Kulps-kirjailija innostaa kirjoittamaan

Kulps!-kirjailija Jukka-Pekka Palviainen vieraili virtuaalisesti Espoon kirjastopolulla eräänä keväisenä torstaina. Lasten- ja nuortenkirjailija ehti "etänä" päivän aikana niin kutosluokan, nelosluokkien kuin kolmosluokankin vieraaksi. 

Kirjailijan vinkit kirjailijaksi haluavalle

Vierailuilla muun muassa Allu-kirjoistaan tunnettu Jukka-Pekka Palviainen kertoi omasta polustaan kirjailijaksi. Hän antoi myös vinkkejä kirjailijanurasta haaveileville sekä muille innokkaille kirjoittajille.

Jukka-Pekan mukaan kannattaa lukea paljon, ja sen jälkeen kannattaa alkaa kirjoittaa. ”Kuulostaa ehkä hassulta, mutta kirjoittaessa on hyvä vähän kuin unohtaa kaikki lukemansa. Tämä johtuu siitä, että kirjoittajana jokaisen on hyvä löytää se ihan ikioma ääni”, Jukka-Pekka miettii.

Omalla äänellä hän tarkoittaa omaa tyyliä ja omaa tapaa kirjoittaa. ”Kuuntele, haistele, maistele elämää. Kirjoita kaikesta mahdollisesta. Kirjoita usein. Kirjoita paljon”, noin 20 vuotta kirjailijana työskennellyt Jukka-Pekka ohjeistaa.

Mistä kirjailija ammentaa ideansa

Jukka-Pekka toteaa, että joskus ei edes tiedä, mistä jokin tietty idea on pulpahtanut. Hän vinkkaa myös, että jos ei millään keksi, mistä kirjoittaisi, kannattaa katsoa ympärilleen. Voi antaa mielikuvituksen viedä, ja kirjoittaa vaikkapa mitä tulee mieleen sinisestä hupparista tai  ikkunan takana puussa kiipeilevistä oravista. Maisemia ja ihmisiä on kiinnostavaa tarkkailla, ja havainnoista saattaa saada mainioita aineksia kirjoittamiseen.

Kirjailijalle on varmasti hyötyä siitäkin, jos onnistuu pysyttelemään lapsenmielisenä ja osaa vielä aikuisenakin leikkiä, ennen kirjailijanuraansa lastentarhanopettajana työskennellyt Jukka-Pekka toteaa.

Miten kirjailija tarttuu ideaan

Kirjailija miettii tarinaideaa pyöritellessään tarinan henkilöitä, missä he elävät ja milloin. Jukka-Pekka kertoo, että on kirjailijoita, jotka kirjoittavat jokaisesta kirjansa luvusta ensin tiivistelmän, jonka pohjalta sitten alkavat kirjoittaa kirjaa. Hän itse ei kuitenkaan tee niin. Hän alkaa vain kirjoittaa, ja joskus saattaa käydä peräti niin, että tarinan kääntyessä yllättävälle sivupolulle loppuratkaisu yllättää itse kirjailijankin. Jukka-Pekka toteaa tässä kohden, että olisikin tylsää, jos tietäisi kaiken etukäteen.

Mitä on hyvä pitää mielessään, kun kirjoittaa

Rakenneasioita on hyvä miettiä. Tällä Jukka-Pekka tarkoittaa, että kannattaa jo alussa miettiä esimerkiksi sitä, kuka kirjan tarinaa kertoo. Usein kirjoissa on ”kaikkitietävä” kertoja, joka kuljettaa tarinaa eteenpäin.

Kirjassa voi myös yksi henkilöistä toimia tarinan kertojana. Silloin kirjailijan kannattaa yrittää asettua tämän ”nahkoihin”. Joskus kirjassa taas voi olla useita henkilöitä, joista kukin kertoo samaa tarinaa eri näkökulmasta. Tällöin kirjailijan on osattava kuvitella itsensä useaksi eri henkilöksi. Jukka-Pekka heittääkin, että kirjailijalle on eduksi, jos osaa kuvitella itsensä vaikkapa varvastossuksi.

Miten kirjailija hakee tietoa

Taustatyö on myös tärkeää. Usein historiallisia romaaneja kirjoittavat kirjailijat tekevät valtavasti taustatyötä jo ennen varsinaisen kirjoitusurakan aloittamista.

