Love Records -logo

Love Records 50 vuotta, osa 1: Ellipsin Hannu Sinnemäki

Love Recordsin perustamisesta tulee lokakuussa 2016 kuluneeksi 50 vuotta. Juhlistamme merkkivuotta juttusarjalla Loven historiaan liittyvistä tai sitä lähellä olleista henkilöistä ja ilmiöistä. Ensimmäisessä osassa Hannu Sinnemäki muistelee musiikkikirjastonhoitaja Lassi Kokkosen haastattelussa Ellipsi-yhtyettä sekä hieman Pekka Strengiä.

Hannu Sinnemäki (s.1945) on pitkän linjan muusikko, säveltäjä, kuoronjohtaja ja pedagogi. Hän on suorittanut humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (muun muassa psykologia, musiikkitiede) 1967 ja opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Matti Tuloiselan ja Pekka Salomaan johdolla. Yksinlaulun diplomin hän on suorittanut vuonna 1977.

Sinnemäki on toiminut Oulunkylän Pop-jazz-opistossa yksinlaulun ja säveltapailun opettajana 1975–76 ja Suomen Kansallisoopperan kuoron tenorilaulajana vuodesta 1976. Hannu Sinnemäki on johtanut sekakuoro Pohjalaisten Osakuntien Laulajia 1973–82 sekä laulu- ja soitinyhtye Ellipsiä 1970–1980-luvuilla. Torpparit-nimistä viihde- ja kansanlaulukuoroa hän on johtanut 1970-luvulta lähtien. Nykyään hän johtaa myös Suomen Kansallisoopperan kuoron jäsenistä koostuvaa mieskuoro Operamentoa.

Lassi Kokkonen: Ellipsi perustettiin vuonna 1969. Oliko sinulla musiikillista aktiviteettiä ennen sitä?

Hannu Sinnemäki: Vuosina 1967–68 olin mukana mieskvartetti Kellonsoittajissa, jossa laulajina toimivat minun lisäkseni Pertti Lehto, veljeni Pekka Sinnemäki ja Martti Wallen, joista viimeksi mainittu on myöhemmin tehnyt komean uran oopperalaulajana. Lehto on levykauppa Digeliuksen perustajajäseniä.

Kellonsoittajat valittiin 1967 Linnanmäen Peacockin kesäshown yhdeksi esiintyjäksi. Yhtye oli mukana Trubaduuri-LP:llä (KYEP1, 1967), jossa on Kari Liljan sävellyksiä suomalaisiin runoihin. Tämä LP keskittyi Martti Wallenin ja Kari Liljan soolonumeroihin eikä anna edustavaa kuvaa Kellonsoittajien soinnista. Se oli parhaimmillaan negrospirituaaleissa.

Trubaduuri.jpg

Minulle yhtye synnytti aktiivisen kuorolaulannan ohella vahvan sympatian yhtyelaulantaan yleensä, myös muodossa kaksi naista, kaksi miestä.

Orastava sävellysharrastukseni aktivoitui, ja sain olla vuonna 1968 Helsingin Ylioppilasteatterin muusikkona Kari Liljan kanssa lastennäytelmässä. Tein siihen muutaman laulun kuten Kari Liljakin ja soitin esityksessä nokkahuilua.

Varmaankin tuolla Pekka Streng kuuli soittoani. Hän pyysi minua mukaan Yleisradion Peter Pan -produktioon. Streng luki Peter Pania, ja minä soitin nokkahuilulla Strengin Peter Pan -lauluja sekä improvisoin taustalle tunnelmia.

Järjestimme useita harjoittelusessioita Strengin kotona Malmilla. Pekan poika Joonia Streng oli silloin vauvaiässä ja kuunteli vieressä äitinsä kanssa. Streng esitteli minulle myös muita sävellyksiään, niitä joista hänet myöhemmin erityisesti tunnetaan.

Silloisen Musa-lehden toimittajan Tapio Korjuksen alkuvuonna 1973 tekemässä, tiettävästi ainoassa lehtihaastattelussaan Pekka Streng muisteli:

”Sävelsin Pienen juhlijan YT:n aikoina kai jossain kulissien takana, sen sanathan ovat Tove Janssonin. Lauloin sitä siihen aikaan joillain keikoilla, joilla oli mukana Hannu Sinnemäki, joka soittaa Ellipsissä nokkahuilua, ja hän piti siitä kovasti ja kun hän sitten perusti Ellipsin, he ottivat sen ohjelmistoonsa.”

Korjus: ”Pieni juhlija levytetään kuulemma Saksassa?”

”Minäkin kuulin Atte Blomilta, mutta en tiedä asiasta enempää. Ellipsin kanssa muuten tein radioon yhden ohjelman [Papiljonttinainen, esitetty 27.11.1969, YLE, LK, huom.], jossa oli laulujani ja kirjoittamani teksti. Tosin siinä ei ollut nykyinen (1973) Ellipsi eikä silloinkaan kokonaisuudessaan."

Karavanista syntyy Ellipsi

HS: Pidin Pekka Strengin lauluista kovasti, mutta koska oma sävellysinnostukseni oli puhkeamassa, keskityin pääasiassa omiin lauluihini. Samaan aikaan (1968) olin kokoamassa yhtyettä, joka paitsi esittäisi omia laulujani, myös olisi mukana Pekka Strengin Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisen osakunnan (ESO) Teatterin puitteissa toteutetussa näytelmässä.
Näytelmä, josta muistan tuskin mitään, esitettiin harvalukuiselle yleisölle Ressun juhlasalissa kerran. Tuolloin oli jo yhtyeessä mukana Ilmari Hytönen kitaroineen ja Veli-Pekka Räsänen selloineen. Niinikään laulajina itseni ja Pekka-veljeni lisäksi Jaana Lappo ja Maikki Sirjamo (myöhemmin Blomberg).

Esitys oli tyyliltään absurdia teatteria. Alussa Streng makasi lattialla ja lausui: "Kun minä tulin tähän kaupunkiin, luulin olevani kuollut." Jossain vaiheessa Jaana Lappo lauloi säveltämäni "Vait hän nukkuvi" Eino Leinon tekstiin.

LK: Missä vaiheessa Love Records kiinnostui yhtyeestänne?

HS: Yhtye alkoi keikkailla kuusijäsenisenä nimellä Karavan. Ohjelmisto oli aluksi suppea. Mukana oli Srengin lauluista ainoastaan Pieni juhlija. Vuonna 1969 saimme sitten mennä levyttämään Love Recordsille singlen: "Tunnustus" ja "Pieni juhlija" (LRS1036, 12/1969). Edellisessä on pianistina Olli Ahvenlahti, jälkimmäistä taustoittaa Jukka Tolonen sähkökitaroin.

Ellipsi.jpg


Odottaessamme singlen äänitykseen mennessämme Otto Donnerin kanssa taksia Ruotsalaisen Teatterin edestä Pitäjänmäen studiolle (Finnvox), pinnistimme aivonystyröitämme uuden nimen keksimiseksi porukalle. Maikin välähdys se taisi olla: "ELLIPSI"!

Kokoonpanonvaihdoksen kautta LP:n tekoon

LK: Single sai jonkin verran huomiota ja varsinkin b-puolesta tuli hetkessä kulttiklassikko. Mihin suuntaan ryhdyit viemään Ellipsiä ensilevytyksen jälkeen?

HS: Olin niin fiksoitunut "klassisen" yhtyelaulun ideaaliin, että koin välttämättömäksi saada toimimaan madrigaaleista tutun sointimaailman. Pyysin Jaana Lapon tilalle sopraanoksi Muksut-yhtyeestä tuttua, kirkasäänistä Annu Toiviaista (myöhemmin Malmio). Muksuihin oli jo siinä vaiheessa otettu naissolistiksi Inga Hinnerichsen.

Olin aloittanut Sibelius-Akatemian-opintoni laulajana, ja nuo opinnot ohjastivat minua rakentamaan lauluyhtyeen taustalle myös lisäväriä, lisäinstrumentteja. Tällä kuviolla syntyi pääosin tulevan LP:n materiaali sekä myös muita lauluja.

Keikkoja tehtiin tasaisesti mutta harvakseen. Niistä ei ole muuta taltiointia kuin TV-nauhoitus vuodelta 1970: Vanhan Ylioppilastalon kahvilaan putkahti keikkamme kynnyksellä sattumalta saksalainen TV-ryhmä, joka taltioi noin 20 minuuttia kestäneen keikkamme. Edustimme myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 1971 Yleisradion Runosta lauluksi -projektia sekä teimme useita kantanauhoja, muun muassa lastenlaulujani."

Pienen juhlijan pienimuotoisen radiosoittosuosion jälkeen Lovessa ehdotettiin LP:n tekoa. Levy-yhtiön ennakkoluulottomasta rohkeudesta kertoo se, että vasta studioon mennessämme Otto Donner katsoi ensi kertaa nuotinnoksiani. Oli hän varmaan meitä kuullut, vähintään radion välityksellä, mutta toisaalta luotti myös koko työryhmän, etenkin äänittäjien ammattitaitoon. Olivathan taustavoimina Erkki Hyvönen sekä Paul Jyrälä.

