Kirjapino ja lukija

Hyvän mielen kirjat

Millaista kirjaa kirjastonhoitaja suosittelee, jos asiakas haluaa lukea jotain kohottavaa? Paloheinän kirjaston kirjastonhoitaja Annika Ilmola johdattaisi hyvää kevyttä kirjallisuutta hakevat asiakkaansa ensimmäiseksi mieltymyksistä riippuen joko romantiikkaosastolle tai suomalaisten humoristien pariin: esimerkiksi Sinikka ja Tiina Nopola, Heikki Luoma, Tuomas Kyrö ja Arto Paasilinna ovat suosittuja. 

Hauskuus tai kirjan jättämä hyvä mieli ovat tietenkin makuasioita. Varsinkin kirjan mainostaminen hauskaksi on aina hieman arpapeliä. Ilmola itse on synkähkön kirjallisuuden ystävä, mutta hän pitää hauskoina kirjoja, joissa on kielellistä kikkailua ja monitasoisuutta. 

– Brittihuumori on usein syvällistä ja monimutkaistakin, ja yleensä täytyy olla jonkin verran pohjatietoja, että se naurattaa. 

Kotimaisista kirjailijoista Ilmola nostaa esiin Anna-Leena Härkösen ja Miika Nousiaisen.

 Härkösen kolumnikokoelmat naurattavat takuulla, ja Vadelmavenepakolaisen jutut huvittivat niin, että junassa lukiessa nolotti.

Ihmisluontoon liittyvät oivallukset ja koomiset piirteet huvittavat, koska ne voi tunnistaa ympäriltään – tai itsestään. Myös äärimmäinen liioittelu ja arkisten asioiden vyöryttäminen mielettömiin mittasuhteisiin on komiikan rakennusmateriaalia. 

Myös surullinen kirja voi kohottaa mielialaa

Kirjasta voi jäädä päällimmäiseksi hyvä mieli, vaikka siinä käsiteltäisiin surullisia tai vaikeita asioita. Oleellista on toivon ja oikeudenmukaisuuden tunne kirjan päättyessä. 

 Positiivisessa kirjassa täytyy aina olla jollain tavalla onnellinen loppu, muutos hyvään suuntaan tai onnistuminen. Jotta aivot lopettavat prosessoinnin, tarvitaan tyydyttävä loppuratkaisu, jonka lukija pystyy hyväksymään. 

Fantasiahyllystä löytyy usein hyviä vaihtoehtoja, samoin nuorten- ja lastenkirjoista.

 Esimerkiksi Burnettin Salaisesta puutarhasta tai Alcottin Pikku naisista jää seesteinen ja hyvä tunne. Näillä kirjoilla ei ole ikärajaa. Aikuisena vain kiinnittää huomiota eri asioihin kuin lapsena. Siitä tunnistaakin usein hyvän kirjan: siinä on monta tasoa, eri hahmoihin voi samastua ja kirjasta löytää eri lukukerroilla uusia ulottuvuuksia.

Ilmola uskoo, että klassikoissa ja esimerkiksi 50-luvun kirjallisuudessa on keskimääräistä enemmän toiveikkaita teemoja. 

 Sotien jälkeen haettiin idylliä, keveyttä ja onnellisuutta, jotta puute ja pula unohtuisivat. Ongelmat olivat arkisia, ja ne selvitettiin hymyssä suin. 

Annika Ilmola suosittelee

Lukuhaaste-ryhmä suosittelee

Helmet-lukuhaasteen osallistujat listasivat myös omia suosikkejaan hyvän mielen kirjoiksi. Koko lista tässä:

Cecelia Ahern: Tapaaminen Elämän kanssa

Fredrik Backman: 

Murray Bail: Eukalyptus 

Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet

Alan Bradley: Piiraan maku makea

Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James

Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija

Ilja Ilf: Kaksitoista tuolia 

Tove Jansson: Kesäkirja

Jonas Jonasson: 

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Cathy Kelly: Mehiläiskuningatar

Sue Monk Kidd: Merenneidon tuoli

Mark Levengood: koko tuotanto

Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu

Minna Lindgren: Ehtoolehto-sarja

Alexander McCall Smith: 

Frank McCourt:

Mhairi McFarlane: En minä vaan sinä

Terry McMillan: Kaikki kotona? 

Marsha Mehran: Lumoavien mausteiden kahvila

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää 

Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori  

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

Anni Polva:

David Safier: Huono karma

Graeme Simsion: Vaimotesti

Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili

Jennifer Vanderbes: Pääsiäissaari

Andy Weir: Yksin Marsissa

Markus Zusak: Kirjavaras 

Teksti: Iina Soininen
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto