Viiden sanan mittaisia tarinoita vapaudesta

Tarinoita vapaudesta

Huhtikuun 9. päivä, Mikael Agricolan päivänä, kirjasto haastoi kirjoittamaan pikkuruisia tarinoita sosiaalisessa mediassa.

Tällainen oli haaste, joka julkaistiin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä:

Kirjoita tarina vapaudesta. Kirjoita se vain viidellä (5) sanalla.

Noin, anna mennä. Rohkeasti ja rennosti. Juhlitaan taipuisaa ja ilmaisuvoimaista kieltämme! Sillä Agricolan työn ansiota on, että voimme sitä lukea ja kirjoittaa.

Tänä armon vuonna 2019 kertomuksia syntyi noin 200. Kiitos kiitos kaikille, jotka olitte mukana kirjoittamassa ja kokemassa!
 

Ja tässä ovat tarinat vapaudesta:


Lintu, vapautui häkistään, valkoinen mielikuvituskyyhky.

Minun sisälläni ei kukaan pelkää.

Avasin silmäni ja näin tuulen.

Lakeudella
on vapaus.
Ajatella.
Tynnyristä.

Lukiessa voi kuvitella kokonaisen maailman.

Kävelin yöllä kotiin baarista rauhassa.

Katsoin sisälleni, huokaisin ja heittäydyin

Olisin minä, en kukaan muu.

En halua, eikä voi pakottaa

Vapaus valita
- mitä milloinkin tekee.

En kysy keltään lupaa olla

Halasimme ja suutelimme pitkään asemalaiturilla.

Kirjastossa vuorovaikutteinen universumi aisteillemme vapaana.

Minä olen minä, se riittää.

tunturin laella
juoksen kuin tuuli

Aivastuttaa, ei haittaa. Sohvalle lukemaan.

vapaus olla valitsematta
kumpaakaan tyrkytettyä

tässä vaihtoehdot
valitse niiden välistä

Vapaus on vapautta valita vastuullisesti.

Katson köyttä pohtien.
Ei tänään.

Sain sanoa, mennä, tulla. Useasti.

Opin lukemaan, mieleni vapautui varjoista.

Avasin oven ja astuin ulos.

Tilaa olla, iloita ja hengittää.

Kaikki on mahdollista, uskalla elää.

Pilvetön taivas. Tuuli. Levitän siipeni.

Yskittää! Basillit tanssivat itsensä vapauteen!

Vapaus on rohkeutta kohdata itsensä.

Oman itseni herra. En muiden.

Minulla on taas tilaa hengittää.

Uusi päivä, mitä tehdään tänään?

Suljen oven ja hengitän. Loma.

Mikä ihana vapaus! Sanoa, tehdä.

Päästän irti menneestä. Olen vapaa.

Vapaus kuin Sara Hildenin nuoruus.

Irti maasta ajatuksen voimalla vapaana.

Elä. Syö nälkään. Nuku uneen.

Likaiset ikkunat. Onneksi sataa vettä.

Kuljen kevyesti, kevään ensimmäisenä perhosena.

Osaan lukea. Olen siis olemassa.

Kevät. Edessäni vain avoimia teitä.

On kevät, siks nauran kuutamoon.

Kuikan huuto järvellä utuisessa iltahämyssä.

Valinnanvapaus hyvä kaikkialla paitsi sotessa.

Kädessäni elämän kaukosäädin. Valtava onni.

Uskallus elää tässä ja nyt!

Vapauden viitta vie varjosta valonn.

Suljen silmäni;
lennän, milloin minnekin!

Laulan, lausun, näyttelen. Minäkö vanhus?

Taikaikkuna, elon kauneus,
- pyörät pyörimään.

Sydämessä rakkautta, tilillä rahaa. Syli.

"Maista nyt edes vähän.""En."
Terv.2v tytön isä.

On vapaus valita oma suuntansa.

Ryömin. Valonheitin haroo tyhjää. Juoksen.

Mielenrauha, tyyntymys. Uudet polut, seikkailut.

Kuljen ilman tarvetta vilkuilla muita.

Kun ei kukaan määritä sinua.

Rakkaus antaa miulle juuret & siivet

Mä en ole tilivelvollinen kenellekkään.

Syntyä naiseksi Skandinaaviassa tai Suomessa.

Teen niin kuin hyvältä tuntuu.

Hetki itselle, hetki unelmille - nyt.

Ja minähän menen! Enkä pelkää.

Kevyt olo kuin kesäisen perhosen.

Minulla ei ole kiire minnekään.

Lähdin, koska voin. Palasin pakotta.

Leijuit tiehesi kuin karannut ilmapallo

'Villi ja vapaa' vielä vanhanakin.

Vaikea valinta sanoi tyttö kosijalle.

Tässä vain olla ja unelmoida.

Ulappa auringonnousu, toiset nukkuvat, lokki

Olen rakastettu, näin on hyvä.

Minä menen ihan kohta tanssimaan.

Kainalosauvat vihdoin nurkkaan, ulos kevääseen!

Oman mielen rajoitteet alkavat hellittää.

Minä olen minä.
Saan rakastaa.

Lapsuus, sen rajallinen vapauden autuus.

Kerran jätin kaiken, koskaan palaamatta

Kaivoin pyörän ulos. Viiletin alamäkeen.

Tärkeä avain vapauteen on irtipäästäminen.

Jumala vapautti ihmispelosta-olen VAPAA-!!

Ajatella omia ajatuksia, juurtua - liikkua

Luovun
Irroitan
Päästän
Rentoudun
Hengähdän

Sinkkuna välillä yksinäistä, mutta vapaudessa.

Omistan minut
En ketään muuta

Atlantti vaihtuu järvenseläksi. Carajillo Juhla-Mokaksi

Vapaa pudotus - vain ilmanvastus jarruttaa

Lentokoneeseen noustessani jätän kaiken taakseni.

Koti, väsymys haihtui kuin taikaiskusta!

Ken on kerran maistanut tiedonpuusta!

Takana ei ketään, minä vain!

Polun varrelta puolukoita ongelle kulkiessa.

Sade vapauttaa lierot pinnalle roudasta.

Näyttänenköhän haavoittuvaisuuttani välinpitämättömyydellesi, päätänpä itse.

Pääsiäisloma, hohtavat hanget ja auringonpaiste!

Sukupuoleni itse valitsema, siihen oikeus.

Hyppään reunan yli. Varjo aukeaa.

Kirjoitan. Mutta vain koska haluan.

Lentämällä eläen
vapautuu kevein höyhenenvedoin.

Suljin oven. Olin pian kaukana.

Pysähdyin, tyhjensin pääni unohtaen kaiken.

Hengitän rakkauttamme hikisenä karanneilla lakanoilla.

Mennään yhdessä, sanoi sydän mielelleni.

Irti päästäminen oli kaiken alku.

Kävelen metsässä nautin puhtaasta luonnosta.

minä itse voin nauttia aina

Tulppaani mullassaan uneksii öin ylösnousemuksestaan.

Ajatelen ja teen, vastaan seurauksista.

Sen luulin maksavan. Valinta vain.

Valitsen vapaasti mitä ajattelen.

Voin tehdä tahi olla tekemättä.

Minua ei haittaa edes vankeuteni.

Kukaan ei enää määrää minua.

Peloitta olla totta, reaktioista huolimatta.

Tänään saan tehdä mitä haluan.

Luulin olevani vapaa, mutta olinko?

Rikoin peilin ja uskalsin ajatella.

Anna nyt...ei otankin toisen.

Veräjän aukaisu on lehmällekin riemu.

Hengitän, olen, rakastan tätä maailmaa.

Valmisko? Kyllä, laitan vain pisteen.

Valitsin sinut satojen joukosta itse.

Kolme sanaa, unohda omat estosi.

Elän, rakastan. Iloitsen joka päivä.

Auringonnousu, aamukasteen tuoksu. Hetkellinen mielenrauha.

Ovet aukeavat tunnistaessamme itsemme toisissa.

Hei, olen kotona. Keitänkö kahvit?

Olla minä itsenäni muita satuttamatta.

Tarkastelen kokonaisuutta. Valitsen. Kannan seuraukset.

Mielesi on vapaa, mene jo!

Sukset ja latu. Anna mennä!

