi ne kirjastoissa kävijät, joilla on älykännykkä ja joiden puhelimissa on ollut kirjastokäynnin aikana wifi eli langaton verkkoyhteys käytössä. Wifi-signaalin perusteella järjestelmä tutkii, miten asiakkaat liikkuvat kirjastotilassa.
Järjestelmästä kertyvää tietoa ei voi yhdistää tiettyihin kävijöihin, nimiin tai puhelinnumeroihin. Ennen kokeilua tietosuojavaltuutettu oli ottanut samantyyppiseen palveluun kantaa ja todennut, että palvelu ei loukkaa kävijöiden tietosuojaa.
Kirjastojen ovilla on kävijälaskurit, joten laskurien ja Walkbasen tarjoaman tiedon vertailussa kävi ilmi, että ainakin Kallion kirjastossa vain 10–20 prosentilla asiakkaista on puhelimessaan wifi kytkettynä. Tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoisia Kallion kirjastonjohtaja Kirsti Tuomisen mukaan.
– Kävijät, joilla on älypuhelin ja wifi, tuskin käyttäytyvät kirjastossa kovin eri tavalla kuin muut asiakkaat, Tuominen sanoo.
Sellossa tekniikalla tavoitettiin noin 40 prosenttia kävijöistä. Tuominen arvelee, että eroja Kallion ja Sellon wifi-käytössä voi vain arvella: Kalliossa saattaa käydä enemmän lapsia, vanhuksia tai henkilöitä, jotka pitävät wifin kytkettynä vain erityistapauksissa.
Ruuhkahuiput ja suositut alueet
Kokeilulla saatiin selville esimerkiksi kävijöiden määrä ja ruuhkahuiput sekä se, missä osissa kirjastoa ja miten pitkään kävijät viihtyivät. Lisäksi kokeilussa selvisi, kuinka moni kävijöistä tulee kirjastoon uudestaan. Tätä tietoa kirjaston oven laskuri ei pysty tarjoamaan.
Leppävaaran Sellon kirjaston palvelupäällikkö Mikko Kaunisto toteaa, että myöskään henkilökunnan havainnot eivät kata kaikkea kirjastonkävijöiden toimintaa.
– Palvelutiskin henkilökunta tapaa esimerkiksi uudet asiakkaat, mutta kaikki eivät käytä henkilökunnan palveluita. Kokeilun tuottamassa datassa näkyvät myös nämä kävijät, Kaunisto sanoo.
Moni kokeilussa todettu asia vahvisti henkilökunnan kokemukset: esimerkiksi sen, että iltapäivät ovat suosituimpia käyntiaikoja.
– Kokeilu vahvistaa esimerkiksi tuntumaa, että kaunokirjallisuus on Kalliossa suosituin alue. Samalla alueella olivat tuolloin myös asiakastietokoneet, Kirsti Tuominen sanoo.
Syksyllä Kalliossa on toteutettu tilamuutos, jossa tietokoneella työskentelemistä on pyritty helpottamaan. Asiakasvirtojen seurantakokeilun tuloksia käytettiin yhdessä asiakaspalautteen kanssa hyväksi muutostöitä suunniteltaessa.
Lauantai on vilkas kirjastopäivä
Sellon Mikko Kaunisto on samoilla linjoilla kuin Kirsti Tuominen: kokeilu vahvisti kirjastossa käsitystä siitä, missä asiakkaat liikkuvat, missä he oleskelevat pisimpään ja missä vain pistäytyvät.
– Kokeilun tilastot vahvistivat esimerkiksi sen, että eniten aikaa Sellossa vietetään Pointissa eli ensimmäisen kerroksen nuorten tilassa. Toinen huomio oli, että perjantai ja lauantai ovat parhaat ajat tavoittaa laaja asiakaskunta.
Sellossa tekniikkaa haluttiin kokeilla myös tulevia kirjastotiloja ajatellen, esimerkiksi onko eri pisteet sijoitettu oikeisiin paikkoihin eri kerroksissa. Hyötyä tästä tiedosta on muun muassa suunniteltaessa palvelutoria, joka avautuu Matinkylässä vuonna 2016. Palvelutorille kootaan yhteen kirjasto- ja terveyspalveluita.
Kalliossa kokeilu toi esiin uutena asiana sen, että uusia kävijöitä käy kirjastossa eniten lauantaisin.
– Lauantait ovat erittäin vilkkaita päiviä, mutta henkilökunta ei pidä niitä yhtä kiireisinä päivinä kuin arkipäiviä, jolloin on kokouksia, Tuominen sanoo.
Kirsti Tuominen pitää yhtenä kokeilun tärkeimmistä anneista sitä, että fakta antaa eväitä palvella asiakkaita entistä paremmin.
– Esimerkiksi henkilökunnan kokousten ajankohtaa voisi miettiä tarkemmin suhteessa kävijäpiikkeihin. Voi myös pohtia enemmän niin sanottuja sisäänheittotuotteita – tarjota näkyvillä paikoilla helmiä, joita asiakkaat eivät muuten huomaa, samaan tyyliin kuin sisustuskaupassa on ovensuussa esillä pikkutavaraa.
Fakta
-
Kalliossa keskimääräinen vierailuaika on 36 minuuttia ja 58 sekuntia. 19 prosenttia viipyy kirjastossa yli tunnin.
-
Kalliossa 7 prosenttia asiakkaista kävi kirjastossa kerran kuukaudessa ja 60 prosenttia vierailijoista rekisteröityi uusiksi kävijöiksi.
-
Sellossa 38 prosenttia kävijöistä saapuu iltapäivällä kello 15 ja 18 välillä.
-
Sellossa suosituin alue on nuortenosasto Pointti, jossa vieraili 39 prosenttia kävijöistä.
Teksti: Iina Soininen
Kuva: Satu Haavisto