Sinikka Paavilainen

Kirjailija Sinikka Paavilaisen kirjavinkit

Sinikka Paavilainen on valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteilijä, joka kirjoissaan on antanut sodan tragedialle ihmisen kasvot ja äänen. Kirjailijana hän pohtii moraalin merkitystä ja vallankäyttöön liittyvää vastuuta. Vierailullaan Paavilainen puhuu erityisesti tuoreesta esikoisromaanistaan Kyynelvaunut (Into 2014), joka kertoo inkerinsuomalaisten suuresta pakoretkestä (kirjan esittely alla).

Paavilainen on aiemmin julkaissut tietokirjat Samaa unta - kihlaparin kirjeitä jatkosodan vuosilta (Minerva 2007) ja Työtytöt - tytöt isänmaan palveluksessa 1941 – 1945 (Minerva 2010).

Kirjavinkit

Otteet teoksista kertokoon, miksi olen valinnut nämä kirjat.

Ilmari Kianto: Ryysyrannan Jooseppi

”Ryysyranta on torpan nimi. Olisi liian juhlallista, jos sanoisimme, että se sijaitsee jossakin. Sellaiset mökkirähjät yleensä eivät sijaitse, vaan niitä yksinkertaisesti on olemassa, ne kasvavat armaan isänmaan kamarasta kuin rumat lehmänsienet. Sopikaamme siis siitä, että Ryysyranta ei sijaitse juuri missään, vaan että se tavataan siinä suuressa korpipitäjässä, jonka yhteinen kansallinen nimi on Rämsänranta.”

Aleksander Solženitsyn: Matrjonan talo (Ivan Denisovitšin päivä)

”(Matrjona)  Ei yrittänyt hankkia mitään...Ei läkähdyttänyt itseään ostaakseen tavaroita ja sitten varjellakseen niitä enemmän kuin elämäänsä .Ei juossut pukujen perässä...Hänen miehensäkään ei ollut häntä käsittänyt ja oli hylännyt hänet, hän oli haudannut kuusi lastaan, ja hänen luonteensa ei ollut seurallinen, hän oli vieras sisarille, kälyille, naurettava, tyhmä: kävi toisten töissä maksutta – hän ei kerännyt omaisuutta kuolemaan. Likaisenvalkea vuohi, ontuva kissa, fiikukset...
Kaikki me elimme hänen vierellään emmekä ymmärtäneet, että hän on juuri se oikeamielinen jota ilman, sanalaskun mukaan, kylä ei säily.
Eikä kaupunki.
Eikä koko meidän maamme.”

William Styron: Sofien Valinta

Puolalainen Sofie odottaa lastensa, Janin ja Evan kanssa  kuljetusta Auschwitsiin.

”Sitten lääkäri sanoi jotain, joka tuntui hetken verran täysin käsittämättömältä:
”Eikö Hän sanonutkin: 'Sallikaa lasten tulla minun tyköni'?” ...
Sofiella oli jo jokin typerä huomautus kielellään ja kauhun nostattama pala kurkussaan, mutta ennen kuin hän ehti vastata, lääkäri sanoi:
”Saatte pitää toisen lapsistanne.”
”Bitte?” Sofie sanoi.
”Saatte pitää toisen lapsistanne”; lääkäri toisti.
”Toisen on mentävä, kumman haluatte pitää?”
”Tarkoitatteko, että minun on valittava?”
”Te olette puolalainen, ette juutalainen. Sen vuoksi teillä on oikeus valita.”

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina

”Sinä et tiedä
kuinka minua pelottaa
Minua pelottaa niin että en tiedä
uskallanko elää...”

Henkilökohtaisesti koskettava runokirja aiheesta, josta sadat tuhannet naiset, vaimot ja äidit ovat vaienneet.

Herta Müller:  Hengityskeinu

Kirjallisuuden Nobel-palkinto 2009

”Kuolema muuttuu suureksi ja kaipaa meitä kaikkia. Sen kanssa ei sovi seurustella. Se on hätistettävä pois kuten perässä seuraava rakki. En ole enää myöhemmin ollut yhtä päättäväisesti kuolemaa vastaan kuin viitenä leirivuotena.

Leirin kolme ensimmäistä kuollutta olivat:
Kuuro Mitzi joka murskautui kahden junanvaunun väliin.
Kati Meyer joka hautautui sementtitorniin.
Irma Pfeifer joka tukehtui laastimonttuun.”

Kuva: Ville Sutinen