Hyvä matka. Kestänyt koko elämän.

Nuori mies puhui sananvapaudesta moraalittomasti.

"Elämä. Mieli avoinna joka suuntaan."

Uskalsin sanoa:
minä en halua.

Kirjaimet, nuo ilmaisun kultaiset palikat.

Häikäistyn. Vähitellen silmäni tottuvat valoon.

Vapautta on olla ajattelematta vapautta.

Elin vuoden verran ilman velkaa.

Sopusoinnussa itsensä ja maailmansa kanssa.

Lämmin auringonsäde johdattaa polun merenrantaan.

Kun saan valita omat kahleeni.

Päätin antaa anteeksi, hyvästelin hellästi.

I want to break free...

Sydän avoimena iloiten kohti tulevaisuutta!

Sitten minä lähdin. Hän itki.

Hiljaisuus, rauha, lämpö, järvi, sauna.

Vapaana katson luontoa ja nautin.

Huomennakin voi hoitaa tämänpäivän asioita

Hiuksissani tunnen tuulen, meren tuoksu.

Lähdin pois. En katunut sitä.

Avaan kirjan: Oven koko maailmaan.

Lukutaito on avain kaikkiin lukkoihin.

Vapaana liidän kuin taivaan lintu...

Torin kulmalla iski hätä. Kakkasin.

Tuuli tuulee kaikkialta, mieli maailmalla!

Ei mitään menetettävää on vapaus.

Kukaan ei nalkuta, että siivoa.

Sotkanmuna rantakivellä. Kaikki on mahdollista.

Vapaus lähteä lomalle,nähdä meri.

Vapautta on olla hiljaa pimeässä.

Vapaus ja elämä syntyvät meistä

Lumet suli, kevät tuli. Ihanaa!

Aurinko paistaa, ei ole kiire.

Pyykkikone hurisee, luen rauhassa lehteä.

Luen kirjaa, ajattelen, olen onnekas.

On kevät, krookukset tunkeutuvat mullasta!

Vapaus on myös vapautta johonkin

Lentää kuin lintu, minne vaan

Vapaana tuulen ajattomuuden, lintusen lailla.

Astun ulos, silmät kiinni, hengitän.

Minä lähdin ja sain ilon

Ympärilläni on sata tuhatta kirjaa.

Aaltojen liplatus, tuulen suhina, tuoksut.

Vapautta on rakastaa kaunista isänmaatamme!

Jatkan kuoleman jälkeen onnellisena elämääni.

Minä elän, en suostu kuolemaan.

Rakastan, elän. Iloitsen joka päivä.

Sinä aamuna päätin jäädä sänkyyn

Katson taivaalle
Kirjoitan itselleni siivet

Vapaus on olemuksemme valittu ydin!

"Vapaus on hetki - irtipäästämisen hetki"

Vapautta on: Jos tahdot Sä osaat lentää

vapauden jano
kaikissa sydämissä
vapaudessakin

Runsauden vallitessakin voi jättää ottamatta.

Kyyhky korkealla koivussa. Vapaana maanpinnasta.

Kevään keltainen perhonen lentää lepatti.

Todellinen vapaus, on vapaus mielestä.

Minä olen elossa vielä huomennakin.

Vai viisi sanaa vapaudesta? Enkä.

Vapautta on äänioikeus, joten äänestän.

Ajatuksen kahlimattomuus, ääretön taivas, meri.

Helsingin kesä ja keltainen polkupyörä.

Kadulla, kaupungissa, missä vain, onnellisena!

Ilman kelloa kokonaisvaltaisesti tässä hetkessä...

Voit olla kuten haluat. Sinä.

Mahdollisuus olla jotain ihan muuta.

Talvi otti vapauden tulla takaisin.

Siivet auki kohti kevään valoa.

Luulin löytäneeni vapauden. Jäin jumiin.

Kodin seinät jatkuvat taivas kattonaan.

Hengitän iltahämärää, paikassa jonka valitsin.

Hiiri jyrsi kolon ulos vapauteen.

Olemme kaikki täällä vain kerran.


***
Kallion kirjasto
Viides linja 11
(09) 310 85053
Kallion kirjasto Facebookissa