Jukka-Pekka paljastaa olevansa itse kärsimätön ja tekevänsä taustatyötä vain juuri sen verran kuin alkuun pääseminen sitä vaatii. Hän haluaa hypätä tarinan kyytiin niin pian kuin mahdollista, ja matkan varrellahan voi tehdä lisää taustatyötä tarpeen mukaan.

Tiedonlähteenä Jukka-Pekka käyttää esimerkiksi wikipediaa ja muita nettilähteitä sekä lehtiä ja dokumentteja. Tiedon luotettavuutta Jukka-Pekka kehottaa arvioimaan tarkasti. Parhaita tiedonlähteitä ovat usein erilaiset asiantuntijat, ja hyödyllisimpiä tuttavuuksia Jukka-Pekalle ovat olleet lääkäri ja poliisi.

Kun kirjailija innostuu

Jukka-Pekka kertoo, että kun hän innostuu jostain aiheesta, tekstiä saattaa vain alkaa tulla, kuin itsestään. Jukka-Pekka kirjoittaa jo ensimmäistä versiota tietokoneella, ja silloin teksti ”lentää” niin, etteivät sormet tunnu pysyvän perässä.

Miten tarina hakee muotoaan kirjana

Jukka-Pekka käy kirjoittamaansa moneen kertaan läpi. Hän tarkistaa tarinan kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Hän käy läpi sen henkilöt, miten nämä kirjassa puhuvat ja ajattelevat, sillä on tärkeää että he pysyvät uskottavina, vaikka ehkä tarinan myötä vähän muuttuisivatkin.  

Kirjailija toteaa, että omalle tekstilleen saattaa tulla ikään kuin sokeaksi, joten myös siksi on hyvä näyttää tekstiä muille. Niinpä hän luetuttaakin tekstejään opettajavaimollaan, jolla on yleensä hyviä pointteja. Kustannustoimittajalla on iso rooli: hänen kanssaan muokataan tekstiä vielä edelleen ja sähköpostiviestejä kulkee edestakaisin. Suunnitellaan myös takakannen teksti ja muut markkinointitekstit. Kuvittajan kanssa puolestaan mietitään kuvitusta ja kirjan kansikuvaa.

Lastenkirjan kirjoittamiseen menee Jukka-Pekan mukaan yleensä pari, kolme kuukautta. Nuortenkirjaa hän kertoo kirjoittavansa kolmesta neljään kuukautta ja aikuistenkirjaan puolestaan puolesta vuodesta vuoteen.

Miltä tuntuu, kun kirja on valmis

Kun posti tuo kirjailijalle laatikollisen painotuoreita tekijänkappaleita, on kirjailijalla odotettu juhlapäivä. Jukka-Pekka Palviainen toteaa, että kaikki kirjat ovat kuin omia lapsia, eikä hän osaa sanoa, mikä olisi hänen suosikkinsa.

Kirjailijantyön hyvät ja huonot puolet

Kirjailijantyössä on paljon odottelua, ja sitä Jukka-Pekka pitää työssään sen huonoimpana puolena. Ikävää on myös se, että kirjailijalla ei ole säännöllistä kuukausipalkkaa, vaan palkkioita esiintymisistä, lehtijutuista ja opetushommista sekä apurahoja tulee epäsäännöllisin väliajoin.

Parasta puolestaan on vapaus: saa tehdä työtä, josta pitää, ja lisäksi saa tehdä sitä milloin ja missä haluaa. Jukka-Pekka kertoo kirjoittavansa paljon muun muassa kotiterassilla ja junamatkoilla.

Teksti ja kuva: Heliminna Hakala

Lisätietoja:
Espoon kaupunginkirjasto on tänä lukuvuonna järjestänyt runsaat kuusikymmentä virtuaalista kirjailijavierailua espoolaisille alakoululuokille yhteistyössä Lukukeskuksen kanssa.
Kulps-kirjailijavierailuja tarjotaan myös syyslukukaudella 2021.
Espoon KULPS! Kirjastopolun kirjailijat lukuvuonna 2020-2021
Espoon KULPS!
Jukka-Pekka Palviaisen kirjailijaesittely Kirjasammossa
Lukukeskuksen virtuaalivierailut