Sibelius juhlavuosilogo

Kuukauden Sibelius, osa 8

Sibeliuksen sinfoniat 1–7

Kansainvälinen Jean Sibelius

Orkesterit ja muut kokoonpanot Suomessa ja maailmalla soittavat jatkuvasti Sibeliuksen musiikkia: sinfonioita, sävelrunoja, näyttämömusiikkia, laulu-, soitin- ja kamarimusiikkia. Hän on suurin Pohjolasta koskaan tullut musiikkipersoona, suuri myös Euroopassa ja muissa maanosissa. Sibeliuksella on erityinen asemansa suomalaisessa musiikissa ja myös sinfonian kehityskaaressa. Hän ei säveltänyt teoksiaan tyhjiössä, vaan matkusti sävellystyönsä takia paljon musiikkimaailman metropoleissa kuten Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa, Wienissä ja New Yorkissa. Hän solmi tuttavuuksia kaikkialla ja tutustui musiikin uusimpiin virtauksiin. Näin hän kohosi kansallisen tason yli kosmopoliitiksi säveltäjäksi ja saavutti sinfonian keskeisen edustajan paikkansa.

Juhlavuonna www.Sibelius150.fi kansainvälisesti vuoden merkittävimpiä tapauksia ovat Berliinin filharmonikkojen Sibeliuksen kaikkien sinfonioiden esitykset Sir Simon Rattlen johdolla Berliinissä ja Lontoossa sekä koko sinfoniasyklin levytys orkesterin omalle levymerkille. Kaikissa maanosissa soivat tänä vuonna Sibeliuksen sinfoniat monin orkesterien ja kapellimestarien voimin. Suomessa Siban sinfonia-sykli kuullaan monta kertaa eri paikoissa ja eri kokoonpanoin. Radion Sinfoniaorkesteri taltioi sinfonioiden esitykset YLE:lle Hannu Linnun johdolla.

Säveltäjän taikatemput

Kaksi vahvaa Sibeliuksen musiikkia määrittävää piirrettä ovat suuri rakkaus luontoon ja pohjoiseen maisemaan sekä syventyminen myytteihin ja erityisesti Kalevalan mytologiaan. Hän limitti sävellyksissään erilaisia tekstuureja tavalla, jossa musiikillisen aineksen synty, versominen ja monipuolistuminen ovat verrattavissa luonnon omaan, orgaaniseen kasvuprosessiin. Hän sävelsi luontovaikutteista, ”vihreän liikkeen musiikkia”, joka arvosti luontoa ja kuvasti sitä mitä aidoimmin. 

Sävellajien valinnassa ja harmonioissa löytyy paljon Sibeliukselle ominaista synesteetikon väriajattelua, muun muassa D-duurin keltainen väri loistaa voitokkaassa 2. sinfoniassa. Hän myös manipuloi musiikillista aikaa ja tempoa, teki silmänkääntötemppuja sinfonioissaan: käänsi painovoiman suunnan (mm. sinfonia 5 ja 7,) häivytti ja näytti uudelleen ilmiöitä ja olentoja musiikissaan tai käänsi sävellajeja ja tunnelmia päälaelleen (mm. sinfoniat 1, 2 ja 3). Sibben suvereeni lahjakkuus ja vertaansa vailla oleva mielikuvitus mahdollistivat tällaisetkin temput jo sinänsä ainutlaatuisissa sinfonioissa.

 Sibelius-orkka.jpg

Kuvassa Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Sibelius-viikolla 1.6. –30.6.1964 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Sibelius-viikot on Helsingin juhlaviikkojen edeltäjäfestivaali. 

Aristokraatti-sinfonikko

Jean Sibelius loi ja työsti sinfonioita lähes koko luovan elämänsä ajan. Häntä voidaan kutsua sinfonikkojen aristokraatiksi sinfonisten keinojen hienostuneen ja suurpiirteisen käyttämisen vuoksi. Hän hyödynsi sinfonian muodon ja myös harmonian ja rytmin keinoja paljon vain ideatasolla. Sinfoniasyklinsä edetessä säveltäjä käytti tätä tyyliä yhä enemmän. Hän seurasi vankkumatta omaa sisäistä näkemystään edetessään sinfoniasarjassaan yleisön suosiosta tai sen mausta piittaamatta. Historia on osoittanut, että hänen intuitionsa oli uutta luova ja tulevaisuuteen näkevä. Hän todella tiesi, mitä hän sinfonikkona teki.

