Pride-viikon ohjelmaa 2022

Kirjastoissa on Pride-viikolla runsaasti sateenkaarevaa ohjelmaa. Katso pride-tapahtumat tapahtumakalenterista

Kirjasto on tasa-arvoinen tila − ja pyrkii alati tasa-arvoisemmaksi

Kun Suomen ensimmäinen Sateenkaarihylly avattiin Kallion kirjastoon tammikuussa 2015, positiivista ja kiittävää palautetta tuli ovista ja ikkunoista. Sittemmin Sateenkaarihyllyjä on perustettu lukuisiin kirjastoihin ympäri Helsinkiä, ja mallia on otettu myös maakunnissa. Aina LGBTQI*-aineiston esillepano ei kerää pelkkää kiitosta. 

Kirjaston henkilökunnan Sateenkaarihylly-chatissa on lukemattomia viestejä. Eräs ryhmän jäsen on lukenut sarjakuvaromaanin, jonka päähenkilö on homoseksuaali sarjamurhaaja ja pohtii, tulisiko teos sijoittaa sateenkaarihyllyyn vai ei. Muutama ryhmäläinen on vastannut, että eiköhän tässä maailmassa ole jo aivan riittävästi rinnastettu seksuaalivähemmistöjä eri tavoin pahoihin ja kieroutuneisiin ihmisiin.

Toisaalta päähenkilö on gay, eikä hänen homouttaan teoksessa demonisoida, vaan esitetään yhtenä piirteenä siinä missä vaikkapa silmälasien käyttö. 
Keskustelemme asiasta pitkään ja hartaasti. Lopulta päätämme, ettei kyseinen teos kuulu Sateenkaarihyllyyn, vaan potentiaalinen lukijakunta löytää sen muutenkin. 

Sateenkaarihylly parantaa kirjaston käytettävyyttä ja aineiston löydettävyyttä 

Sateenkaarihyllyn lähtökohtia ovat positiivisuus sekä näkyväksi ja löydettäväksi tekeminen. Sen tarkoitus on tarjota samastumiskohteita ja näkökulmia, tuoda näkyväksi epänormatiivisia tarinoita ja hahmoja sekä auttaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kokemaan kirjastotila ja -aineistot omakseen.

”Sateenkaarihyllyä tarvitaan niin kauan kuin suurin osa kirjallisuuden päähenkilöistä on cisheteroita”, tiivistää eräs Sateenkaarihylly-työryhmän jäsen. 

Millaista aineistoa Sateenkaarihyllyssä sitten on? Sateenkaarihyllyn sisäisen linjauksen mukaan hyllyyn kelpuutettava materiaali rajataan seuraavasti: 

  • Määritelmä: tieto, kauno ja muu aineisto, jossa LGBTQIA-aihe on keskeinen teema tai päähenkilö(t) (tai vahvat ja relevantit sivuhahmot) ovat sateenkaari-ihmisiä 
  • Aineisto: lasten/nuorten/aikuisten aineistoa 
  • Kielet: suomi, ruotsi, englanti 

Määritelmän on laatinut Sateenkaarihylly-työryhmä, jonka jäsenet työskentelevät ympäri Helsingin kaupunginkirjastoa erilaisissa tehtävissä. Periaatteet jatkuvat: 

  • Sateenkaarihylly on perustettu, koska luokitusjärjestelmä pirstaloi sateenkaariaineiston. Kirjasto haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää ennakkoasenteita.  
  • Kelluva sateenkaarikokoelma on jo olemassa (niteet merkitty genremerkinnällä ja sateenkaaritarralla).  
  • Homofobinen ja transfobinen materiaali ei kuulu sateenkaarihyllyyn. 

Sateenkaarihylly on siis hyllyluokka, joka ei pyri korvaamaan erilaisia hakusanoja tai tarjoamaan niille kattotermiä. Se on pikemminkin tarkkaan valikoitu osa laajaa kokoelmaa, joka on kaikkien kirjaston asiakkaiden käytössä.

Kaikkien asiakkaiden ei oleteta olevan sateenkaarihyllyn kohderyhmää, kuten kaikkia ei kiinnosta Helsinki-kokoelma tai autolehdetkään. Sateenkaarihylly on positiivista erityiskohtelua, joka kumpuaa aidosta tarpeesta löytää sateenkaarevaa aineistoa helpommin. 

Sanoilla on väliä 

Kaikki kirjaston aineistot kuvaillaan ja luetteloidaan kirjaston järjestelmään, jotta asiakkaat löytävät ne mahdollisimman helposti. Tavallisimmilla hakusanoilla melkein kuka tahansa voi löytää samastuttavaa ja itseään kiinnostavaa aineistoa, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva kuvailutermistö on vielä kovin hajanaista ja vakiintumatonta. 

Yksi Sateenkaarihyllyn tehtävistä on tukea LGBTIQ*-aineiston löydettävyyttä. 

