Plussa ja Plussanen

Pääkaupunkiseudun Helmet-yhteistyö täyttää 40 vuotta

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat olleet yhteistyössä jo 40 vuoden ajan, palvellen pääkaupunkiseudun yli miljoonaa asukasta kuntarajojen yli. Mikään pääkaupunkiseudun kaupunki ei olisi pystynyt yksin tarjoamaan kaikkia Helmet-kirjastoissa annettavia palveluja. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut taloudellisuus: voimien yhdistäminen ja yhteiset edullisemmat hankinnat. Yhteistyö on perustunut vapaaehtoisuuteen. Päätökset siitä, mitä yhdessä tehdään, on tehnyt seudun kirjastojen johtajista koostuva Helmet-johtoryhmä.

Tällä hetkellä Helmet-johtoryhmässä toimivat Katri Vänttinen (Helsinki), Piritta Numminen (Kauniainen), Jaana Tyrni (Espoo) ja Mikko Vainio (Vantaa).


Kaiken takana on atk

Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen johtajat neuvottelivat yhteistyöstä ensimmäisen kerran 22.9.1976. Senaikainen lainaustapahtumien mikrofilmaamiseen pohjautunut lainausjärjestelmä oli tullut tiensä päähän ja tarvittiin uusi. Kokouksessa todettiin, että seudun kaupunkien ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kehittämään omia kirjastoautomaatio-järjestelmiään. Yhteistyöprojektin arveltiin tuottavan säästöä järjestelmän hankkimisessa, ja asiantuntemus eri kaupungeista saatiin yhteiseen käyttöön.

Koska muuttoliike ja liikkuminen pääkaupunkiseudulla kaupungista toiseen oli - ja on yhä -  vilkasta, arveltiin myös, että asiakkaiden on helpompaa saada käyttää samaa järjestelmää kaikissa seudun kunnissa. Ensimmäinen yhteinen kirjastojärjestelmä Pääsky saatiin käyttöön vuonna 1978. Pääskyn jälkeen seurasi internetissäkin jo toiminut GeacPlus eli Plussa. Se oli käytössä vuodet 1993 – 2003. Vuosina 2003 - 2013 asiakas sai lainansa ja monet muut palvelunsa Millennium-järjestelmän kautta ja vuodesta 2013 alkaen Sierra-järjestelmän kautta. Helmet-haku on osa yhteistä järjestelmää.

Seudun kirjastojen tietojärjestelmien kehittämisprojektin raportissa sanottiin 1.3.1985 näin:
”Atk-järjestelmän kehittäminen on kuntien sisällä ja niiden välillä luonut ratkaisevasti entistä paremmat mahdollisuudet kokoelmien yhteiskäytölle eri palvelupisteiden kesken ja täten parantanut koko seudulla julkaisujen saatavuutta. Atk-yhteistyön seurauksena on pääkaupunkiseudun kirjastojen kesken syntynyt myös muita kirjaston käyttäjiä seudullisesti hyödyttäviä yhteistyömuotoja.” Tämä pitää edelleen paikkansa.


Yhteisten järjestelmien, hankintojen ja kokoelmien hyötyjä

Yhteisen kirjastojärjestelmän ansiosta asiakas näkee helposti, missä seudun yli 60 kirjastossa mitäkin kirjaa, lehteä, musiikkitallennetta tai videota on. Hän voi käyttää samaa kirjastokorttia kaikissa kunnissa ja varata aineistoa niin, että hän saa vapaana olevan kappaleen joustavasti käyttöönsä. Korsossa oleva kirja saapuu päivässä parissa noudettavaksi vaikkapa Tapanilan tai Tapiolan kirjastosta. Myös Taskukirjasto on kaikkien niiden käytössä, joilla on Helmet-kirjastokortti - samoin Eventmore-sovellus, josta näkee kaikkien Helmet.kirjastojen tapahtumat.

Kun e-kirjat alkoivat yleistyä, myös niitä katsottiin resurssien käytön kannalta järkeväksi tilata yhteisesti. Tällä hetkellä saa Helmet-kirjastokortilla yhteisen e-kirjaston kautta käyttöönsä monenlaista e-aineistoa, uusimpana palveluna soiton ja laulun videokursseja. Jos taas päinvastoin vanhin kirjallisuus tai musiikki kiinnostaa, niitä voi käydä lainaamassa tai tilata mihin tahansa seudun kuntaan keskusvarastoista. Kirjavarasto on Pasilan kirjaston kellarissa ja musiikkivarasto Tikkurilan kirjastossa.


Esiintymistä yhdessä ja asiantuntemuksen yhdistämistä

Kuluneiden 40 vuoden varrella on syntynyt ja myös jäänyt pois useita Helmet-yhteistyön muotoja. Moni on tutustunut pääkaupunkiseudun kirjastojen palveluihin Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen yhteisellä osastolla (alkaen v. 2004) tai muutamana viime vuonna roolipelitapahtuma Ropeconissa. Helmet-palvelusivusto - josta juuri luet tätäkin juttua - on ollut v. 2012 alkaen käytössä tiedottamista ja palveluista kertomista varten. Kirjastojen henkilökunta osallistuu yhdessä järjestettyihin koulutuksiin ja jakaa asiantuntemustaan asiakkaan hyväksi yli kuntarajojen sekä kirjastoissa että esimerkiksi juuri Helmet.fi:n artikkeleina ja kirjavinkkeinä.

Toista vuotta on menossa leikkimielinen Helmet-lukuhaaste, ja Helmet-kirjallisuuspalkinto jaettiin juuri toisen kerran Helmet-kirjastojen omana puheenvuorona kirjallisuuden puolesta. Jatkuvasti on yhteisiä lasten lukemaan innostamisprojekteja kuten Lukubingo. Jo kauan ovat Helmet-kirjastot muistaneet pikku lahjalla koko seudun ekaluokkalaisia - muistuttaen, että lukemaan opettelussa ja koulutyössä on kirjaston käytöstä monenlaista hyötyä.

Helmet-verkkopalvelut ovat olleet pitkään Taloustutkimus Oy:n vuosittaisessa Verkkobrändien arvostus -tutkimuksessa kärkipäässä. Kiitämme asiakkaitamme kaikista tähänastisista vuosista ja pyrimme jatkossakin tuottamaan teille hyviä kirjastopalveluja!


Teksti:
Marjut Saloniemi
Viestintä
Espoon kaupunginkirjasto