Kuvituskuva

Digimedian palvelukonseptihanke vie kohti saumatonta ja tasa-arvoista pääsyä yleisten kirjastojen e-aineistoihin 

Suomalaisilla on tällä hetkellä asuinkunnasta riippuen eriarvoiset lähtökohdat saada yleisten kirjastojen kautta käyttöönsä digimediaa, kuten e-kirjoja, e-äänikirjoja ja e-lehtiä. Tätä yleisten kirjastojen merkittävää kansallista kysymystä ryhtyy nyt ratkomaan digitaalisen median palvelukonseptihanke. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Helsingin kaupunginkirjaston vetämässä hankekokonaisuudessa selvitetään lähtökohtia digitaaliselle palvelukonseptille ja tehdään käyttäjälähtöisiä kokeiluja. Hanke kestää toukokuuhun 2021 asti.
 

Digimedian palvelukonseptihanke keskittyy selvitystyöhön ja kokeiluihin, joiden pohjalta edetään kohti laajempaa tavoitetta: kaikkien yleisten kirjastojen asiakkaiden saumatonta pääsyä valtakunnalliseen digitaaliseen kokoelmaan, alueellisia ja käyttäjäryhmäkohtaisia erityistarpeita unohtamatta.

Tällä hetkellä kirjastojen asiakkaiden tilanne vaihtelee paljon asuinpaikasta riippuen monista eri syistä. Eri kunnilla ja kirjastokimpoilla on hyvin erilaiset e-kokoelmat. Lain mukaan kokoelman ja palvelualustojen hankinta on kunnan vastuulla, mutta toisaalta usean kunnan kattavat kirjastokimpat ovat vapaaehtoisia yhteenliittymiä.  
 
Käytössä on useita eri alustapalveluja, minkä vuoksi niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin asiakaskokemus on monimutkainen ja sekava. Kirjaston asiakkaat ja henkilökunta joutuvat tunnistamaan, mitkä sisällöt löytyvät mistäkin palvelusta sekä käyttämään useita erilaisia sovelluksia ja teknologioita. Tämä heikentää digitaalisten kirjastopalvelujen käytettävyyttä ja yhdenvertaista saavutettavuutta. Lisäksi digitaalisten sisältöjen lisenssi- ja tekijänoikeuskorvaukset ovat kirjavia. Hankkeessa halutaan löytää yhteisiä malleja, jotka helpottavat aineistojen saatavuutta ja huomioivat kaikkien osapuolten edut.  
  
Selvitystyö muodostuu rinnakkaisista kokonaisuuksista, joihin kuuluu tarvittavan teknologia-arkkitehtuurin ja asiakkuudenhallinnan selvittäminen, tekijänoikeuksien, kokoelmalinjausten ja tiedonhallinnan kokonaisuudet sekä ratkaisujen hakeminen tuotantoon, organisointiin ja rahoitukseen. Tämän lisäksi kokeillaan eri palvelualustojen sopivuutta yhteiseen palvelukonseptiin. Lopputuloksiksi odotetaan myös suosituksia tukemaan palvelualustan kilpailutusta ja teknistä kehittämistä sekä jatkosuunnitelmia erityisesti yhteistyön kannalta. 

Käyttäjänäkökulma on keskeinen sekä hankekokonaisuuden tavoitteissa että niiden toteutuksessa. Käytettävyyden ja sisältötarjonnan käyttäjänäkökulma selvitetään eri paikkakunnilla sekä kyselyinä. Palvelukonseptin halutaan myös olevan osa Finna-palveluympäristöä.  
 
Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä on monia, kuten kustannusalan toimijat, Suomen kunnat, Kansalliskirjasto ja Finna-ekosysteemi, Celia, yleisten kirjastojen valtakunnalliset kehittämispalvelut, selvitys- ja konsulttipalvelujen tuottajat sekä lisenssi- ja tiedonhallintakokonaisuuksiin liittyvät muut toimijat. 

“Digimediahanke on iso askel kohti kulttuurisisällön tasa-arvoisempaa ja monipuolisempaa saavutettavuutta yleisissä kirjastoissa ympäri Suomen”, sanoo kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta. 

Kuva: Maarit Hohteri