Helmetin kova musiikkipodcast. Jakso 13: Levyjen keräily

Helmetin kova musiikkipodcast on Vantaan kaupunginkirjaston podcast, jossa käsitellään musiikkia ja siihen liittyviä ilmiöitä. Syksyllä 2020 jaksoja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Podcastin juontajana toimii Tikkurilan kirjaston Marjo Mannila, jokaisessa jaksossa on mukana keskustelemassa vaihtelevia vieraita.

Jakso 13 kuunneltavissa Soundcloudissa. Jakson tekstitykset löytyvät tämän jutun lopusta.

Jakson vieraana on Joonatan Juvonen, jonka kanssa keskustelemme levyjen keräilystä.

Joonatan Juvosen levyvinkit:

.....

Avausmusiikki soi

M: Tervetuloa Helmetn kovan musiikkipodcastin pariin. Mun nimi on Marjo ja tänään mulla on vieraana Joonatan Juvonen. Tervetuloa!

J: Kiitoksia.

M: Tämänkertaisen jakson aiheena on levyjen keräily. Eli mikä on ollut eka sun ostama levy?

J: Se on todennäköisesti ollut 90-luvun puolella Daruden Sandstormi tai I Can Feel the Beat single CD:nä.

M: Mistäs sun innostun keräilyyn on sitten lähtenyt?

J: Innostus keräilyyn alkoi vasta joku viitisen tai kuusi vuotta sitten, mutta levyjä on ollut jo 10-vuotiaasta lähtien. Niistä on välillä hankkiuduttu eroon ja sitten hankittu uudestaan. Vinyylilevyjä sitten on hankittu vasta noin kuusi vuotta sitten. Mutta oikeastaan jo lapsena isän levyjä tuli plärättyä läpi isän kanssa ja siitä ovat jäänet vinyylit pyörimään siihen.

M: Kuinka suuri sun levykokoelmasi on?

J: Kaikkineensa niitä on reilu pari tuhatta. CD:tä niistä on 400 ja noin 1600 vinyyliä. C-kasetteja on vajaa pari sataa.

M: Mistä hankit levyjä? Uusia ja myös käytettyjä?

J: Levyjä tulee ostettua tällä hetkellä aika paljolti netistä eri myyntialustoilta. Discogs on kovassa käytössä ja Helsinkiläiset levykaupat.. No, tänä vuonna vähemmän tullut niissä käytyä, mutta yleisesti ottaen pari kolme kertaa viikossa tulee vierailtua. Pahimmillaan ollut niin että joka ikinen päivä suoraan töistä sinne.

Mä en oo aina niin tarkka siitä kunnosta, että pienet napsut ei haittaa, mutta vähän genrenkin mukaan. Klassisessa musiikissa mahdollisimman hyvässä kunnossa koska äänitteet ovat yleensän hiljaisia ja pienetkin napsut kuuluvat häiritsevästi. Sitten taas jossain räimeessä black metallissa tai muussa se on ihan sama mietä siellä kuuluu, se on sellaista räminää aina muutenkin että ei ne pienet napsut siellä haittaa. Yleisesti ottaen mieluiten mahdollisimman hyvässä kunnossa.

M: Sulla onkin ilmeisesti hyvin laaja genre valikoima siellä?

J: No siellä mennään maailmanmusiikista konemusiikkiin ja black metalliin ja kaikkea mahdollista.

M: Löytyykö kokoelmasta samoja levyjä eri painoksina tai eri formaatissa?

J: On niitä joitain… Joitain on kymmenenkin kappaletta samaa levyä.

M: Mikä on arvokkain tai harvinaisin levysi?

J: Hmm… No varmaan arvokkain tällä hetkellä on Lord of the Ringsin ykkösosan vinyyliboksi. Sen arvo on noussut lähemmäs kymmenkertaiseksi siitä mitä se oli ostettaessa. Mutta ei kuitenkaan puhuta lähestään niistä arvokkaimmista, semmosia aika kohtuullisen hintaisia. Yleisesti en oikeastaan juokse niiden arvokkaiden levyjen perässä, että uusikin painos kelpaa. Levyt on kuunteluun ja ne on sitten ne keräilijät erikseen jotka ostavat arvon takia niitä ja pitävät niitä vitriinissä.

M: Oletko myynyt levyjä kokoelmastasi?

J: Jonkin verran joo. Yhdessä vaiheessa tuli haalittua hirveet määrät noita 12 tuumasia teknosinkkuja ja niitä kuuntelin jonkun aikaa. Suurin osa lähti kiertoon sitten.

M: Onko olemassa joku levy, jota olet havitellut pitkään mutta joka edelleen puuttuu kokoelmistasi?

J: No.. Onhan niitä mutta periaatteessa tämä päivänä se on vähän eri asia kuin ennen että kaikki levyt on periaatteessa saatavilla. Ei muuta kuin menee internettiin ja jos haluaa laittaa rahaa niin kyl sen saa jos haluaa. Monen levykauppiaan kanssa on siitä ollut puhetta että silloin kun he ovat aloittaneet keräilyä, niin se oli ongelmallista kun joutui lähtemään ulkomaille kiertämään kauppoja jos halus jotain levyjä, ja silloinkaan ei välttämättä niitä saanut.

Nykyäänhän se on helppoa kun menee Discogsiin ja kattoo että täällähän näitä on ja tilaa vaan. Se on eri asia riittääkö lompakko siihen sitten.

M: Näinpä, nykyaikana keräily tehty helpommaksi.

M: Ostatko levyjä omaksi iloksesi vai teetkö esim. DJ-keikkoja?

J: Ihan omaksi iloksi. Ei oo ollut mitään DJ keikkaa, eikä kyllä oikeastaan oo ollut ajatuksenakaan. Joskus ajatellut että jotain trance juttuja olisi voinut striimata, mutta sekin on vähän siinä näiden lupa-asiaoiden kanssa... Menee turhan hankalaksi.

M: Mitä mieltä olet suoratoistopalveluista ja käytätkö kirjaston musiikkiosaston palveluja?

J: Kirjastoa en oikeastaan käytä ollenkaan tänä päivänä. Mutta nuorempana ja lapsena kirjasto oli käytössä hyvinkin paljon. Oikeastaan silloin kun aloin itse kuuntelemaan musiikkia niin kaikki musiikki oli lähestulkoon kirjastosta. Kaikki teknohyllyt käytiin läpi ja sieltä löytyi paljon levyjä joita kuuntelen edelleen.

Mutta tota, striimauspalvelut.. Ei mulla sinänsä niitä vastaan mitään ole mutta se rahanjako artisteille on vähän mun mielestä kyseenalaista, että se ei mee se raha sinne minne pitäis mennä, ainakaan siinä määrin mikä mun mielestä olis oikein. Mutta kyl niitä tulee käytettyä, Spotifysta kuuntelen paljon musiikkia ja sitä kautta usein löytyy uusia artisteja ja uusia levyjä mitä sitten tulee hankittua fyysisessä muodossa.

M: Että ainakin sitä kautta sitten menee rahaa artisteille.

J: No sitä kautta sitä menee.

M: Miten musiikki kuuluu muuten sun elämään?

J: Ainahan se on kuulunu, kotona lapsena aina isä kuunteli musiikkia ja soitti itse. Siinä joskus 10 vuotiaana rupesin itse soittamaan ja siitä asti on tullut soitettua jatkuvasti, välillä vähän liikaakin, harrastus pohjalla siis. Musiikki on hyvä harrastus mutta ammattina ajattelisin sen vähän niin että omalla kohdalla saattaisi se ilo siitä kadota.

M: Loppuun vielä sitten muutama levysuositus.

J: Mä laitoin niitä vähän ylös kun, kauheen huonosti niitä muistaa. Semmonen vois olla kuin Abstract Void – Back to Reality. Se on semmosta synthwave metallia. Sellasta ei oo kovin paljoa tehty yleisesti, siihen kannattaa tutustua.

Sit on Ozric Tentacles - Waterfall Cities, se on psykedeelistä rock-ambient osastoa.

Sitten on Crosby & Nash levy. Se on sellaista folkkia, kuten moni varmaan tietääkin.

Rabih Abou-Khalil – Bukra , Arabic jazzia. Libanonilainen oudin soittaja.

Cattle Decapitation – Death Atlas , se on taas sitten modernia teknistä death metallia. Semmoset.

M: Kiitoksia! Täytyy sanoa ettei yksikään ollut tuttu mutta pitää pistää kuunteluun. Kiitoksia vielä kun tulit tänne vieraaksi.

J: Kiitoksia

-----

Jakson äänitys ja editointi: Harri Pikka

Jakson litterointi: Jesse Hokkanen

Logo: Karkki Havaste