Herttoniemen kirjaston tarina
Kun Herttoniemi liitettiin Helsinkiin 1946, kaupunki sai perintönä sivukirjaston, jonka maalaiskunta oli perustanut 1930 ruotsalaiselle kansakoululle. Sitä pidettiin tuolloin auki kahtena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Niteitä oli 976. Vuonna 1952 Herttoniemen kirjasto muutti vastavalmistuneeseen suomalaiseen kansakouluun Ahmatielle, jossa sai käyttöönsä 43 neliömetrin suuruisen huonetilan. Niteitä oli jo 2 257. Tilat kävivät pian ahtaiksi ja uusi paikka löytyi Siilitie 5:stä. Vuonna 1972 kirjasto muutti Kettutielle arkkitehtien Kirsti ja Erkki Helamaan suunnitelemaan tilaan, jossa kirjaston "maskottina" toimi vaikuttavan kokoinen, Heikki W. Virolaisen tekemä "Marjatan pojan paluu" - veistos (1964–65).
Herttoniemen uusi kirjasto avattiin torstaina 14.5.2020. Kirjasto sijaitsee samassa tilassa nuorisopalvelujen kanssa lähipalvelukeskus Hertsin toisessa kerroksessa. Tilaa on molemmille toimijoille käytössä yhteensä noin 1 000 neliötä. Värikkään ja räväkän tilan on suunnitellut suunnittelutoimisto Rune & Berg Design asukkaiden toiveet huomioiden.
Lastenalueen Satukattila on kirjaston kauniisti kuvitettu helmi. Kirsi Kunnaksen “Kattila ja perunat” -runon pohjalta luodusta tilasta löytyvät varmaankin maailman suurimmat pehmoperunat, joilla lapset voivat leikkiä.
Herttoniemen kirjastossa on esillä monipuolisesti taidetta. Korkeita seiniä värittävät upeat Lasse Juutin maalaukset sarjasta Queue (2019) sekä teos Ghost (2019). Suurikokoiset nykytaiteen maalaukset muistuttavat sekä kirjaimia että henkilöitä. Kettutiellä sijainneesta vanhasta kirjastosta uuteen kirjastoon muutti kirjaston ”maskottinakin” tunnettu, vaikuttavan kokoinen Heikki W. Virolaisen "Marjatan pojan paluu" – veistos (1964–65), jota pidettiin aikanaan peräti epäsovinnaisena.
Herttoniemen kirjaston taideseinä Kattilagalleria on avoin kaikille taiteilijoille. Kattilagallerian voi varata näyttelykäyttöön kuukaudeksi kerrallaan Varaamon kautta, eikä tilan käytöstä peritä maksua. Kirjastosta löytyy lisäksi digipiano asiakaskäyttöön sekä lainattavia esineitä. Tarkempi kuvaus Herttoniemen kirjaston palveluista löytyy osoitteesta Helmet.fi.
Herttoniemen kirjasto on Helsingin ensimmäisiä omatoimikirjastoja. Omatoimikäyttö mahdollistaa kirjaston käyttämisen varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa, mutta tiloja valvotaan teknisesti muun muassa kameroin. Omatoimikirjastossa voi lainata, palauttaa, käyttää asiakastietokoneita, lukea lehtiä ja vaikkapa työskennellä tai kokoustaa.
Herttoniemen kirjasto toimii kolmoiskirjastona Laajasalon ja Roihuvuoren kirjastojen kanssa.
Kuva: Maarit Hohteri, 2020