J.S. Bach

Musakoulu 1: Fuuga


Yleisen käytännön mukaan sana fuuga perustuu latinan kieleen (fuga= pako). Kyseessä on polyfonisen tyylin kehittynein sävellysmuoto. Fuuga on yleensä yksiteemainen ja tämän teeman sisältämistä mahdollisuuksista kasvaa esiin sävellyksen koko muoto mistä seuraa erittäin vahva sisäinen yhtenäisyys.

Terminä fuuga on esiintynyt jo 1300-luvun alussa, mutta sellaisena kuin me sen tunnemme, fuugan juuret ovat renessanssin ricercaressa. Vaikka vielä nykysäveltäjätkin käyttävät sävellysmuotona fuugaa, sen varsinainen kultakausi sijoittuu barokin aikaan.

Fuugalle ei ole olemassa mitään tyypillistä normaalimuotoa, mutta siinä voidaan hahmottaa tiettyjä tunnusomaisia piirteitä: Fuuga rakentuu yleensä yhdelle karakteristiselle teemalle. Tämä esiintyy selkeiden jäljittelyperiaatteiden mukaisesti eri äänissä (sopraano, altto, tenori ja basso), joita voi olla kahdesta viiteen (2- ja 3-äänisissä fuugissa jätetään väliääniä pois ja 5-äänisissä jokin ääni kaksinnetaan). Kokonaisvaltaisen muodon kantavana voimana olevien teemaesiintymien, temaattisten taitteiden, välissä esiintyy vapaampia kontrapunktisia välikkeitä.

Nuotit.jpg


J. S. Bach: Das Wohltemperierte Klavier 1. (osia)


Sanastoa

Episodi Kahden temaattisen jakson välinen moduloiva taite
Kontrasubjekti Subjektia ja vastausta säestävä vastaääni
Kooda Musiikillisen muotokokonaisuuden päätöselementti
Sekvenssi Aiheensiirto, lyhyehkön musiikillisen kuvion siirto eri säveltasoille
Subjekti Teema, johon fuuga perustuu. Aluksi yksi ääni esittää subjektin, jonka muut äänet sitten toistavat.
Teema Fuugan tärkeimmän motiivisen materiaalin sisältävä yksilöllinen aihekokonaisuus
Vastaus Subjekti transponoituna kvinttiin tai kvarttiin
Välinivel Lyhyt taite, jolla teemaesiintymän loppu yhdistyy seuraavan teemaesiintymän alkuun


Musiikkilähde

Wanda Landowska: J.S. Bach - The Well-Tempered Clavier (complete) (Rca, 1954)

  • Wanda Landowska – Cembalo
  • Bachin Wohltemperierte Klavierin kokonaislevytys Landowskan esittämänä julkaistiin alunperin 1954-1955 kuutena eri äänilevynä. Tämän ensimmäisen osan alkuperäisten levyjulkaisujen (1954) tuotetunnukset ovat LM-1017, LM-1107, LM-1136.


Lähteet

  • Kontunen, Jorma 1992. Musiikin kieli 2. Sävellysmuodot. (Juva: WSOY)
  • Iliffe, Frederick 1980. Analysis of Bach's 48 Preludes & Fugues. Kent: Novello.
  • Otavan iso musiikkitietosanakirja 1976-1980. (Helsinki: Otava)


Mikko Ikkala,  Kirjasto 10

Katso myös: