Nainen lukee kirjaa ruohikolla

Kirjasto suosittelee kesälukemista

Kesäkirja voi olla yhtä lailla dekkari kuin useiden satojen sivujen paksuinen tiiliskiviromaani – kesälomalla on usein parhaiten aikaa keskittyä lukemiseen.

Näitä kirjoja kirjaston henkilökunta suosittelee juuri nyt: scifiä, elämäkertoja, tietokirjallisuutta, kauhua, klassikoita, uusia suosikkeja. Kirjan nimessä oleva linkki avautuu Helmet-hakuun.

Johannes Anyuru: Myrsky nousee paratiisista (2014). Suomennos Outi Menna. (En storm kom från paradiset, 2012)

Luettuasi tämän kirjan ymmärrät ihan uudella tavalla, miten helposti maailman suuret poliittiset tapahtumat voisivat vaikuttaa elämääsi – voisit esimerkiksi joutua pakenemaan omasta maastasi. Johannes Anyuru, ruotsalainen runoilija ja kirjailija, on kirjoittanut jännitysnäytelmänä etenevän romaanin oman isänsä elämänkohtalosta. Romaani kertoo unelmista, niistä jotka eivät toteudu ja niistä jotka eivät jätä rauhaan, sekä yksittäisistä päätöksistä, jotka muuttavat koko elämän. Toisaalta se kertoo rohkeudesta ja ihmisen ihmeellisestä tarpeesta ja kyvystä selviytyä.

Maria, Kauniainen

Truman Capote: Kylmäverisesti (1966). Suomennos Tauno Tainio. (In cold blood, 1965)

Eräänä loppusyksyisenä sunnuntaiaamuna löytyy amerikkalaiselta suurtilalta perhe tapettuna. Jokainen perheenjäsen on sidottu eri huoneisiin, joissa he ovat kohdanneet lohduttoman lopun. Raaka veriteko leviää pian maanlaajuiseksi uutiseksi. Se saa myös kuuluisan kirjailijan Truman Capoten tarjoamaan apuaan poliisille rikollisten kiinnisaamiseksi. Kertomuksessa hän haastattelee silminnäkijöitä, naapureita, viranomaisia ja lopulta myös itse murhaajia. Kertomus tuo esiin ihmismielen vinoutuneisuuden ja sen, kuinka rahanahneus ja välinpitämättömyys koituvat kokonaisen perheen kuolemaksi. Tarina jää todella kummittelemaan mieleen ja saa lukitsemaan ovet yöksi.

Heidi, Helsinki

Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi (1914). Suomennos Jalmari Finne. (Le comte de Monte-Cristo, 1844)

Monte-Criston kreivi on nautinnollinen aikuisten satu – vaikka se puhuukin oikeudesta, pakkomielteisestä kostosta ja anteeksiannosta. Kun nuori merimies Edmund päätyy juonittelun uhrina vuosiksi vankilaan, hänet pitää voimissa ajatus kostosta ja rakastetun voittamisesta takaisin. Vapaana hänestä muuntautuu kreivi, upporikas kosmopoliitti ja kaukaisten maiden matkaaja. Mutta mikä on lopulta oikeutettua? Voiko kukaan todella ryhtyä Jumalan ruoskaksi? Tämä seikkailu on vetävä, älykäs, viihdyttävä ja viisas.

Sini, Helsinki

Jonathan Franzen: Muutoksia (2002). Suomentanut Raimo Salminen. (The corrections, 2001)

Kesällä on kaikkein ihaninta upota suurten, monipolvisten tarinoiden maailmaan, ja tiiliskivimäisyyskin on pelkkää plussaa! Amerikkalainen Jonathan Franzen jos kuka osaa tarinankuljetuksen ja henkilökuvauksen taidon. Hänen palkittu romaaninsa Muutoksia kertoo perheestä, jonka lapset ovat jo aikuisia mutta jotka yhä rimpuilevat irti konservatiivisten vanhempiensa vaatimuksista. Franzenin käsittelyssä jokaisesta henkilöstä tulee elävä ja ehdottoman aito. Tarkkanäköinen kirjailija ei säästele sanojaan vaan osoittaa aina myös henkilöidensä vajavaisuuden ja maailman rumuuden. Yksilöiden kautta Franzen kuvaa yhteiskuntaa ja laajemminkin amerikkalaista elämänmenoa. Haastava mutta äärimmäisen palkitseva lukukokemus!  

Maisku, Helsinki

Stig Hansén: Birgitta Ulfsson – Mikä ettei? (2017). Suomennos Liisa Ryömä. (Birgitta Ulfsson – med och mot min vilja 2017)

Suomenruotsalainen, Ruotsissa asuva näyttelijä Birgitta Ulfsson (s. 1928) kertoo vaiherikkaasta elämästään Stig Hansénin kirjoittamassa elämäkerrassa, joka muistuttaa ”Bisseä” myös tyyliltään. Tarina hyppelehtii hilpeästi menneestä tähän päivään ja työstä yksityiseen. Ulfsson laukoo raikkaita totuuksia itsestään ja ihmissuhteistaan, mutta ruotii myös teatterikulttuuria meillä ja Ruotsissa.

Niina, Helsinki

Miranda July: Uimakoulu (2017). Suomennos Hilkka Pekkala. (No one belongs here more than you, 2007)

Yhdysvaltalainen Miranda July kirjoittaa toisessa suomennetussa teoksessaan hykerryttävän vapaasti ja vinosti. Uimakoulun tragikoomiset novellit kietoutuvat yksinäisyyden ja seksuaalisuuden ympärille. Tarinoissa hillitön läheisyydenkaipuu saa poikkeuksetta absurdit mittasuhteet.

Niina, Helsinki

Teemu Keskisarja: Kirves (2015)

Kirves on hyytävä kertomus Toivo Harald Koljosen veriteosta sodanjälkeisessä Suomessa. Tarina viattoman maalaisperheen järkyttävästä lopusta Satakunnassa ja siitä, kuinka nuori mies syrjäytyy, alkoholisoituu ja järkkyy mieleltään. Kertomus on tarinanomaisesti kirjoitettu, ja se maalaa hyvin vanhan Suomen maisemakuvaa eläväksi. Suosittelen kirjaa erityisesti jännityskirjallisuutta lukeville.

Heidi, Helsinki

Dean R. Koontz: Pimeän pelko (1998). Suomennos Heikki Sarkkila. (Darkfall, 1984)

Kirja kertoo pienestä yhteisöstä, jota ennätyspitkä, pimeä talvi pitää tiukassa otteessaan. Yhteisön hermoja koetellaan urakalla, sillä yön pimeydessä liikkuu poliisin väittämän mukaan psykopaattinen, raaka rikollisjoukko. Totuus varjoissa lymyilevästä vaarasta on kuitenkin jotain ihan muuta. Koontzin teksti on mukaansatempaavaa, hyvällä tapaa selkäpiitä karmivaa. Kaikki kirjassa kuvaillut paikat, hajut ja jopa maut voi todella tuntea ja maistaa. Tätä tarinaa ei voi lukea elämättä sitä itse mukana. Mielestäni jokaisen kauhukirjallisuuden ystävän tulisi lukea ainakin kerran elämässään tämä teos.

Riikka, Helsinki

Juha Laaksonen: Murha lintusaaressa (2015)

Tässä kirjassa yhdistyvät dekkari, lintuharrastus ja saaristo. Luontotoimittaja, tietokirjailija Juha Laaksonen juoksuttaa juonta lintumiesten sisäpiirissä. Tunnettu luonnonsuojelija löytyy kuolleena, ja lintumiehet arvelevat murhaajaa samalla kun kilpailevat harvinaisen lajin bongaamisesta. Tekstissä on kuvattu aito saaritunnelma Utöstä, ja hahmoista osa on ainakin saanut piirteitä todellisista henkilöistä.

Päivi, Kirjastot.fi

Gaston Leroux: Oopperan kummitus (1990). Suomennos Eero Mänttäri. (Le fantôme de l’opéra, 1910)

Kesälomien klassikoidenlukuperinteeni alkoi, kun olin vuosia sitten mökillä ilman omia kirjoja ja ryhdyin haravoimaan mökkikirjahyllyn klassikko-osastoa. Kesämökillä on tullut luettua monta sellaista maailmankirjallisuuden teosta, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta aikaisemmin lukematta. Oopperan kummitus on yli sata vuotta sitten kirjoitettu surumielinen rakkaustarina ja trilleri kasvoiltaan epämuodostuneesta Erikistä ja hänen vimmaisesta rakastumisestaan enkeliääniseen laulajaan. Kirja herätti vastustamattoman halun päästä tutustumaan Pariisin vanhaan oopperataloon Palais Garnieriin.

Iina, Helmet.fi

Laura Luotola: Suoja: Kaupungit ja paluu (2016)

Suoja: Kaupungit ja paluu on mukaansatempaava romaani maailmasta, jossa katastrofista hengissä säilyneet elävät valtavan suojakuvun alla. Tiyan kuuluu halveksittujen tvilien heimoon mutta rakastuu ylempiluokkaiseen Ciciin. Heille tarjoutuu yllättävä tilaisuus päästä An’iin, säilyneen maailman parhaiten voivaan osaan, jossa he pääsevät salaisuuksien jäljille. Romaani yhdistää taitavasti tieteis- ja fantasiakirjallisuuden ja haastaa lukijan sukeltamaan kiehtovia yksityiskohtia sisältävään maailmaan. Suoja on trilogian ensimmäinen osa.

Matti, Helsinki

Mhairi McFarlane: En minä vaan sinä (2015). Suomennos Hanna Arvonen. (It’s not me it’s you, 2014)

Oman tien etsiminen on tuttua monelle nuorelle aikuiselle, joka on opiskelunsa opiskellut. Omaa tietään etsii myös Delia, jonka etsikkoaika saa uutta vauhtia, kun paljastuu, että hänen sulhasellaan on suhde toisen naisen kanssa. Kaiken tutun taakseen jättävän Delian seikkailu Lontoossa on hersyvän hauska, koskettava, yllättävä ja romanttinen. Hauska, kepeä romaani kertoo siitä, miten voi ottaa omaa elämäänsä niskasta kiinni ja toteuttaa unelmansa – ja että mieltään saa myös muuttaa matkan varrella.

