Tarinoita tulevaisuudesta seitsemällä sanalla

On jo perinteeksi muodostunut, että kirjasto haastaa huhtikuun yhdeksäntenä päivänä, Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, kirjoittamaan pieniä tarinoita hyvin vähillä sanoilla.

Armon vuonna 2022 haaste kuului näin:

Tänä huhtikuun lumisena lauantaina on Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä. Sen kunniaksi kirjasto kerää pikkuruisia tarinoita! Joten:

Kirjoita tarina tulevaisuudesta. Kirjoita se vain seitsemällä (7) sanalla.

Noin, anna mennä. Rohkeasti ja leppoisasti. Juhlitaan taipuisaa ja ilmaisuvoimaista kieltämme <3 Sillä Agricolan työn ansiota on, että voimme sitä lukea ja kirjoittaa.

Haaste julkaistiin Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. (Valitettavasti Instagram ja Facebook vaativat kirjautumista sisään, jotta pääsee lukemaan postauksiin tulleita kommentteja.) Pikkuruisia tarinoita syntyi noin 300. Iso kiitos kaikille, jotka olitte mukana!

Tarinoissa näkyvät sota ja ilmastonmuutos ja luontokato. Silti näissä on vähemmän epätoivoa ja paljon enemmän toivoa. On arkisia hetkiä. On tulevia päiviä aivan lähellä ja on silkkaa scifiä.
 

Tämmöisiä tarinoita tulevaisuudesta on tässä:


Uutisoitiin Kööpenhaminan eläintarhassa eläneen viimeisen jääkarhun kuolleen.

Tellus oli hyvä kotiplaneetta, mutta pilasimme kaiken.

Pian olen kotona taas. Kaikki on hyvin.

Sataa, paistaa. Kassien kanssa junassa. Kohta perillä.

Ruosteenpunaiset pilvet purjehtivat vielä laivojen jäätyä satamaan.

Sininen planeetta nyt muisto. Viihdymme hajuttomissa muovikuplissamme.

Elämässä on mahdollisuuksia, kun niihin uskaltaa tarttua.

Eilisen murheita en kanna, elän riemulla tänään!

Pallo pyöri. Sinivihreänä. Pinnalta näkyi myös liikettä.

Voit mennä, herra P. Emme jää kaipaamaan.

Ihminen oivaltaa, tärkeintä maailmassa Terveys, Rauha, Ilmasto.

Krematoriota lähdettiin kuljettamaan eteenpäin. Lannoitetta vartioitiin huolella.

Kolonialismin päättymisestä on jo 50 vuotta, totesi presidentti.

Tartut käteeni. Sinun kanssasi en pelkää huomista.

Tulevaisuuden työelämässä ylpeys nähdään kollektiivisena ammatillisena itsetuntona.

Toivo elää, jos ihmiskunta oppii yhdessä viisaammaksi.

”Voit mennä, toveri Sergei, jään hetkeksi yksin.”

Rakennamme itse tulevaisuutemme.

Tulevaisuus piiloutuu meiltä sumuun, paljastaa itsensä vähitellen.

”Kun minä olin nuori, maapallo oli elossa.”

Me muutimme tottumuksiamme, pallomme korjaa itseään vähitellen.

Aurinko paistaa. Hangen alta pilkottaa lupaus keväästä.

Hyvä voitti, rauha koitti, ihmiset jatkoivat elämäänsä.

Jonain päivänä tämä painajainen on vihdoinkin ohi.

Ihmiskunnan itsekkyyttä koetellaan löytöretkellämme kohti yhteistä hyvää.

Huovan alla olemme lämpimässä. Silmissäsi tuikkii ilo.

”Kaikki maat ja meret ovat hukkuneet muoviin.” (Tyttäreni kirjoittama 7 sanan tarina tulevaisuudesta)

Ihmiskunta solmi rauhan ja voitti kaikki ongelmat.

Viimeinen ihminen istutti omenapuun taimen talonsa eteen.

Oli synkkä ja myrskyisä yö. Aurinko heräsi.

Toby kietoi kätensä ympärilleni ja puristi lempeästi.

Kaikesta huolimatta, elämä lopulta voittaa. Aina. Kaikkialla.

Ajattelin aamulla, että paha saa palkkansa. Saa.

Katson, kuuntelen, kurkotan eteenpäin rakentaen askelmerkit tulevaan.

Kuulimme rauhan tulleen, kun kaikki äkkiä hiljeni.

