Vantaan kirjastojen suuntaviivat vuoteen 2030

Kukapa ei olisi joskus kysynyt itseltään “miksi olen olemassa”? Innovatiivinen kirjastopalveluiden kehittäminen edellyttää, että myös kirjasto esittää tämän kysymyksen aika ajoin. Juuri näin teimme Vantaalla, ja vastauksena syntyi Kirjasto 2030 –ohjelma. 

Kirjasto ei nyhjää olemassaolonsa tarkoitusta tyhjästä vaan kirjaston tehtävät on Suomessa kirjattu lakiin yleisistä kirjastoista. Tätä lakia heijastelee myös Kirjasto 2030 -ohjelma, joka määrittää suuntaviivat Vantaan kirjastojen pitkäjänteiselle kehittämiselle tulevina vuosina.

Parhaat kirjastot ovat jatkuvasti ajan hermolla ja reagoivat yhteiskunnallisiin muutosilmiöihin nopeasti. Kirjaston toimintaan vaikuttavat sekä globaalit että paikalliset muutosilmiöt. Kirjasto 2030 -ohjelmassa on tunnistettu kuusi Vantaan kirjastoihin vaikuttavaa muutosilmiötä. Nämä ovat väestön keskittyminen, moninaistuva ja ikääntyvä väestö, digipalvelut ja uudet teknologiat, kestävä talous, sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen sekä disinformaatio ja valeuutiset.

Monilukutaito on vision keskiössä

Visiolause "Vantaan kirjastot – jotta oppisimme yhdessä lukemaan maailmaa" tiivistää kirjastojen tulevaisuudennäkymän muutamaan sanaan. Visiolause pohjautuu kirjastojen perinteiseen päämäärään, lukutaidon edistämiseen, mutta heijastelee myös lukutaidon käsitteen muuttumista.

Nykyisin yhteiskunnallisissa kirjoituksissa, kuten laissa yleisistä kirjastoista tai opetussuunnitelmissa, näkee käytettävän lukutaidon sijasta ilmaisuja “monipuolinen lukutaito” tai “monilukutaito”. Puhekielessä sana monilukutaito ei kuitenkaan ole yleistynyt.

Moni-etuliitteellä viitataan siihen, ettei tekstillä tarkoiteta pelkkää kirjoitusta vaan monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksti voi siis olla myös valokuvaa, liikkuvaa kuvaa, musiikkia tai vaikkapa koodia.

Monilukutaito ei tarkoita vain taitoja tulkita, arvioida ja käyttää hyväksi erilaisia tekstejä maailman hahmottamisessa. Monilukutaito tarkoittaa myös taitoja hankkia, muokata ja tuottaa niitä. Perinteiseen lukutaitoon verrattuna monilukutaidossa lukija ymmärretäänkin aktiivisena toimijana maailmassa.

Monilukutaito on siis keskeinen väline paitsi maailman ymmärtämiseen myös siinä toimimiseen - ja siten avain aktiiviseen, demokraattiseen kansalaisuuteen.

Luvassa on arjen elämyksiä, kohtaamisia ja uuden oppimista

Kirjasto 2030 -ohjelmassa kirjastolle on määritetty kuusi päämäärää, joita kirjastot edistävät toiminnallaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Monilukutaidon luotsaaja. Edistämme asukkaiden monilukutaitoa, jotta jokaisella vantaalaisella on keinot tulkita, toimia ja vaikuttaa monimuotoisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. 

Osallisuus keskiössä. Korostamme toiminnassamme osallisuutta ja monimuotoisia kohtaamisia, jotta jokainen vantaalainen voi osallistua, vaikuttaa ja kuulua itselleen merkityksellisiin yhteisöihin.

Matala kynnys uuden oppimiseen. Tarjoamme kaikille saavutettavan pääsyn tietoon ja monipuolisiin aineistoihin sekä työkalut omatoimiseen oppimiseen, jotta jokaisella vantaalaisella säilyy uteliaisuus oppia uutta läpi elämän.

Kielten ja kulttuurien keidas. Edistämme yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toivotamme tervetulleeksi eri kulttuuritaustoista tulevat asukkaat, jotta jokaisella vantaalaisella on mahdollisuus kotoutua, oppia eri maiden kielistä ja kulttuureista sekä ylläpitää ja kehittää omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa.

Alusta elämyksille. Tarjoamme monipuolisia elämyksiä avoimesti esimerkiksi kirjaston tilojen, työpajojen ja kerhojen sekä tarinoiden ja digitaalisten kanavien kautta, jotta jokainen vantaalainen saa elämyksiä arkeen ja kokee olevansa tervetullut omana itsenään.

Perinteisiä ja uusia arvoja   

Kirjasto 2030 -ohjelmassa kirjastolle on myös nimetty neljä arvoa, jotka ohjaavat jokapäiväisiä valintoja, toimintaa ja kehitystyötä. Yhdenvertaisuus kirjaston arvona ei varmasti yllätä ketään, sillä se on ollut yleisten kirjastojen peruspilareita kautta aikain. Dialogisuus heijastelee muutama vuosi sitten muuttunutta lakia, ja siinä yleisille kirjastoille uutena annettua tehtävää yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta vuoropuhelusta.

Dialogisuus: Itsenäinen kirjasto edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua

Dialogisuus tarkoittaa kykyä tulkita ympäröivää maailmaa monipuolisesti ja vapautta itsenäisesti määrittää sopivimmat tavat toimia.

Yhdenvertaisuus: Tasa-arvoinen ja saavutettava kirjasto, jossa jokainen saa olla oma itsensä

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, heitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa.

Rohkeus muuttua: Kirjasto kehittyy yhteiskunnan mukana ja rakentaa kestävää tulevaisuutta 

Rohkeus muuttua tarkoittaa ajassa elämistä, uuden oppimista, kykyä vaikuttaa tulevaisuuteen sekä palveluiden vastuullista rakentamista pitkällä tähtäimellä.

Elämyksellisyys: Kirjaston monipuoliset elämykset ja tarinat luovat empatiaa ja yhteisöllisyyttä

Elämyksellisyys tarkoittaa empatian ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuomalla uusia maailmoja, ajatuksia ja kokemuksia asukkaan arkeen.

Miten Kirjasto 2030 –ohjelma syntyi?

Vantaan kirjastopalvelut toteutti Kirjasto 2030 -ohjelman yhteistyössä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. 

Työskentelyyn osallistui eri rooleissa 550 henkilöä syksyn 2020 aikana. Työskentelyssä oli mukana muun muassa kirjaston henkilökuntaa, kaupungin muiden yksiköiden työntekijöitä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yrityksiä, paikallispoliitikkoja, haastateltuja asiantuntijoita sekä kirjaston käyttäjiä ja asukkaita haastattelujen, työpajojen ja verkkokyselyn kautta. Lopullinen Kirjasto 2030-ohjelma perustuu Vantaan kirjastopalveluiden johtoryhmän ja Demos Helsingin synteesiin eri sidosryhmien kanssa työskentelystä ja kerätyistä aineistoista.  

Lisätietoja Kirjasto 2030-ohjelman asukasosallisuudesta Osallistuva Vantaa –sivustolta.

Lisätietoja

Kirjasto 2030-ohjelmaan voi kokonaisuudessaan tutustua ohjelman omalla verkkosivulla osoitteessa kirjasto.one/kirjasto2030. Päivitämme sivustolle säännöllisesti ohjelman toteuttamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä.

Teksti: Vantaan kirjastopalveluiden johtoryhmä
Kuva: Sakari Manninen, Vantaan kaupunki