Kirjamatka Tallinnaan

Tallinna ja varsinkin sen vanhakaupunki on tarjonnut kiehtovan tapahtumaympäristön monille virolaisille romaaneille.

Tallinnan vanhakaupunki on koko Euroopan parhaiten säilyneimpiä keskiaikaisia kaupunkeja, ja keskiaikaisen miljöön voi tavoittaa vielä nykypäivänäkin vanhankaupungin kapeita sokkeloisia katuja kulkiessa.

100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2020 viettävä Jaan Kross (1920–2007) lienee Viron tunnetuin ja arvostetuin kirjailija, jonka kattava tuotanto on myös ansiokkaasti suomennettu. Krossin monien historiallisten romaanien tapahtumapaikkana on vanha Tallinna. Kross sijoittaa myös pääteoksensa Uppiniskaisuuden kronikan (suom. Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen) 1500-luvun jälkipuoliskon Tallinnaan. Teos kertoo tallinnalaispapin ja Liivimaan kronikoitsijan Balthasar Russowin elämäntarinan ja kuvaa saksalaisen yläluokan ja virolaisen maarahvaan välisiä suhteita. Helmetistä löydät suomennetut Krossin teokset.

Uudemmista kirjailijoista Indrek Hargla (s. 1970) herättää historiallisissa rikosromaaneissa keskiaikaisen Tallinnan oivaltavasti henkiin. Tallinna eli 1400-luvulla loistokautta ja oli tärkeä satama- ja kauppakaupunki. Hargla kuvailee taidokkaasti keskiaikaisen kaupungin erilaisia ammattiryhmiä, porvaristoa ja ritarikuntaa. Apteekkari Melchior -teoksissa nokkela apteekkari selvittelee keskiaikaisessa Tallinnassa murhamysteerejä ja lääkitsee kaupunkilaisia uutteillaan. Harglan teoksista pitävät sellaisetkin lukijat, jotka eivät muuten dekkareita lue. Apteekkari Melchior -sarjaan kuuluvat Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus (2011), Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus (2012), Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär (2013), Apteekkari Melchior ja Piritan kuristaja (2014), Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka ja Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru (2019). Kaikki teokset ovat Jouko Vanhasen suomentamia.

Tallinnan betonilähiöön sijoittuvassa, Tuula Frimanin suomentamassa Lasnamäen lunastaja -teoksessa Mari Saat (s. 1947) kuvaa yksilön tasolla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeistä Viron yhteiskunnallista murrosta, materialismin kukoistamista ja vironvenäläisten elämää. Tallinnan asukkaista 36 prosenttia on vironvenäläisiä, joiden asemassa Viron yhteiskunnassa ei ole kehumista. Teos on vieläkin hyvin ajankohtainen.

Andrei Ivanovin (s. 1971) Kourallinen tomua -romaanissa (suom. Jukka Mallinen) vironvenäläinen päähenkilö palaa ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Tallinnaan- Hän kokee itsensä ulkopuoliseksi eikä oikein löydä paikkaansa.

Ilmar Taska (s. 1953) kuvaa romaanissaan Pobeda 1946 (suom. Jouko Vanhanen) taitavasti neuvostoajan alkua ja sodanjälkeistä Viroa hienosti pienen pojan näkökulmasta. Poika tulee ymmärtämättömyyttään kertoneeksi perheestään Pobedalla ajavalle ystävälle, karkkia tarjoavalle sedälle, joka onkin urkkija.

Eva Park (s. 1950) on kirjoittanut romaanissaan Viimeisellä rajalla (suom. Sanna Immanen) trillerimäisen kuvauksen nuoren naisen elämästä uudelleen itsenäistyneessä Virossa. Taitavaa kuvausta lapsuuden neuvostoajan lapsuudesta ja raa'asta hyväksikäytöstä nykypäivänä.

Tallinnan historiaa

Muistelmia

Matkaoppaita

Nuorille

  • Kadrin päiväkirja / Silvia Rannamaa; suomentanut ja jälkisanan laatinut Anniina Ljokkoi
  • Toveri lapsi / Leelo Tungal, suomentanut Anja Salokannel, runot ja laulut Heli Laaksonen

Lapsille

Lue lisää

Suosittelemme: virolaista kirjallisuutta suomeksi

Muut matkailuaiheiset vinkit

Kuva: Claudio Mufarrege / Flickr CC BY-NC-SA 2.0