Jo Kullervo-sinfoniassaan op. 7 vuodelta 1892 hän pääsi käyttämään sinfonikon voimavarojaan inspirationaan Kalevala. Myös sävelrunoja hän sävelsi koko luomiskautensa ajan. Hän panosti erityisen paljon aikaansa ja voimavarojaan sinfonioihinsa. Ne olivat hänelle ”uskontunnustuksia” elämän eri vaiheissa.

 sibbe1891.png

 Säveltäjä vuonna 1891.

Sinfonisen ajattelun uudistaja

Viime kädessä musiikin sisältö määritti aina Sibeliuksen musiikin muodon, vaikka hän oli muodon ja sen hallinnan mestari. Hän loi uuden muodon jokaiseen teokseensa. Hänen sinfonioittensa temaattinen aineisto on hyvin yhtenäinen. Ilmaisun rikkaus, väkevyys ja suoruus sekä muodon enenevä tiivistäminen ovat luonteenomaista Sibeliuksen sinfonioille. Niitä pitää koossa säveltäjän omin sanoin ”eteenpäin menevä pakko”. Tämä idea toistui myös hänen sinfoniasarjassaan. Hän on sinfonikkona omaperäisellä tavallaan aikaansa edellä kulkeva nero. Jokaisessa sinfoniassa esittäytyy sen oma, persoonallinen maailma. Ne myös heijastavat sävellysajan tyylivirtauksia ja tunnelmia perhepiiristä kansainvälisiin tapahtumiin asti.

Jokainen uusi sinfonia ja sen uudet tuulet ällistyttivät kuulijat kantaesityksissä ja vielä myöhemminkin. Tämä vaikutukseltaan suuri uudistustyö on vasta nykytutkimuksen aikana saamassa täyden arvostuksen. Myös melodian, harmonian, rytmin ja orkestraation taitajana Sibelius on omintakeinen mestari. ”Kuin ilmestys metsästä, oman valkohehkuisen maailmansa luoja kolmannesta sinfoniasta lähtien”, kuvailee Sir Simon Rattle Sibeliusta. Myös Sibelius itse koki itsensä ilmestyksenä metsästä. Hän oli toisaalta hyvin tietoinen erityisyydestään, lahjakkuudestaan ja teostensa säilymisestä pitkälle tuleville sukupolville, kun taas toisena hetkellä hänen itseluottamuksensa oli hyvin alamaissa säveltämisensä suhteen. Se on taitelijaelämää, myös hyvin sibeliaanista.

Kaiken tempoilun ja taisteluiden tuloksena Sibeliuksen sinfoniasarja eli -sykli on maailman soitetuimpia ja arvostetuimpia Beethovenin sinfoniasarjan jälkeen ja ohella.

”Sain ihanan sävelaiheen ja teeman!”

Sibeliuksen sinfoniat kertovat suurella sydämellä, tarkkanäköisesti ja samalla avarasti elämän ihmeestä, sen taisteluista ja voitoista monella eri tasolla. Taivaan tai Korkeamman ulottuvuuden ovi raottuu hänelle aika ajoin, ja hän näyttää meille kuolevaisille musiikkinsa kautta kultaa loimuavat niityt, järvet ja taivaan sinisimmän hehkun. Sävelaiheita eli motiiveja ja teemoja hän sai ”ylhäältä” kuin lahjoina ja inspiraation läikähdyksinä; myös hänen luova mielensä ja sielunsa punoi niitä. Näistä ”mosaiikkipaloista” hän kokosi suurenmoisia taideteoksiaan ja puntaroi ja uudisti jo valmiita teoksiaan. Sävellystyö oli aika ajoin ”painia Jumalan kanssa” Sibeliuksen omin sanoin kuvattuna. Hän kokosi ja loi ainutlaatuisia sinfonioitaan hänelle ”taivaan permannosta heitetyistä mosaiikkipaloista”.