Kun Helmet.fissä tekee haun termillä ”seksuaalivähemmistöt”, löytää melko hyvin aineistoa, joissa käsitellään seksuaalivähemmistöjä. Nämä hakutulokset saattavat kuitenkin sisältää myös sellaista materiaalia, jossa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä puhutaan loukkaavaan tai homofobiseen sävyyn. Sateenkaarihyllyyn tällaista aineistoa ei oteta, vaan sateenkaarihyllyyn kuuluminen on aineistolle eräänlainen sisältötakuu: tämä on suunnattu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille, tätä lukiessa ei tarvitse pelätä.

Työryhmä tekee parhaansa, jottei Sateenkaarihyllyyn eksyisi homo- tai transfobista aineistoa. 

Kokoelmat toki elävät ja muuttuvat koko ajan, ja Sateenkaarihyllyt ovat vain yksi osa kirjaston muuta kokoelmatyötä. Siksi sateenkaarihyllyjä ylläpitävä porukka kuuleekin mielellään palautetta hyllyjen sisällöstä ja esillepanosta. 

Kaikkea löytyy myös peruskokoelmasta 

Suuri osa kirjastolaisista ja asiakkaista on jo oppinut elämään Sateenkaarihyllyjen kanssa. Toisinaan tulee vielä palautetta siitä, miten jonkin aineiston ”leimaaminen” sateenkaarilipulla saattaa ajaa osan potentiaalisista lainaajista pois. Tämä on kuitenkin turha pelko. 
”Mikään aineistomme ei ole vain sateenkaariaineistoa, vaan Sateenkaarihyllyyn siirretään aina tietty osuus yhtä teosta. Vaikkapa supersuosittua ranskalaisromaania Ei enää Eddy on Sateenkaarihyllyssä viisi kappaletta, ja yhteensä romaania on Helmet-kirjastoissa yli 200. Sen siis takuulla löytää muualtakin kuin Sateenkaarihyllystä”, sanoo työryhmän vetäjä Piita Kiviaho

Esimerkiksi DVD-elokuvia, englanninkielisiä romaaneja tai joitakin lastenaineistoja hankitaan määrällisesti vähemmän, jolloin niitä päätyy Sateenkaarihyllyyn isompi prosentti. Tämäkin prosentti on maksimissaan 50, eli kappaleista korkeintaan puolet on virallisesti Sateenkaarihyllyssä.  

Lasten ja nuorten aineiston kannalta Sateenkaarihylly on erityisen oleellinen, sillä kehitysvaiheessa oleville ja omaa identiteettiään etsiville samastumiskohteet ovat mittaamattoman tärkeitä. Moninaisista perheistä kertovat kuvakirjat ovat myös erinomainen väline tutustua moninaisuuteen koko perheen kanssa, oli kyseessä sateenkaariperhe tai ei. 
”Olisipa munkin lapsuuden kirjoissa Tiina pussannut Juhan sijaan vaikka Jenniä”, Kiviaho nauraa. ”Tai ehkä pussasikin, en vain löytänyt juuri sen kirjan äärelle.” 

Kirjastolaki velvoittaa ja ohjaa − myös asiakkaita

Kirjasto on kaikille avoin ja maksuton tila. Kirjastolaki sitoo kirjastoja tarjoamaan maksuttomia, laadukkaita ja saavutettavia palveluita kaikille kuntalaisille. Asiakkaita sama laki puolestaan velvoittaa käyttäytymään asiallisesti paitsi kirjaston tilassa myös kirjaston aineistoja kohtaan.

Asiallinen käytös on muita kunnioittavaa ja lähtökohtaisesti rauhallista. Kirjastossa saa olla eri mieltä, mutta koska kirjasto on kaikille avoin paikka, minkäänlaista syrjivää käytöstä ei hyväksytä.

Kirjaston tehtävä on ylläpitää laadukasta ja monipuolista kokoelmaa, ja tämä ei olekaan aivan yksiselitteinen asia. Monipuolisuutta on mahdollista ylläpitää, mutta laadusta ollaan montaa mieltä. Kirjaston kokoelmalinjausten perustana on kirjastolaki sekä Helsingin kaupungin arvot. 

”Saamme silloin tällöin palautetta, jossa meitä pyydetään poistamaan aineistoa. Yleensä näissä tapauksissa sisällön katsotaan olevan loukkaavaa tai jollain tapaa vanhentunutta. Toki palautetta tulee myös siitä, että emme ole hankkineet jotakin ehdotettua aineistoa lainkaan tai tarpeeksi”, kertoo kirjastoverkon yhteisten palveluiden palvelupäällikkö Aino Ketonen. 

Sateenkaarihyllyihin kohdistuva palaute on edelleen pääosin positiivista, ja hyllyjä onkin jo Helsingin 18 kirjaston lisäksi Espoossa. Pääkaupunkiseudun inspiroimana Sateenkaarihyllyjä on perustettu kirjastoihin eri puolelle Suomea. Kattavaa listaa näistä ei vielä ole olemassa, mutta omanlaisiaan Sateenkaarihyllyjä on ainakin Vaski-kirjastoilla, Lumme-kirjastoilla sekä Keski-kirjastoilla

Teksti: Sateenkaarihylly-työryhmä