Vinkkejä tiedonhakuun: kotimaiset kirjailijat
Monen 9.-luokkalaisen tehtävänä on projektityö jostain kotimaisesta kirjailijasta. Tämä vinkkilista on koottu avuksi juuri tähän!
Juttu keskittyy verkosta löytyviin materiaaleihin. Ohjeeksi ei kuitenkaan riitä pelkkä hakukoneen käyttö. Google ei löydä kaikkea, eivätkä parhaat materiaalit aina mahdu ensimmäisten hakutulosten joukkoon.
Wikipedia on hyvä lähtöpaikka
Wikipediasta löydät kirjailijastasi todennäköisesti pätevät perustiedot. Tiedonhaku kannattaa aloittaa lukemalla perustiedot hyvin. Muista kuitenkin, ettei wikiartikkelikaan ole aina ajan tasalla, vaan tiedon tarkkuus ja ajantasaisuus riippuu päivittäjien innostuksesta.
Wikipedia-artikkelia arvioidessa on hyvä katsoa artikkelin käyttämät lähteet. Niiden kautta on myös hyvä lähteä syventämään tiedonhakua.
Kansallisbiografia
Olet onnenmyyrä, jos kirjailijasi löytyy Kansallisbiografian vapaasti luettavista pienoiselämänkerroista. Kuollut klassikkokirjailija löytyy Kansallisbiografiasta varmasti, elävät harvemmin. Edit 26.3.2020, kaikki Kansallisbiografian 6500 pienoiselämäkertaa ovat vapaasti luettavissa kevään ajan eli 26.5.2020 saakka!
Kirjasampo
Kirjasampo on kirjastojen yhteinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu. Sieltä löydät kattavasti tiedot kirjailijasi teoksista sekä tietoa itse kirjailijasta. Googlen haulta Kirjasammon artikkelit jäävät piiloon, mene siis suoraan Kirjasammon sivuille etsimään.
Finna
Finnasta löydät museoiden, kirjastojen ja arkistojen kokoelmia. Kaipaatko esimerkiksi kuvia kirjailijasta tai kirjailijan aikakaudelta? Finnan aineistojen käyttöluvat ja tekijätiedot on hyvin merkitty.
Kustantajien sivut
Kirjailijan kustantaja on yleensä luotettava tiedonlähde, kun etsit tietoa kirjailijasta. On kustantajan edun mukaista pitää kirjailijoidensa tiedot ajan tasalla. Kaikki kustantajat yhteystietoineen löytyvät Suomen Kustannusyhdistyksen jäsensivuilta.
Kirjailijan omat sivut
Monilla kirjailijoilla on myös nettisivut, osalla useammat – viralliset ja fanien ylläpitämät. Jos google ei löydä sivuja tai on vaikea sanoa, mikä monista sivuista on se virallinen, katso löytyisikö linkkiä kustantajan nettisivulta. Hyvällä tuurilla löydät kirjailijan somesta. Kurkista vaikkapa Sofi Oksasen (@sofioksanen) tai Maria Turtschaninoffin (@turtschaninoff) instagramia.
Tarkista aina kirjailijan omilta sivuilta, onko kirjailija koonnut vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin! Aika moni projektityön tekijä on jo sinua ennen keksinyt, että kirjailijalle lähetetty sähköposti voisi tuoda nopeaa materiaalia omaan työhön. Fiksua ja kirjailijaystävällistä on käyttää hyväksi vastauksia, joita kirjailija on jo julkaisut sivuillaan.
Kirjastokaista
Kirjastokaistan kirjallisuusohjelmista saatat löytää 2000-luvulla vaikuttaneen kirjailijasi haastattelun.
Lehtiartikkelit
Hyvä lehtiartikkeli on loistava lähde! Esimerkiksi Helsigin Sanomat on julkaissut useasta kirjailijasta henkilökuvan. Kirjailijan kotipaikkakunnalla ilmestyvästi sanomalehdestä todennäköisesti juttuja kirjailijasta. Lehtien vanhojen artikkelien etsiminen vaatii yleensä voimassaolevaa digitilausta. Kun kirjastot ovat auki, pystyy hakuja tekemään ePress-lehtihyllyssä.
Verkkolähteiden arvioiminen
Onko löytämäsi hyvän oloinen sivu varmasti pätevä? Miten perustelet, että lähteesi on käyttökelpoinen? Arvioinnissa voit käyttää apuna näitä kirjastolaisten vinkkejä: Verkkotiedon arviointi.
Miten saan käyttää verkkolähteitä?
Mikä on plagiointia? Pitääkö ihan kaikki kirjoittaa omin sanoin? Tarkista Kopiraittilan koulun muistilistalta, osaatko käyttää verkosta löytynyttä tietoa oikein ja asiallisesti.
Lähteiden merkitseminen
Älä jätä lähdeluettelon tekemistä projektityön viimeiseksi hommaksi, vaan kerää koko ajan muistilistaa löytämistäsi kirjoista, artikkeleista ja verkkosivuista.
Lopuksi kirjoitat lähdeluettelon vain puhtaaksi. Näin teet pätevän lähdeluettelon: Lähteiden merkitseminen, 8.-9. luokka, Kopiraittilan koulu
Entä ne itse teokset?
Selviät kyllä, vaikka kirjasto on kiinni ja kirjastokortti hukassa. Kotimaisia klassikkokirjoja saat hyvin luettavaksi verkosta. Jos suoja-aika on jo kulunut umpeen eli kirjailijan kuolemasta on vähintään 70 vuotta, voi teoksia julkaista kokonaisina. Reittejä kirjojen äärelle on monta. Tarkista vaikkapa Yle Areenan äänikirjat ja Kirjasammon Gutenberg-kirjahylly.
Vinkit kirjoitti Maru Otaniemen kirjastosta
Kuva: Canvan kuva-arkisto