Koodauspaja - saa käyttää vain tässä jutussa!

Koodikieltä kirjastossa

HelMet-kirjastoissa ympäri pääkaupunkiseudun on järjestetty vuoden 2014 aikana useita maksuttomia koodaustapahtumia. Koodauspajoissa peleistä kiinnostunut oppii ymmärtämään pelejä ei vain pelaajan vaan myös suunnittelijan näkökulmasta.

Vantaalaiset 10-vuotiaat kaverukset Elias Lahtinen ja Aatu Hottinen osallistuivat Tikkurilan kirjastossa järjestettyyn koodauspajaan loppusyksystä.

Elias on ollut kiinnostunut koodaamisesta jo jonkin aikaa, ja sopivaa kurssia etsittiin, kunnes vanhempien silmiin osui sattumalta ilmoitus Tikkurilan kirjaston pajasta. Samanlaisia pajoja on ollut syksyn mittaan myös Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Pointissa ja Helsingissä Viikissä. Espoossa Tapiolassa lyhyet kirjaston järjestämät koodauskurssit alkoivat jo kesällä. Koodauspajoissa ei tarvita aikaisempaa kokemusta.

Kirjaston koodipaja oli vanhemmille helppo valinta, Eliaksen äiti Tanja Hautakangas kertoo.

– Kirjaston kurssi on maksuton, ja Tikkurilan kirjastoon on ollut helppo tulla.

Kotonakin koodataan

Koodaamisessa poikia kiinnostaa eniten pelien tekeminen. Koodauspajassa käytetään Scratch-ohjelmaa, jossa koodia opetellaan liikuttamalla koodin osia kuin palapelin paloja. Pajassa koodatut omat pelit on tallennettu verkkoon, jolloin niitä pääsee kehittelemään eteenpäin myös kotona. Elias on jatkanut pelien tekemistä kotona 8-vuotiaan sisarensa Vilman kanssa.

Elias ja Aatu ovat kumpikin kiinnostuneet pelien suunnittelusta paitsi harrastuksena myös mahdollisena työnä. Jutut suomalaisista peliyhtiöistä ovat pojille tuttuja.

– Haluaisin tulla pelisuunnittelijaksi, Elias sanoo.

– Minä haluaisin tehdä sovelluskauppaan pelejä ja saada siitä rahaa, Aatu sanoo.

Poikien mielestä parhaissa peleissä on useita leveleitä eli tasoja, paljon tekemistä ja uusia haasteita joka viikko. Itse he suunnittelisivat pelin, johon kuuluisi ainakin rakentamista, zombeja, aseita ja pisteiden keräämistä.

Kirjasto sopii koodaamiseen

Tanja Hautakangas pitää koodaustapahtumien järjestämistä kirjastoissa hyvänä asiana. Kirjaston mukanaolo on takuu siitä, että lapsille suunnattu toiminta on eettistä ja kumppanit on valittu hyvin.

Vantaan koodauspajat ovat osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukeminen N.Y.T. -hanketta, ja opettajina ovat olleet Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat ja järjestäjänä Linkki-resurssikeskus, joka on osa valtakunnallista LUMA-keskusta.

– Käytettävä ohjelma on selkeä, ja minäkin pysyn kärryillä. Olemme kotona katsoneet Eliaksen tekemää peliä ja muokanneet sitä. Pelit ovat lapsille arkipäivää, ja koodaamisen opettelu auttaa antamaan monipuolisempaa kuvaa peleistä, Hautakangas sanoo.

Elias summaa asian näin:

– Koodaamalla pääsee syvemmälle pelimaailmaan.

Pedagoginen informaatikko Heli Eboru Vantaan kaupunginkirjastosta toteaa, että koodaamistaidoista on hyötyä muuallakin kuin pelaamisessa.

– Koodaaminen kehittää ongelmanratkaisu- ja ajattelutaitoja. Tarkemmin sanottuna se harjaannuttaa loogista ja kriittistä ajattelua. Tästä on hyötyä muissakin oppiaineissa kuin matematiikassa ja tietotekniikassa sekä arjessa koulun ulkopuolella. Koodaus on osa medialukutaitoja. Se myös kehittää luovuutta ja itseilmaisua, Eboru sanoo.

Tulossa kouluihinkin

Koodaaminen on osana peruskoulujen opetussuunnitelmaa jo vuodesta 2016 alkaen. Ohjelmointia on opetussuunnitelmassa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Alemmilla luokilla opetellaan lähinnä ajattelutapaa ongelmien ratkaisua varten, käytännössä käskyjen antamista tietokoneelle. Kolmannesta luokasta eteenpäin ryhdytään vähitellen tekemään koodaamista itse.

Koodaaminen jatkuu ensi vuonnakin ympäri pääkaupunkiseudun kirjastoja. Pajoja ja tapahtumia löydät osoitteesta www.helmet.fi/tapahtumat.

Teksti: Iina Soininen
Kuvat: Dani Rönnqvist

Lisätietoa:

Tietojenkäsittelyn resurssikeskus Linkki

Ohjelmoinnista peruskoulussa Koodi2016-sivustolla