Huomisen tänään, eilen vielä monen päivän päässä.

On päivä, jolloin kaikki uutiset ovat hyviä.

Planeetta ylikuumenee, emmekä tehneet asialle ajoissa tarpeeksi.

Kahlasimme nauraen kirkkaaseen Töölönlahteen, olihan Stadin juhannus.

Luoja antaa lykyn avaimet ihmiskunnan toivorikkaaseen tulevaisuuteen.

Toivo elää. Aurinko paistaa. Rakennetaan uutta, yhdessä.

On monia teitä sinne, mistä kykenen unelmoimaan.

Kun katsot menneeseen, voit rakentaa paremman tulevaisuuden.

Me söimme loput eväät ja istutimme omenapuun.

Heräät, päätä jomottaa. Kuka kumma nukkuu vieressäsi?

Mullan alta, piilosta, ponnistaa uusi verso, elämä.

Taas koitti päivä, jona kaikki maa kukki.

Tulevaisuus on sivistynyt, jo siitä tarinoiminen on!

Olen onnellinen ja odotan innolla tulevia vuosikymmeniä.

Auringonkukat huojuvat tuulessa. Painajainen ohitse, hyökkääjä hävisi.

Menneet sukupolvet eivät tajunneet ratkaisua. Oli yksinkertainen.

Olipa kerran tulevaisuus, jonka sinä voit kirjoittaa.

Odotan jo sitä, mikä ei vielä näy.

Lempeä tuuli muistuttaa metsän reunalla elämän jatkuvan.

Tietenkin meillä on lämmin tunnelma keskenämme.

Aution teollisuustontin takana näen luonnonkukkaniityllä leikkiviä lapsia.

Yhtäkkiä tavallisten asioiden tekeminen tuntui erityisen hyvältä.

Tulevaisuudessa ei ole sotia, ei nälänhätää.

Tulevaisuus rakentuu menneelle, ja katso: ihminen oppii.

Eräänä toukokuun iltapäivänä hedelmäpuiden kukat olivat auenneet.

Olemme tehneet elämästämme kuluttavan sijaan palauttavaa, parantavaa.

Seitsemän sanaa oikein. Jättipotti. Se miehen otti.

Tuokoon tulevaisuus rauhan ja rakkauden joikaiselle sydämeen.

Rauha, sananvapaus ja itsenäisyys ovat
Suomen peruskallio.

Aurinko paistaa kuumasti ja minä menen uimaan!

Kaasunaamarinkin takaa aisti lapsen riemun velattomasta kotimaasta.

Saimme lainaan hiomakoneen ilmalaatikoiden kanavakehien oikaisua varten.

Rakensimme ahkerasti. Uudet ajat kannustivat rakentamaan lisää.

Aina on toivoa. Toivossa on hyvä elää.

Tavataan tuttuja. Kalastetaan, istutaan nuotiolla, nautitaan hiljaisuudesta. 

Tulevaisuuden työelämässä ylpeys nähdään kollektiivisena ammatillisena itsetuntona.

Toivo elää, jos ihmiskunta oppii yhdessä viisaammaksi.

Rakennamme itse tulevaisuutemme.

Tulevaisuus piiloutuu meiltä sumuun, paljastaa itsensä vähitellen.

Merihaan parkkipaikat oli yllättävän helppo muuttaa laitureiksi.

Teen nyt asioita, jotka saa kantaa huomiseen.

Tulevaisuudessa ei ole sotia, ei nälänhätää.

Ei ruokaa, ei lapsia, me ja ase.

Suomi liittyi Natoon. Viime hetkellä, opittiin myöhemmin.

Katsomme ujosti ohi. Värisyttää. Koski yhdistää meidät.

Tapaamme tänään! Pupuseni.  Eikä tarvitse tehdä mitään.

Tulee ilta, tulee aamu. Ihmisten turhuuksista piittaamatta.

Jäät lähtevät, lammelle palaavat tutut linnut, toivon.

Tulehtunut paise joka pitää puhkaista nyt heti.

30 vuotta sitten päättynyt sota käynnisti muutoksen.

Kaukana pommien horisontti. Viiva joka osoittaa meihin.

Otan mukaan tulppaanin sipulin, Jupiterin kotini pihalle.

Tulevaisuus syntyy iäti vain tässä ja nyt.

Tartut käteeni. Naurat helmihampain kun ihmettelemme leppäkerttua.

