Kuinka monta kirjaa mahtuu OppiBussin syksyyn?

Kuinka monta kirjaa mahtuu OppiBussin syksyyn?

Välkyn OppiBussissa on syksyn aikana yhdistelty kirjallisuutta ja osallistavia menetelmiä. Tässä katsaus valittuihin kirjoihin.

Jos innostut ehdottamaan meille muita aiheisiin sopivia kirjoja, jätä kommenttia. Laajennetaan listaa yhteisvoimin entistä kattavammaksi!

Maantietopaja

Ernest Hemingway: Afrikan vihreät kunnaat (1935)
Noo Saro-Wiwa: Looking for Transwonderland (2012)

Eri maanosiin tutustuttiin eri tavoin, Afrikan kohdalla luettiin otteita.

Tässä oli rinnastamisen henki: amerikkalaisen miehen näkökulmasta kerrotuin metsästystarinoin Ernest Hemingwayn Afrikan vihreät kunnaat (1935) vastasi savanni-leijona-safari-mielikuvaa mantereesta.

Noo Saro-Wiwan Looking for Transwonderland (2012) oli tälle mojova ja asiallinen vastine: nuori nigerialaisnainen kuvaa kotimaansa urbaania elämää ja nykypäivää.

Suomalaisen kirjallisuuden paja

Veijo Meri: Manillaköysi (1957)
Eino Leino: Talviyö (1905)
Edith Södergran: Runoja (1916)
Kristian Blomberg: Itsekseen muuttuva (2011)
plus Julma-Henrin ja MC Pyhän Lehmän lyriikkaa
Erinäiset “maurikunnakset”, kuten Koiramäen talossa (1980) ja Koirien Kalevala (1992)
Juha Tilsa: Potaattien yö (1997)
Minna Canth: Kovan onnen lapsia (1888)
Mika Myllyaho: Kaaos (2008)
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen (2008)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010)

Suomalaisen kirjallisuuden klassikot -työpajassa luettiin otteita useasta eri kirjasta.

Manillaköyden innoittamana tehtiin koordinaatioharjoituksia köysiradalla.

Runoja-tehtävässä etsittiin Edith Södergrania Eino Leinon, Kristian Blombergin ja suomirapin seasta.

Korostimme myös suomalaista lastenkirjallisuutta Mauri Kunnas -tehtävässä sekä suomalaista sarja- ja pilakuvaa mm. Jukka Tilsan hengessä.

Näytelmissä vertailtiin Minna Canthin Kovan onnen lapsien kohtausta, jossa päähenkilö on joutumassa vankilaan murhapoltosta, ja Mika Myllyahon Kaaosta, jossa sisarukset ovat jo päätyneet putkaan ravintolaillan päätteeksi.

“Modernit klassikot?” -tehtävään valikoitui kolme suosittua kirjaa - Puhdistus, Vadelmavenepakolainen ja Mielensäpahoittaja - joista kaikista on tehty elokuva ja joiden kirjailijat ovat tällä hetkellä tunnettuja.

Kirjallisuuspaja alakouluihin

Timo Parvela: Ella ja kaverit juhlatuulella (2010)
Tove Jansson: Kuinkas sitten kävikään? (1987)
Kirsi Kunnas: Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004)
Kaija Pispa: Kärpäslätkää (2006)
Leena Laulajainen: Jänis joka asuu kuussa (2014)
Vappu Kuuluvainen: Käärmeihmiset (2013)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossun tarina (1952)
Sinikka & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja Nuudelipää (2000)

Nuoremmille oppilaille osa teoksista oli vaihdettu lastenkirjoihin. Esimerkiksi Manillaköyden köysiradasta tuli Ellan ja kaverien metsäseikkailu, olivathan köydet vihreät.

Peppi toi ripauksen naapurimaan tunnelmaa. Näytelmässä seurattiin käärmettä, ei humalatilaa.

Erityismaininta Pispan Kärpäslätkää-runokirjalle, johon ihastuivat niin vetäjät kuin opettajatkin, ja jota ei ole kuvassa, koska se meni heti lainaan.

Ruoka ja hygieniapaja

Rosa Liksom: Isän 50-vuotisjuhla
(teoksessa Granta : Uuden kirjallisuuden areena. 1: Ruoka, päätoimittaja Aleksi Pöyry, 2013)
Karen Blixen: Kohtalotarinoita (1958)
Enid Blytonin Viisikko-kirjoja (1942-1963)
Astrid Lindgren: Eemelin kootut metkut (1973)

Ruokaa ja elintarvikehygieniaa käsittelevän draamatarinan inspiraationa toimivat (suolistotulehdusbakteereista kertovien terveyssivustojen lisäksi) Viisikko-kirjat, Kohtalotarinoista löytyvät Babetten pidot sekä Eemelin metkujen sivu 150.

Grantan julkaisemasta Ruoka-kokoelmasta maisteltiin useita vaihtoehtoja, joista lopulta valittiin Rosa Liksomin Isän 50-vuotisjuhla yksityiskohtaisine makkaranvalmistuskuvauksineen.

Empatia-työpaja

Laura Ruohonen: Kuningatar K (2002)
Katja Reider: Roosa ja Tryffeli ; Tryffeli ja Roosa (2005)
Tove Jansson: Muumipappa ja meri (1965)
Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä (vuoden 2006 kokoelma)
Antoine de Saint-Exupéry: Pikku prinssi (1957)
Alexis Kouros: Gondwanan lapset (1997)

Uusimmassa, empatia-aiheisessa pajassa Kuningataräidin katkeruutta, Roosan ihastumista ja Muumipeikon häpeää käytettiin monimutkaisten tunteiden nimeämiseen ja esittelyyn.

Pekka Töpöhäntä toimi aasinsiltana koulukiusaamiseen.

Pikku prinssin ja Gondwanan lapset kertoivat vastuusta ja kahden erilaisen yksilön välisestä ymmärryksestä - prinssi ja kettu, linnunpoika ja lohi.

Jos jaksoit lukea tänne asti, hyvä! Ja ehdota uusia kirjoja! Koska työpajoja tehdään kaikenikäisille oppilaille, voit ehdottaa vaihdokkeja eri ikäryhmiä ajatellen.

Esimerkiksi: kun koulukiusaamista käsitellään yläkoulun vanhimpien oppilaiden kanssa, mikä olisi vastine Pekka Töpöhännälle?