lukukoirawalla

Lukukoiran parhaat koirakirjat

Terveisiä kirjastosta!

Nimeni on Walla ja tulin taas kirjastoon kuuntelemaan jännittäviä tarinoita.  

Olen lukukoira ja minulla on tärkeä tehtävä kuunnella, että lukeminen sujuu hyvin. En kuitenkaan korjaa tai hauku missään vaiheessa, vaikka lukeminen takkuilisikin. Takut eivät ole kivoja, mutta lukiessa ne eivät haittaa. Parasta treeniä lukutaidolle on vain lukea paljon. 

Minun luonani on käynyt monenlaisia lukijoita. Olen päässyt kuuntelemaan tarinoita sekä suomeksi että englanniksi, myös muita kieliä kuuntelen mielelläni. Jotkut ovat käyneet lukemassa minulle jo useamman kerran. On kivaa huomata, että lukeminen alkaa sujua aina vähän paremmin.

Jos et tiedä, mitä meille lukukoirille voisi lukea, niin minulla on sellainen vainu, että nämä ovat hyviä kirjoja:

Hyvät ystäväni Kerppu, Ponku, Topi ja Kingi kertovat sinulle mielellään tarinoita elämästään. Kerpun ajatukset maailman menosta ovat aika erikoisia, hänen maailmassaan kaikki näyttää hieman nurinkuriselta. Yleensähän koirat ovat lemmikkejä, mutta hän haluaa itselleen ihan oman ihmislemmikin, kuten kaikilla muillakin on. (Sari Peltoniemi: Kerppu ja tyttö) Ponku taas on päättäväinen kaveri ja monilahjakas, hän osaa puhua ihmisten kieltä ja toimii etsivänä. Myös Ponku pääsee kokeilemaan työtä lukukoirana, aivan kuten minäkin. (Aira Savisaari & Mimmu Tihinen: Ponku, Peetu ja helppo nakki)

Monet ystävistäni ovat juuri löytäneet uuden kodin. Esimerkiksi Topin vanha emäntä muutti pois maasta (Anne Seppälä: Topi saa uuden kodin) ja Kingin emäntä tuli allergiseksi, joten he joutuivat jättämään vanhan rakkaan perheensä ja muuttamaan muualle. Kymmenen vuotiaalle Kingille olikin todella iso muutos muuttaa paljasjalkalaisena Helsinkiläisenä kauas saaristoon, kokonaan uuteen perheeseen. (Eppu Nuotio: Koko saaren Kingi)

Kun kaipaat jotain hieman helpompaa luettavaa, uskon että nämä seuraavat tarinat ovat mieleesi. Milou on todellinen sankarikoira, jonka kokemusta etsivän puuhissa ei monikaan koira päihitä. Miloun isäntä Tintti on mainio tyyppi ja monille ehkäpä paremmin tuttu sarjakuvista. (Tintin seikkailut: Hurja pako) Koiria on erikokoisia. Täplää harmittaa, että hän on pieni koira, ja hän ihailee isoa Pekkoa, jota ei oikein kiinnosta Täplän seura. Minä toivon, että Täplä lopulta huomaisi, ettei haittaa olla pieni koira. (Hellevi Salminen: Kuinka pikku Täplästä tuli iso koira) Suloiset koiranpennut joutuvat usein pulaan Holly Webbin mahdottoman ihanissa pentukirjoissa, ainakin pienelle Maxille on käydä köpelösti kirjassa Max, pikku karkulainen. (Holly Webb: Max, pikku karkulainen) Voi niitä pentuaikoja! Kyllä se oli vallatonta menoa.

Monet lapset haluaisivat jossakin vaiheessa ikioman koirakaverin, niin myös Virtasen lapset (Anneli Kanto: Virtasen lapset ja pentu), Samu ja Salla (Lauren Child: Me ihan totta osataan hoitaa koiraa) sekä Vesta-Linnea (Tove Appelgren: Vesta-Linnea ja samettikuono). Näiden lasten kanssa ei taatusti kellään ole tylsää, mutta kuinka heidän lopulta käy, saavatko he oman koiran ja miten uuden koiran hoitaminen lähtee sujumaan.

En oikein välitä kissoista, mutta minulla on yksi koiraystävä, jonka nimi on Kissa. Oletteko hassumpaa nimeä kuulleet? Hänen äitinsä antoi sen nimen, jotta Kissa olisi itsenäinen, niin kuin kissat yleensä ovat. Mutta onkohan sittenkään mukavaa olla itsenäinen? (Tomi Kontio: Koira nimeltään kissa) Me lukukoirat pidämme myös runoista ja siksi on mukavaa kuulla Ottisin tarina. Hänellä on tärkeä työ opaskoirana, auttaa emäntäänsä tai isäntäänsä. (Merja ja Sari Hyvönen: Ottis - tuleva opaskoira) Empulla on myös tärkeä tehtävä toimia Jennin kuulokoirana. (Miia Kantinkoski: Jennin karvakorva)

Vuh vuh, nähdään kirjastossa! 

Kuvat: Taru Liikanen Teksti: Walla (kirjureina Eeva Kärkkäinen ja Heli Koskinen)