Viimeisestä sodasta jo 100 vuotta. Maailmassa juhlitaan.

Taivaan sinessä pakenevat valkeat joutsenet etelää kohti.

Mummini oli oikeassa. Asiat järjestyvät parhain päin.

Uskokaamme, rakkaus voittavi tämän pahan ja ilkeyden!

Nuoret aikuiset ottavat maailman harteilleen uusin voimin.

Se oli ihmisten planeetta, eloton ja karu.

Kun maa muuttuu mustaksi, kuu loistaa yhä.

Istumme sylikkäin. Valossa. Pikkuisen varpaat ylettyvät suuhun.

Kevätaurinko hauraat toiveet toteuttaa, villasukat varpaat lämmittää.

Huomenna kaikki on paremmin - niin uskon minäkin.

Kotipuutarhastaan Henriikka ojensi hedelmäkoreja pientä korvausta vastaan.

Muutin maalle, opetan lapsenlapsilleni isoäitini viisaita viljelytaitoja.

Hiljaa saapuu kevät, nostaa kaiken raskaan harteiltamme.

Kaikki maailman valtiot alkoivat rakentamaan puhtaampaa tulevaisuutta.

Eräänä päivänä kaikki oli tasapainossa kuten piti.

Sparkling love, flowers, pearls and pretty girls.

Maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella, toivottavasti hyvään suuntaan.

Kyllä kevät vielä koittaa, on aina koittanut.

Vielä uusi päivä koittaa, jolloin oikeudenmukaisuus voittaa.

Me kaksi kuljimme omaa tietämme kohti parempaa.

Se olikin mahdollista. Olimme oppineet ja välitimme.

Paha, Pahempi toistaan, Tulevaisuus, Paras, Parempi, Maailma, Voittaa.

Kansa ilman kieltä, kulttuuria, ei pysy elinvoimaisena.

Joutsenten torvet kuuluvat, kevät on saapunut, kevät.

Katsomme rakastavasti, sylissäni pikkuinen. Huomisesta emme huoli.

Syödään metsän antimia ja etsitään elämän tarkoitusta.

Luonnontuhonnasta tuli viides ihmisoikeusrikos yhdennellätoista hetkellä. Pelastuimme.

Museon seuraava osasto on nimeltään ”sodan kauhut”.

Pellot heräävät, linnut saapuvat, taivas kaartuu korkealle.

Huomennakin aurinko nousee. Niin, tulee uusia päiviä.

Talven viimeinen vesisade. Västäräkit saapuivat, kelloja siirrettiin.

Tulisipa meteoriitti ja tappaisi ihmiset vielä tänään.

Huomennakin heräämme ja aamu on ihana aina.

Minä teen oman osani, tee sinä omasi.

Keväthanki kantaa, mutta välillä pysähdyn pälvelle lepäämään.

Ukraina keskellämme - herättää muuttumaan - ystäväksi luonnolle, ihmiselle!

Kaikki on hyvin. Nyt ja aina. Elä!

Raikas ilma. Vihreä maa. Onnen tunnetta tulvillaan.

Menetimme kaiken hankkiaksemme sen uudelleen. Monta kertaa.

Lapseni kertoo odottavansa lasta. Minusta tulee mummu.

Edessä jo ollut. 
Paitsi jos nyt toisin.

Aurinko nousi. Saan autoni ladattua, sitten lähtö.

Askeleet ovat keveämpiä, kun päätät suunnan itse.

Keltaiset auringonsäteet, vihreä rairuoho, tikan nakutus tolpassa.

Aurinko lämmittää varpaita. Loskasaappaat enää vain muistoissa.

I’m on a highway to hell

Lopultakin he oppivat kiertotalouden merkityksen maapallon elinkirjolle.

Minä en kaalisoppaan koske, muutenkin on ripuli. (jatkuu: Kaisa ei suutele minua jos henki haisee kaalille)

Käsi kädessä kohti ihmisten ja luonnon harmoniaa.

Kuulitko sinä, kuinka se lintu jälleen lauloi?

Jos ei jää pysyviä jälkiä - jätä lämpimiä.

Suomi liittyy Natoon ja sen pituinen se.

Hyvä ja rauhallinen tulevaisuus kauniissa kotoisessa Suomessa.

Katson maisemaa. Ei sama, mutta yhä kotimaani.

Oli mahtava reissu, mutta museot olivat masentavia.

