Palvelutorin toimijoita kollaasikuvassa

Kohti palvelutoria – kirjaston kumppanit esittelyssä 2/2

11.8.2016 Espoon Matinkylässä avataan täysin uusi palvelutori, jonne myös Ison Omenan kirjasto siirtyy. Palvelutorilla asukkaiden käytössä on lukuisia eri palveluita lääkäristä kulttuurineuvontaan. Palvelutorin toimijat esittäytyvät ja kertovat suhteestaan kirjastoon.

Kati Jokinen, mielenterveys- ja päihdeklinikan palveluesimies:

”Tiimeillämme on Espoossa seitsemän osoitetta, ja yksi niistä on palvelutorilla. Siellä meillä on vastaanotto mielenterveys- ja päihdeasiakkaille sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta. Matalan kynnyksen palveluun pääsee ilman lääkärin lähetettä. Meillä Mtp-klinikalla on tarvittaessa lääkärin vastaanotto ja ryhmähoitoa, esimerkiksi depressiokoulu, ahdistuksenhallintaryhmä, kuntoutumiskurssi ja aamuryhmä päihdeasiakkaille. Yhteinen tila kauppakeskushulinan keskellä sopii hyvin meidän toiminnallemme. Toivomme, että voimme pelkästään arkisen sijainninkin avulla vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Kirjaston terveys- ja hyvinvointitapahtumat ovat hyvä paikka välittää ihmisille tietoa meidänkin aiheistamme, ja voimme myös ohjata asiakkaita hakemaan kirjallisuutta. Olen itse käyttänyt kirjastoa oikeastaan kaikissa elämänvaiheissa ja opettanut myös tytärtäni kirjaston käyttäjäksi. Kirjastolla niin kuin kaikilla muillakin palvelutorilla on tavoite tarjota asiakkaille helposti saavutettavaa palvelua ja tehdä uudenlaista yhteistyötä asiakkaan hyväksi. Haluamme lisätä asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja kuulla heidän toiveitaan ja kehittää palveluitamme heidän palautteidensa pohjalta.”

Wera Sinkkonen, erikoislääkäri:

”Puolarmetsän Oma Lääkärisi -terveysasema muuttaa palvelutorille, ja toimin jatkossa lääkärinä siellä. Näen tulevassa yhteistyössä paljon etuja: esimerkiksi kirjaston runsas materiaali on saatavilla asiakkaiden omahoidon tueksi ja tiedon lisäämiseksi, ja asiantuntijoiden apu on lähellä puolin ja toisin. Kirjaston ja lääkäriaseman läheisyys lisää asiakkaiden ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Meillä oli kirjaston kanssa keväällä yleisöluento aiheesta ”Kun Google ei auta”. Kerroin tilaisuudessa, millaisia sudenkuoppia internetin terveystiedonhakuun voi liittyä, ja kirjasto kertoi kokoelmistaan löytyvästä sopivasta kirjallisuudesta. Meillä on tarkoitus kehittää kirjaston kanssa edelleen yhteistä terveysvalistusta. Minulla on käsitys, että kirjaston palvelujen käyttäjissä on paljon asiakkaita, joita koskettavat syrjäytyminen, sosiaaliset ongelmat tai mielenterveysasiat, ja yhteisissä tiloissa kynnys käyttää terveydenhoitopalveluja madaltuu. Kirjasto merkitsee minulle tasa-arvoista mahdollisuutta hankkia tietoa ja päästä monipuoliseen tietoon käsiksi. Käytän kirjastoa viikoittain, ja toivon, että se pysyy jatkossakin kaikille avoimena, maksuttomana palveluna.”

Lasse Raivio, johtava nuorisonohjaaja:

”Isossa Omenassa sijaitseva nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx siirtyy palvelutorille kirjaston nuortenosaston viereen. Siellä kuka tahansa nuori voi tulla kysymään mitä tahansa esimerkiksi opiskelusta, elämäntilanteesta tai kesätöistä. Tieto- ja neuvontatyö on anonyymiä, vähän samalla tavalla kuin kirjastossa, jossa ei tarvitse olla kirjastokorttia, jotta voi käyttää palveluita. Teemme nuorisotyötä myös verkossa, esimerkiksi verkkonuorisotila Netarissa ja Pulmakulma-kysymyspalstalla. Pulmakulmassa voimme hyödyntää muita palvelutorin ammattilaisia vaikkapa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Chatissamme voi olla tulevaisuudessa vastaamassa muiden alojen ammattilaisia, myös kirjastolaisia. Matinkylä tullee länsimetron avauduttua olemaan nuorille tärkeä solmukohta. Ennakoimme sitä suunnittelemalla metroasemille ja kauppakeskukseen jalkautuvaa nuorisotyötä. Tässäkin työmuodossa voisi olla mukana kirjaston työntekijöitä. Kohtaaminen tällaisissa ympäristöissä tapahtuu aina nuoren ehdoilla. Nuorille suosittelen erityisesti kirjaston uutta nuortenosastoa, jossa pääsee tapaamaan vastuullisia aikuisia, nuorisopalveluistakin siellä työskentelee yksi nuorisonohjaaja. Nuortenosastolla nuoret pääsevät myös kirjoihin kiinni, eikä kirjasto jää heille pelkäksi huvipuistoksi. Kirjasto on minulle ennen kaikkea sivistävä, maksuton ja helposti lähestyttävä. Sekä nuorisopalvelut että kirjasto ovat joustavia ja nopeasti reagoivia. Nuorisotyön vahvuus on kohtaaminen – kukaan ei pelkää tulla juttusille meidän kanssamme. Tätä oppia voimme jakaa myös kirjastolle, ja olemmekin käyneet keskusteluja kirjastolaisten kanssa esimerkiksi siitä, miten nuoria moikataan tilassa. Me taas voisimme oppia kirjastolta lisää ennakkoluulottomuutta: millekään idealle ei sanota ei, vaan järjestetään vaikka iltapäivätanssit, jos siltä tuntuu.”