Riikka, Espoo

Magnus Mills: The Field of the Cloth of Gold (2015)

Jokaisen Magnus Millsin kirjan jälkeen joudun hetkeksi pysähtymään ja ihmettelemään “mitä mä just luin”. Millsin uusin kirja The Field of the Cloth of Gold on muiden hänen teostensa tapaan allegoria ja samaan aikaan huikean erikoinen mutta arkinen tarina. Myönteisellä tavalla hämmentynyt olo syntyy siitäkin, että Mills kirjoittaa hyvin toteavaan sävyyn absurdeilta vaikuttavista tapahtumista. The Field of the Cloth of Gold kertoo niitystä, jonne kertoja saapuu ja asettautuu telttoineen. Niityllä on ennestään vain yksi asukas, mutta pian paikalle saapuu muitakin. Miten elämä niityllä muuttuu, kun tulijoita on yhä enemmän? The Field of the Cloth of Gold ei ehkä ole Millsin paras teos, mutta se on erinomainen kesäkirja – se haastaa ajattelemaan ja tulkitsemaan mutta ei saa lukijaa tuntemaan itseään tyhmäksi.

Laura, Helsinki

Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset (2017). Suomennos Juha Ahokas. (Sleeping giants, 2016)

Uinuvat jättiläiset on jäätävän hyvä kirja, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi Stranger Things -sarjan ja Yksin Marsissa -kirjan faneille. Uinuvat jättiläiset on menevää, koukuttavaa scifiä. Kirja koostuu haastatteluista, eli se on todella nopealukuinen ja sitä lukiessaan menettää ajantajun täysin esimerkiksi lentokoneessa. Jos luet tätä kirjaa rannalla, kannattaa muistaa aina välillä lisätä aurinkorasvaa, muuten saattaa käydä tosi ikävästi!

Saana, Vantaa

Hannele Mikaela Taivassalo: In transit (2016). Suomennos Raija Rintamäki.

Matkan teema on kesällä usein läsnä. Lähteäkö pitkälle matkalle, kiertääkö kotimaata vai jäädäkö vain kotiin lepäilemään? Hannele Mikaela Taivassalon hienossa romaanissa lukija pääsee matkalle sekä paikkojen että kerronnan tasoilla. Galadrielista (ei siitä TSH-hahmosta), tämän isoisästä Semistä ja isotädistä Verasta kertova kirja kuvaa matkoja konkreettisesti, mielessä ja ihmisestä toiseen. Romaanin kaunis ja aistillinen kieli on kautta linjan lumoavaa ja muuntuu välillä myös runoksi. Kielletty rakkaus nousee toiseksi näkyväksi teemaksi, sillä se vaikuttaa kaikkien kirjan keskeisten henkilöiden taustalla.

Tuomas, Kirjasampo.fi

Colm Tóibín: Äitejä ja poikia (2013). Suomennos Kaijamari Sivill. (Mothers and sons, 2006)

Irlantilaisen kirjailijan novellit ovat vahvasti elämältä maistuvia kuvauksia perhesuhteista. Ensi katsomalta tavalliselta tuntuvista käänteistä ja arkisena soljuvasta elämästä ammentavat kertomukset näkevät tarkasti pinnan alle. Kirpeät tarinat kuvaavat monenlaisia äitejä ja poikia, heidän erilaisia suhteitaan ja läsnäolon merkitystä. Erilaiset kohtalot muodostavat kokoelmassa yhtenäisen jatkumon, ja kokoelmasta tulee yksittäisten novellien summaa vahvempi. Kerronnan ja ihmiskuvauksen vahvuus teki Tóibínista omissa kirjoissani heti tulevan nobelistin, eikä kansitekstien vertaus Alice Munroonkaan ole tuulesta temmattu.

Tuomas, Kirjasampo.fi

Leena Virtanen: Noitanaisen älä anna elää (2013).

Kertomus Suomen ensimmäisestä noitavainosta, joka sai alkunsa vain muutamasta lyhteestä. Leena Virtanen kertoo tapahtumat tarinamaisessa muodossa, ja tapahtumat on koottu kronologiseen järjestykseen. Tapahtumasarjassa korostuu vanhanaikaisen kansan sokea usko taikavoimiin ja yliluonnollisiin tapahtumiin. Osa naisista selvästi nautti saamastaan huomiosta, mikä löi lisää vettä myllyyn sepityksille naapurin yliluonnollisista voimista. Virtasen tarina on hyvä muistutus siitä, kuinka ihmiskunta ei ole juuri kehittynyt vuosisatojen saatossa, vaan historia toistaa yhä itseään, ilmenemismuodot vain muuttuvat.

Heidi, Helsinki

Koonnut: Iina Soininen
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto

Lue lisää

Etsi lisää kirjasuosituksia Helmet.fi:n Vinkit-osiosta