Ilma oli raikasta hengittää, ja ihmiset terveitä.

Kun energiaa riitti edullisesti kaikille, jakaantui kehitys ja vauraus tasa-puolisemmin.

Suomi on turvallinen paikka elää ja asua.

Huolehtikaamme, että tulevaisuudessa historia ei toista itseään

Lapsi osoittaa sateenkaarta, jossa loistavat rauhan värit.

Aamulla herätessäni tarkistan onko Paha vielä täällä.

Tänään repäisin irti ajatusvahti-implantin ja lähdin kalaan.

Maailma makaa vieläkin paikallaan, toisin kuin me.

Istuta poika perunaa. 
Ja paljon.

Vaasan Palloseura voittaa Suomen mestaruuden jalkapallossa. Helposti.

Meri kimmelsi puhtaana. "Hei tietokone, vähennä auringonpaistetta!"

Wolttasin kaljaa bitcoinilla. Autoani koristaa elävä ihminen.

Fossiilisten polttoaineiden ja korkeiden energian hintojen aika oli taakse jäänyttä.

”Myydään; kastemekko ja hääpuku - käyttämättömät. Ei tiedusteluja.”

”Isä lähti sotaan, vain lippu tuotiin kotiin.”

Varis vaakkuu Pudasjärvellä. Tietää kevään alkamista sielläkin!

Räntäsateen tarkoitus huhtikuussa on vain kehittää sietokykyämme.

Hoitajat saavat palkankorotuksen ja taas voisi elää.

Kyllä kesä lumenkin sulattaa. Löytyyköhän alta historiaa?

Tykit ovat vaienneet
metsä herää
minä elän

Lapset kasvoivat aikuisiksi ja korjasivat vanhempiensa maailman

Voi sitä kevättä! Rauha, valo ja ilo!

Kaikki kaunis kyllä kestää, tiedän sen.

Tulevaisuus tuo tullessaan, tuttua ja tuntematonta tulevaa.

Katsoin taaksepäin ja huomasin, että teimme oikein.

Olipa kerran tulevaisuus. Siellä me oltiin yhdessä.

lähemmä.

Neljäs vapauttaa, kuten työ aikoinaan...

Aurinko paistaa. Lumi sulaa. Ilmassa tuoksuu kevät.

Aurinko häikäisee, kadut pölyävät, ostan vaimolle tulppaaneja.

Kaiken turhan keskellä tavoitin sinun levollisen  katseesi.

Elämää arvostaen elämme kerrallaan yksin ja yhdessä.

Taimet kurkottavat kohti aurinkoa, kuten joka kevät.

Optimismi kantaa ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikka maailma palaisi

Auringonsäteet pilkottavat ensimmäisiin leskenlehtiin, kevät saapui lohduttaen.

Meri on ääretön, se huuhtelee koko maailman.

Kevään koitossa heräsimme ja opettelimme uuden tavan.

Rakastan elämää rauhallisessa kotimaassa puhtaan luonnon keskellä.

Maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, Sunnuntai.

Maailmassa rauha, humaanius kukkii vahvemmin kuin koskaan.

"Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun."

Töyhtöhyypän kimeä naukaisu yössä,
en ole yksin.

Aamulla saimme viedä turhat tavaramme takaisin kellarikomeroon.

Heinäkuussa, työntäyteisten vuosien jälkeen, koen vapauden ilon.

Odotan nyt, niinkuin niin moni minua  aikaisemmin.

Jalomieliset pingviinit kukoistavat, totuuksia säätää, jumalaisesti määrää.

Kuolema tulee varmasti, get over it (sic)

Järkeni kutistumisen vuoksi en ymmärrä näkemiäni asioita.

Hyvien uutisten osuutta mediassa lisätään todellisuusvasteen kohentamiseksi.

Ihmettelevät, kuinka xyz-sukupolvet kadottivat kosketuksen menneeseen.

Kunnioita lähimmäistäsi äitiäsi isääsi luontoa maata maailmaa.

Jäi Venäjä yksin Maahan, muut meni Marsiin.

Ja maan päällä on oleva suuri ahdistus.

Lapseni. Kun minä olin lapsi, olimme vapaita.

Hullu diktaattori istuu bunkkerissa, painaa punaista nappia.

Jumala katsoi luomustaan itkien, kääntyi pois
-Olkoot

Kaupunki kauniilla kannaksella kiehuu keltavihreänä kuin kevätesikkoniitty.

