Maailman Parasta Musiikkia: #8 Wagner 200 vuotta!

Suurin ja mahtavin ei Wagnerin kohdalla ole ihan perusteeton luonnehdinta, sillä hänen omana vaatimattomana tavoitteenaan oli luoda kaikki taidemuodot (ja koko elämän) yhdistävä kokonaistaideteos, Gesamtkunstwerk. Sitä varten hän rakensi myös oman teatterinsa Baijerin Bayreuthiin, jossa edelleen kokoonnutaan vuosittain hiljentymään asian ääreen.

Wagner oli kunnianhimoinen ja kiivas tavoitteissaan, mutta hän myös onnistui. Hän oli rohkea uudistaja, jota vastustettiin ankarasti. Hänen musiikkinsa on vedenjakaja länsimaisen taidemusiikin historiassa: se avasi polun, jolta ei ollut paluuta. Nyt mentiin kohti raastavia, "vaikeampia" ja riitaisampia sointuja, suuria muotoja, koko oopperan (jopa 5 tuntia) kestäviä musiikillisia nousuja, jotka purkautuvat vasta teoksen lopussa. Tässä lienee se Wagnerin musiikin suggestiivinen voima, joka saa yleisön sen hurmion valtaa, josta joskus kerrotaan.

Oman lukunsa muodostavat oopperoiden juonet ja mytologiat. Ne ovat tietenkin ihmiskunnan ikuisia myyttejä, mutta nyt niille avautui uusia tulkintoja ja terapeuttisia mahdollisuuksia, kun kirjailijat olivat lähteneet samoille syville alitajunnan vesille ja Wienissä eräs lääkäri ja psykiatri, nimittäin S. Freud, availi vastaanottoaan. Tämä oli yhden uuden aikakauden alku, jonka tulokset me tiedämme kaikki. Wienissä 1800-luvun lopussa alkanut kehityskulku muutti koko länsimaisen ihmiskäsityksen, myös taiteet. Ihminen ei ollut enää pelkästään mystiikan, uskonnon tai lääketieteessä silkan kliinisen psykiatrian varassa, vaan hänen oli mahdollista tutkia mieltään ja vapautua elämäänsä haittaavista oireista. Ja näiden oireiden taustalla olivat monesti traumat, joita Wagnerin oopperoissa käsitellään surutta ja pelkäämättä.

Wagneriin sopivat monet adjektiivit ja substantiivit. Nerokas, suuruudenhullu, maaninen, aikaansaava, muusikko, kirjailija, uhkapeluri. Mutta hänen musiikilliset ja draamalliset ansionsa ovat kuitenkin ja joka tapauksessa historian valossa kiistattomat.

Kaikki eivät ole tietenkään faneja. Hauskojakin näkemyksiä löytyy. Eräs paljon Wagneria soittanut oopperaorkesterilainen on esittänyt tulkintansa Wagnerin Ring-oopperasarjasta (sisältää 4 kpl 4,5 h kestävää oopperaa, jotka esitetään yleensä kahden päivän aikana): ”Joku varastaa sormuksen ja se haetaan takaisin. Homma hoituisi 15 minuutissa.”

Wagneria muistetaan tänä vuonna kaikkialla maailmassa oopperaesityksin, levytyksin ja konsertein. Yksi maa, jossa häneen liittyy kuitenkin erityisen ristiriitaisia tunteita, on Israel. Wagnerilla oli antisemitistisiä mielipiteitä ja kirjoituksia. Hän itse kuoli vuonna 1883, mutta Adolf Hitler piti kovasti Wagnerin musiikista ja tulkitsi tämän oopperat yksinomaan herooisen germaanisina sankaritarinoina. Wagnerin musiikilla ja oopperoiden kuvastolla ja mytologioilla oli merkittävä rooli Hitlerin ja hänen natsikumppaniensa omissa spektaakkeleissa ja mytologian muodostuksessa. Tämä linkki Wagnerin ja natsismin välillä on edelleen kipeä haava Israelissa. Kouriin tuntuva todiste asiasta saatiin vuonna 2001 Tel Avivissa, kun maailmankuulu argentiinanjuutalainen kapellimestari ja pianisti Daniel Barenboim ilmoitti johtavansa konserttinsa ylimääräisenä numerona Wagneria. Hän kävi asiasta kiivaan 30 minuutin keskustelun yleisönsä kanssa, joka päättyi siten, että joukko kuulijoita poistui protestoiden salista, joukossa holokaustista selvinneitä israelilaisia. Suurin osa yleisöstä kuunteli konsertin loppuun. Tapausta käsiteltiin laajasti israelilaisissa tiedotusvälineissä ja maan parlamentissa. Barenboim pyysi myöhemmin anteeksi niiltä, joita oli loukannut, mutta halusi korostaa eroa musiikin ja Hitlerin aikakauden välillä. Nykyään Wagneria soitetaan myös Israelin radiossa ja televisiossa.

Tämä keskustelu ilmaisunvapaudesta ja sen rajoista tai yhtälailla taiteilijan roolista, kun häneen assosioidaan erilaisia näkemyksiä ja merkityksiä, on aina yhtä ajankohtainen myös musiikissa ja esimerkkejä löytyy kaikista eri genreistä.

Wagner ainakin herättää edelleen keskustelua sekä muusikkona että ihmisenä, ja eittämättä nauttisi itse suuresti saamastaan huomiosta!

Kannattaa kokeilla ja muodostaa mielipide!

Joni Timonen / Tapiolan kirjasto