Teemu Keskisarja Siuntiossa Aleksis Kiven jalanjäljissä

Ihmisarka Aleksis Kivi oli äidinkielinero, sanoo uuden elämäkerran kirjoittaja Teemu Keskisarja

Historioitsija Teemu Keskisarja seisoo Siuntion Flaggbergetin huipulla. Kirkkaalla säällä täältä näkee kauas, mutta juuri nyt tiheä sumu peittää maiseman. Samalla kun Keskisarja kertoo Aleksis Kiven kohtalosta, taivas kirkastuu ja sumu vetäytyy pois kuin esirippu näyttämön edestä. Kallion laelta avautuvat upeat näkymät, kappale kansallismaisemaa ja ikiaikista peltomaata.

Aleksis Kivi eli Siuntiossa vuosina 1864–1870. Siuntio oli hänen elämässään dramaattinen paikka. Siellä hän kirjoitti Seitsemän veljestä, mutta siellä alkoi myös hänen alamäkensä, joka vei Kiven lopulta mielisairaalan kautta Tuusulan kuolinmökkiin ja hautausmaalle.

Juhannus vuonna 1870 oli erityisen kohtalokas. Yleensä ihmisarka ja ujo kirjailija päätti jostakin syystä lähteä joukkoon juhlimaan. Flaggberget on korkea kallio, jossa on vuosisatojen ajan poltettu paikkakunnan juhannuskokkoa. Sinne myös Aleksis Kivi suuntasi kulkunsa. Kansaa oli paikalla runsain joukoin. Kirjailija vetäytyi erään kivenlohkareen taakse ja kuuli vahingossa kohtalokkaan keskustelun. Aleksis Kiven nimi mainittiin, eikä se tapahtunut missään hyvässä mielessä. Halveksivat sanat aiheuttivat niin hirmuisen psykologisen iskun, ettei Aleksis Kivi enää koskaan toipunut kirjoituskuntoon. Alkoi lopullinen romahdus.

Onko ihmisen sekoaminen pienestä kiinni, pohtii Teemu Keskisarja. Romahdusta oli toki pohjustettu ennen juhannusta. Raha-asiat, alkoholismi ja huono terveys masensivat Kiveä, eikä asiaa auttanut se, että hän viihtyi huonosti Siuntiossa. Ahlqvistin murskakritiikki kiihdytti tuhon kierrettä.  

Aleksis Kivi ei tehnyt elämänsä aikana päivääkään palkkatyötä. Tukijoita kuitenkin riitti, eikä hän jäänyt apua vaille. Hän sai stipendejä ja palkintoja. Ystävät lainasivat hänelle rahaa omista tuloistaan, vaikka eivät voineet mitenkään saada rahojaan takaisin köyhältä kirjailijalta. Siuntiossa hänen hyväntekijäkseen ryhtyi Charlotta Lönnqvist, jonka luona Aleksis Kivi sai asua täysihoidossa. Keskisarja toteaa, että Charlotta Lönnqvist on Suomen historian köyhin ja paras mesenaatti. Charlotan ja Aleksis Kiven suhde on arvoitus, johon ei löydy varmaa vastausta. Keskisarjan mielestä suhde saakin jäädä mysteeriksi.

Teemu-Keskisarja-haudalla.jpg

Teemu Keskisarjan kirjoittama elämäkerta Aleksis Kivestä ilmestyy tänä syksynä Siltalan kustantamana. Kirjassaan Saapasnahka-torni Keskisarja kuvailee Aleksis Kiveä äidinkielineroksi. Siitä on helppo olla samaa mieltä.

Teksti ja kuvat: Maria Maury