Tulevaisuus ylittää suurimmatkin odotuksemme, kaikki tulee muuttumaan.

Kolmensadan neuvosto aikaansaa great resetin ja nälänhädän.

EU vie kansakunnat totalitarismiin ja tuhoaa keskiluokan.

Ryssä vyöryy. Muut perääntyy. Lopussa Kiina voittaa.

Aamun koittaessa Ismo asetteli näkkileipiä punottuun puukoriinsa.

Sinä syöt ötököitä ja olet olet onnellinen.

Se oli estettävissä, mutteivät he tehneet mitään.

Myydään vauvan kengät, monen käyttämät, vielä kestävät.

Lumipyry
keskeytti kevään
Sinitiainen sirkutti
Huomenna paistaa

Tasapaino muun luonnon kanssa loi hyvän elämän.

Toivon, että tulevaisuudessakin Saksassa luetaan suomalaista kirjallisuutta.

Tuvan uunin lämpö hellii hiivaleivästä päivän herkun.

Rauha saisi olla vuoden yleisin tytönnimi Suomessa.

Sodat, ilmastonmuutos, luontokato ja epätasa-arvo pysäytettiin. Rauha!

Eräänä päivänä maailmassa ei sodita enää lainkaan.

On hirveää, jos huomenna / kukaan ei suomenna.

Huominen valoisampi kuin tämä hetki, on yö.

Tänään avaan sylini turvaksi / huomiselle opiksi eilisestä.

Tulevaisuudessa palaamme juurillemme. Tarvitsemme toisiamme, ja yhteisöllisyyttä.

Kaikkien huulilla on maailman kaunein sana: rauha.

Huh, löysitkö vettä? Janoan elämää ja rakkautta.

Jos, ehkä, kenties - tulemmeko koskaan kaiken ymmärtämään?

Olen päässyt yli sinusta ja onnellinen itsekseni.

Ja sen historiallisen tapahtuman jälkeen joimme kakkukahvit.

Kyllä rauha leviää kun oivallus viimein syntyy.

Lapset leikkivät auringonkukkien keskellä ja nauravat onnellisina.

Lapsi on löytänyt intohimonsa ja nauttii elämästä.

Nuoruuden suorittamaton ATK-kurssi palaa vainoamaan kansanopiston pääsykokeissa.

Unelmien toteutuminen on tavoite joka kantaa huomiseen.

Sote-alueista nousee kova haloo ja toivottavasti täysikymppi.

Maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, RAUHA.

Rauha, rakkaus, toisista välittäminen - huomisen tärkeät tehtävät.

Lennä mun lempeni laulu maitten, metsien taa

Ihmislaji katosi kokonaan ja elämä kukoisti taas.

Kun koiralla lämmmin nenä se on sairas!

Euroopassa rauha, sotarikolliset saatu kiinni ja tuomittu.

Taivas on sininen. Meri on sininen. Tulevaisuudessakin.

Tulevaisuus,
tämän tunnelin päässä.
Hentoa valoa,
toivoako?

Minusta vuotaa verta, sääli ettei ihmiskunta selviytynyt

Tämä hetki ja aavistus toivoa - sillä eteenpäin.

Tulevaisuus tuo ihmeitä tullessaan jaksa uskoa siihen.

Tulevaisuuden siemen on tässä päivässä. Toivon siemen.

Herätessäni kuuntelen mustarastaan aamukonserttia. Kaikki on hyvin.

Kevät, uuden alku. Toivoa ei saa menettää.

Ihmiset ovat taas ystäviä keskenään kaikkialla maailmassa.

Hämärä

Tule , Tulevaisuus, ei vaisu , vaan uus , Tulevaisuus!

Toteutan unelmiani nyt enkä vasta sitten kun

Venäjästä tulee ystävällinen demokraatinen maa. Ilman armeijaa.

Toivo, kuoleman jälkeen ylösnousemus, täydelliseen puhtaaseen maailmaan.

Rauha päälle maan kaikille koittaa, hyvyys voittaa

Käsi kädessä kuljemme. Rakkaus voittaa aina uskothan.

Sulje ikkuna, sillä alkuperäinen kuva on käännetty.

Elämä voittaa. Ihminen ei välttämättä ole voittaja.

Talvenselkä taittui, kevät tuli vihdoin ja viimein.

He nousivat, kuin hennot kukat läpi asvaltin.