Arja Erma, neuvolan osastonhoitaja:

”Matinkylän ja Olarin neuvola toimii jatkossa palvelutorilla. Kynnys muiden palveluiden käyttöön on siellä todella matala. Jos neuvola haluaa esimerkiksi järjestää tapahtuman, meillä on hyvät puitteet ja kumppanit vaikkapa teemaviikon järjestämiseen. Hyödynnämme toistemme osaamista puolin ja toisin. Voimme esimerkiksi tarjota omia asiantuntijoitamme ryhmiin tai Stagella pidettäville luennoille tai osallistua vaikka messutyyppisten tapahtumien järjestämiseen yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelutorilaisina voimme kaikki olla erilaisilla tavoilla tukemassa lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä. Kirjasto on jo asukkaiden oma paikka. Mekin voisimme entistä enemmän kysyä asiakkailta, millaista toimintaa he itse toivoisivat neuvolassa olevan. Jatkamme jo aikaisemmin aloitettuja kulttuurineuvola-tapahtumia, joissa vaikkapa orkesteri tai runonlausuja tulee asiakkaiden luo eikä päinvastoin. Uudenlaiset palvelutorin tilat antavat mahdollisuuden yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, toivottavasti myös vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjasto on merkinnyt minulle aikaisemmin perinteistä kirjojen lainaamista ja hiljaisuutta, mutta minulle on alkanut avautua, miten huikeita mahdollisuuksia yhteistyöllä on. Kirjastolla on uskallusta tehdä asioita uudella tavalla, ja se on erityisesti nuorten kanssa aktiivinen. Palvelutorilla neuvolan asiakkaita on helppo jatkossa ohjata ihan konkreettisesti kädestä pitäen hyllylle hakemaan luettavaa tai kertoa kirjaston muusta toiminnasta. Kirjaston tapahtumista suosittelisin omille asiakkaillemme erityisesti erikielisiä satutunteja tai muita kielen kehitykseen liittyviä tilaisuuksia.”

Hanna Lehtinen, lasten kuntoutuspalvelujen päällikkö:

”Yksi psykologeistamme työskentelee jatkossa Palvelutorilla, jossa terveydenhoitajat voivat kysyä häneltä tarvittaessa neuvoja. Iso asiakaskuntamme ovat monikulttuuriset lapset ja perheet. Tavoitteemme on ehkäistä ongelmia ennalta ja tukea lapsen kasvua ja kielen kehittymistä. Kokeilemme kirjaston ja lastenneuvolan yhteistyötä niin, että kerran kuukaudessa kirjastossa on satutunti esimerkiksi somalin kielellä, ja ennen satutuntia on psykologin ja perheterapeutin palveluja käytettävissä ilman ajanvarausta. Näin vanhemmat voivat lähestyä meitä helposti jo ennen kuin lapsen kielen kehityksestä on ehtinyt syntyä suurta huolta. Oman kielen tukeminen auttaa myös suomen kielen omaksumista, ja suosittelemmekin asiakkaillemme kirjaston erikielisiä satutunteja. Kirjaston kanssa on jo kokeiltu projektia, jossa puheterapeutti suosittelee kielen kehitystä tukevia kirjoja ja myös kertoo, miten kirjoja luetaan yhdessä niin, että siitä on lapselle eniten hyötyä. Kuntoutuspalveluihin tulee kirjastolta näytekirjasto, jossa on eritoten vieraskielistä kirjallisuutta. Asiakkaat saavat tarvittaessa vastaanotolla ohjeet, miten kirjastoon mennään ja miten hankitaan kirjastokortti. Palvelutorilla on ajatus järjestää avoimia ryhmiä, joissa on asiantuntijan alustus tietystä aiheesta, ja kirjastossa on esillä saman teeman mukaista kirjallisuutta. Kirjaston palvelut ovat nykyään monipuolisia. Olen itse ollut viimeksi kirjastossa kuuntelemassa kuoron konserttia. Minulle kirjasto merkitsee tasa-arvoisuutta. Se tarjoaa hyvinvointihyötyä meille kaikille.”

Lisätietoa Ison Omenan palvelutori Espoo.fi-sivuilla

Teksti ja kuvat: Iina Soininen