Kirjastojen e-aineistojen käyttö hurjassa nousussa – Yhden luukun e-kirjasto toisi tarjonnan aidosti jokaisen suomalaisen ulottuville 

Kirjastojen e-aineistojen käyttö on kivunnut vuonna 2020 ennätyslukemiin. Niihin on siivittänyt korona-ajan poikkeusolot, mutta nouseva trendi on ollut nähtävillä jo vuodesta 2014 saakka. Tällä hetkellä suomalaiset ovat kirjastojen suhteen kuitenkin epätasa-arvoisessa asemassa, sillä e-aineistoon pääsy riippuu asuinkunnasta. Muun muassa tähän epäkohtaan yhden luukun e-kirjastoon tähtäävä kirjastojen digimediahanke haluaa muutoksen. 

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa e-lehtien kokonaiskäyttö lisääntyi vuonna 2020 hurjat 118 prosenttia ja etäkäyttö 154 %, e-äänikirjojen käyttö 41 % ja e-kirjojen käyttö 20 %. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa e-lehtien käyttö on puolestaan kasvanut 151 % ja e-äänikirjojen 68 %. Jyväskylän kirjastoissa vastaavat luvut ovat 65 % (e-lehdet) ja 39 % (e-äänikirjat). Kehitys on ollut samansuuntaista ympäri Suomen jo jonkin aikaa: vuonna 2014–2019 koko maan e-kirjojen lainaus on noussut 336 % ja e-lehtien 390 %. 

”Koronavuosi on selvästi lisännyt suomalaisten kiinnostusta kirjastojen e-aineistoja kohtaan. Niitä on kuitenkin lainattu yhä enenevissä määrin jo viimeisen 6 vuoden ajan, ja olen vakuuttunut, että kehitys jatkuu saman suuntaisena koronatilanteesta huolimatta. Siksi tarve tasa-arvoiselle ja helppokäyttöiselle yhden luukun e-kirjastolle on suuri. Hankkeen onnistuminen määrittelee, millaisia kirjastojen kokoelmat tulevat olemaan 20 vuoden päästä”, sanoo Virva Nousiainen-Hiiri, Kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kirjastojen digimediahanke tähtää yhteen digitaaliseen kirjastoon, jonne kaikilla on yhtäläinen pääsy ja, jota niin kirjastojen käyttäjien kuin niiden työntekijöiden on helppo käyttää. Myös kustantajat saisivat käyttödataa entistä helpommin, ja tulonmuodostuksesta tulisi entistä läpinäkyvämpää. Hanke on tällä hetkellä selvitysvaiheessa, ja tuloksia odotetaan huhtikuun lopussa. 

Sen lisäksi, että kirjastojen e-aineistojen käyttö on lisääntynyt, myös digitaalisten kirjojen ja lehtien tarjonta lisääntyy huimaa vauhtia, ja kirjastojen pitää pystyä tarjoamaan niitä asiakkailleen nykyistä helpommin. Tässä ovat avainasemassa kirja- ja kustannusala, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. 

”Etsimme yhdessä kirjallisuuden ja kirja-alan kannalta kestäviä, pitkän tähtäimen ratkaisuja. Kun uusia kirjastopalveluja kehitetään, tulee huolehtia erityisesti siitä, että e-aineiston hankintaan varataan riittävästi rahoitusta”, sanoo Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen

Kaikki hyötyvät yhden luukun e-kirjastosta 

Suomalaiset rakastavat kirjastojaan, ja ne sijoittuvat vuodesta toiseen suosituimpien kuntapalveluiden kärkipäähän. Entistä laajemmat ja saavutettavammat kirjastopalvelut tukisivat kuntien elinvoimaa.  

E-palveluiden suhteen nykytila on kuitenkin vaihteleva, sillä kirjastojen e-aineisto on usealle eri palvelualustalle jakautunut sekamelska. Saatavuus vaihtelee asuinkunnasta riippuen, ja e-aineistojen käyttäminen on asiakkaalle vaikeaa. Esimerkiksi kirjastojen sulkuaikana e-aineiston kasvaneeseen kysyntään ei voitu kaikilla alueilla vastata.  

Sen lisäksi, että yhden luukun e-kirjasto toisi kirjaston käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan, myös kirjaston henkilökunnan työ helpottuisi. Kun toimintaketjut selkeytyvät, työ nopeutuu ja kustannustehokkuus paranee.  

”Uskon, että uudistus saadaan aikaan, sillä se hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhden luukun e-kirjasto edistää ennen kaikkea kotimaisen kirjallisuuden ja suomen kielen asemaa”, Nousiainen-Hiiri sanoo. 

Kuva: Helsingin kaupunki / Satu Haavisto

Lisätietoa hankkeesta kirjastot.fi/digimediahanke