Kieroilu loppui viimein ja paha sai palkkansa

Sanoit, ettet pelkää huomista. Tiesin, että valehtelit.

Kesän lämpö hivelee raskaiden aikojen uuvuttamia sieluja.

Hirmuvalta voitetaan yhdessä
Länsimaat näyttää tien rauhaan.

Maaäidin syli kannattelee meitä lempeästi äärettömyyksien avaruudessa.

Miten korkealla tekokuut kiertävätkään Helsingin kalastajakylien yllä.

Silmät paljastavat eletyn elämän sisällön katsojalle, ymmärtäjälle.

Märkä koira haisee samalle, vaikka maailma muuttuu.

Tuuli vie surun ja epätoivon mennessään Kevät!

Usko, toivo ja rakkaus voittaa kaiken muun.

Pelko ja kipu hälvenemässä turmeltuneissa sieluissa, meissä.

Suomalaisuuden arvot ovat monikulttuurisuus, sivistys ja avoimuus.

Utopia vai dystopia? Sitä jään vielä miettimään.

Rekat kulkevat Suomen ja Kiinan rajan yli.

Minun vanhuuteni alkamispäivä avasi oven uudenlaiseen tulevaan.

Ruoho vihertää, kukat puhkeavat kukkaan, kevät koittaa.

Nyt kukkii se omenapuu, jonka silloin istutin.

Rantatontti Kalliossa. Malariaa Mikkelissä. Bensan hinta alas!

Paska päiväkin piirun parempi, pöljäkin pitää puroista.

Minä kurkoitan avaruuteen, tähtien tupaan ja laulan!

Taas linnut laulujansa, koululaiset kirjojansa. Rauha Maassa.

Kevät keikkuen tulevi. Kesästä tulee täydellisen ihana!

Ne nimittivät lajiaan ihmiseksi ja aiheuttivat kaiken.

Leuto tuuli hyväilee kasvojani auringossa. Rauha kaikkialla.

Hän katsoi lämpötilan vasempaan ranteeseensa istutetusta näytöstä.

Palaneesta maasta versoo uuden alku. Rakkaus voittaa.

Puhdas, tuoksuva ilma täyttää keuhkot, sydän sykkii.

Merkityksellisempää työtä & syvempää luontoyhteyttä rakkaiden ihmisten kanssa.

Ja me hiivumme hauraiksi, universumin tomuksi, katoamme.

Putin vankilaan, Navalnyi ulos!

Toivon valon voittavan pimeyden maailmassa.

Palasimme kotiin, joka ihmeeksemme oli säilynyt ehjänä.

Syksyllä jälleen kaikilla herkullisen maukas sadonkorjuun aika.

Katsoin ulos. Sota oli vihdoin päättynyt. Hymyilin.

Kotvan kuluttua sota ja korona ovat tiessään.

Kuinka toivonkaan tulevaisuutta kauniimpaa. Rauhaa päälle maan.

Jonakin kauniina päivänä Jeesus tulee oletko valmis?

Vesi ja sukupolvet virtaavat, uudestaan ja uudestaan.

Elämä, rauhassa, terveenä. Ilman sotia ja eripuraa!

Usko itseesi, parempaan huomiseen. Unelmoi, ahkeroi, rakasta.

Vanha maailma on tuhoutunut, uusi maailma muodostuu.

Aamulla aurinko kutitti säteillään kasvojani...minä elän.

Edessä tuntemattomat taivaantasat. Kulje rauhassa, ihminen, luomakunnassa.

Sodat ovat ohi, maailman roistot ovat vangittuina.

Heinäkuun helvetillinen helle paahtaa kaupunkilaiset hulluuden partaalle.

Raunioiden keskeltä nousevat vahvoina uuden elämän versot.

Huomenna kaikki on toisin, niin myös minun.

Nyt hän nukkuu mutta herää parempaan maailmaan.

Aurinko nousee taivaalle. Ihminen herää, sydän sykkii.

Toivon rauhaa, yksinkertaista elämää. Odotan lyhyttä kesää.

Putin vangitaan, Venäjällä vallankumous. Sodan jälkeen rauha.

Tartun käteesi, kylmään ja hikiseen: lämmitän molempia.

Zelenskyin eilinen puhe, varma ja positiivinen. Johtaja!

Näin ihmisten hymyilevän. Kaikki kauheus oli takana.

***
Kallion kirjasto
Viides linja 11
(09) 310 85053
Kallion kirjasto Facebookissa