Sinfoniamuodon syvä loogisuus sekä motiivien ja teemojen vankka yhteenliittyminen olivat Sibben perusperiaatteita sinfonian luomisessa. Hän oli vahvasti eri mieltä aikalaissäveltäjä Gustav Mahlerin kanssa, jonka mukaan sinfonian piti sisältää kaikki, koko maailma.

minnesotaorcvänskä.png

 Osmo Vänskän ja Minnesotan Orchestran levytys vuodelta 2011.

Perhe-elämää erityislahjakkuuden ehdoilla

Sibeliuksen perheen piti elää hänen sävellystyönsä ehdoilla, hiiskumatta ja hiljaa, kun mestari sävelsi. Puolisona ja isänä Sibelius oli perheensä mukaan turvallinen, empaattinen ja uskollisesti perhettään rakastava, vaikka hänen työnsä ja aika ajoin taitelijaelämä ravintoloissa vauhdikkaine vifteineen veivätkin hänen ajastaan ja ajatuksistaan suuren osan. ”Sain ihanan melodian, sain taivaallisen teeman.” Luonto lintuineen, eri vuodenajat sekä inhimillisen elämän myötä- ja vastamäet saivat rikkaan musiikillisen ilmaisun Sibben musiikissa.

Sibelius oli erityisherkkä taiteilija suhteessaan luontoon, lintuihin, ihmisiin, elämään ja rakkauteen, ja se kuuluu hänen musiikissaan. Hän oli haaveilija, ”erityinen” jo lapsena. Isoäitinsä Maria Borgin mukaan hän oli joissain käytännön asioissa ”nahjusmainen” ja liian mielikuvitusrikas. Tuoretta vävyään, nuorta Jean Sibeliusta, hänen tuleva anoppinsa Elisabeth Järnefelt kuvasi seuraavasti: ”Hän on intelligentti luonne, hauska ja kovin kiintynyt meidän perheeseen. Hän on hirveästi hermollinen ja niin täydellinen musiker.”

**********************************

Matka Jean ”Janne” Sibeliuksen kanssa jatkuu Helmet.fi:ssä. Kirjastosta löydät Sibeliuksesta paljon, laajasti ja syvästi: cd-levyjä, dvd-levyjä, kirjoja, nuotteja, partituureja ja lehtiä sekä asiantuntevaa tiedonhakua ja neuvontaa kansallissäveltäjästämme ja hänen mahtavasta tuotannostaan. Näitä aineistoja on kirjastossa myös e-aineistoina Naxos Music Libraryssa, e-kirjoina ja e-lehtinä.

Kirjasto ja Sibelius ovat kaikkien!

Lähteinä käytetty: HS Teema: Sibelius 6/2014, Tawastjerna, Erik T. : Sibelius, Otava, 2003 (yksiosainen laitos) sekä Sibelius.fi- ja Sibelius 150 -verkkosivut.

Teksti: Rose Sirviö
Piirros: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland
Kuva: Bonin Volker von /Helsingin kaupunginmuseo CC BY – ND 4.0

Lue lisää Sibelius-sarjan muista osista:

Kuukauden Sibelius, osa 1: Luonnon ja musiikin hurmaa

Kuukauden Sibelius, osa 2 : Omaäänistä, yleisinhimillistä ja nerokasta musiikkia

Kuukauden Sibelius, osa 3: Tuntematon Sibelius

Kuukauden Sibelius, osa 4 : Jean Sibeliuksen laulumusiikki

Kuukauden Sibelius, osa 5 : Sibeliuksen tulkit

Kuukauden Sibelius, osa 6 : 7 x valloittava Sibeliuksen yksinlaulu

Kuukauden Sibelius, osa 7: Tuntematon Sibelius kuunneltavissa ja lainattavana