Joulukuussa 1972 julkaistun LP:n Ellipsi (LRLP 64) laulajat olivat Annu Toiviainen-Malmio, Maikki Blomberg, Hannu Sinnemäki, Pekka Sinnemäki. Muusikkoina olivat Ilmari Hytönen, kitara, Veli-Pekka Räsänen, sello, Liisa Vartiainen, viulu, Jyrki Koskinen, harmonikka ja Hannu Sinnemäki, nokkahuilu. Avustajina olivat Olli Ahvenlahti, piano, Antti Hytti, kontrabasso, Ari Valtonen, rummut.

Ellipsi LP.jpg

LK: Mikä oli vuonna 1972 aikalaisreaktio?

HS: Ellipsi-LP sai kohtalaisen hyvän vastaanoton. Johtuu varmaan nimenomaan minun musiikkimaustani, että se kuuluisi itseoikeutetusti Loven digitoitavien levyjen joukkoon. Toisen LP:n suunnittelu Atte Blomin kanssa oli jo pitkällä 1973, kun päälle iskivät ohjelmisto- ja laulajaristiriidat, joiden tuloksena tie studioon katkesi. Joutuminen marginaaliin poliittisen laululiikkeen ja nousevan rockin välissä joudutti yhtyeen loppua.

Itselleni jäi varmaan lopunikäinen "Ellipsi-musiikin" kaipuu, joka on putkahtanut esiin tasaisin välein milloin onnistuneesti, milloin vähemmän onnistuneesti. Olen myöhemmin käyttänyt joissain projekteissani Ellipsi-nimeä ja Ellipsin laulajia tai soittajia sekä laululyriikan ja (nyky)kansanmusiikin tyylielementtejä.

LK: Ellipsin Love Records -levyllä on sävellyksesi Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu -tekstiin. Onko tällä yhteyttä vuonna 1973 valmistuneeseen Rauni Mollbergin ohjaamaan elokuvaan?

HS: Timo K. Mukka hyväksyi minut musiikin säveltäjäksi Rauni Mollbergin asiaa kysyessä. Mukka piti runoihinsa säveltämistäni Tunnustus- ja Maa on syntinen laulu-levytyksistä. Jälkimmäinen on elokuvamusiikkini temaattinen johtolanka.

Ellipsi Loven jälkeen

LK: Millaisia vaiheita Ellipsillä oli Love Recordsin jälkeen?

HS: Teimme 1980-luvun alussa radionauhan laulusolistina Camilla Ståhle. Muina laulajina olivat myös Liisa Tainio ja Tarja Sinnemäki.

Vuonna 1988 sain Kotkan Merimieslaulukilpailun parhaan kantaesityksen palkinnon Tuhansien satamien laululla. Annu Malmio ja Maikki Blomberg olivat naislaulajina. Pian Kotkan kilpailun jälkeen Pyramid-yhtiölle tehtiin Ellipsin toinen LP Kahvila hyvin täysi (1989). Tarkemmin analysoimatta totean, että siinä produktiossa oli monia epäonnisia yhteensattumia, jotka kuuluvat lopputuloksessa.

1990-luvulla Suomalaisen Kamarioopperan tilauksesta sovitin John Grayn Kerjäläisoopperan kansanmusiikkina "katusoittoyhtyeelle", Ellipsille, jonka innoittamana sovitin pohjalaisia kansanlauluja mestarikansanlaulaja Paavo Katteluksen omakustanteena myöskin 1990-luvun alussa.

Nykyään johdan kahta 1994 perustamaani kuoroa, sekakuoro Torppareita sekä mieskuoro Operamentoa. Niiden ohjelmistossa, varsinkin Torppareiden, on mukana monien Ellipsi-laulujeni kuoroversioita.

Varsinainen yhtye-Ellipsi voisi olla ainakin teoriassa edelleen mahdollinen, mikäli uudempi sävellystuotantoni kallistuisi tyylillisesti siihen nostalgiseen suuntaan. Toistaiseksi niin ei ole tapahtunut.

(Niille, joita askaruttaa: Hannu ja Pekka Sinnemäki ovat nykyisen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen setiä.)

Love Recordsin tuotantoa on kattava valikoima kotilainaksi tai kirjastossa kuunneltavaksi.

Ellipsi Helmet-haussa

Hannu Sinnemäki Helmet-haussa

Ellipsi 1969.jpg

Ellipsi vuonna 1969. Toinen oikealta Jaana Lappo.

Ellipsi 1972 a.jpg

Ellipsi vuonna 1972 vasemmalta oikealle: Ilmari Hytönen, Jyrki Koskinen, Maikki Blomberg, Veli-Pekka Räsänen, Annu Malmio, Hannu Sinnemäki, Liisa Vartiainen ja Pekka Sinnemäki.

Ellipsi 1972 b.jpg

Ellipsi vuonna 1972.

Teksti: Lassi Kokkonen

Erityiskiitos Maikki Blombergille täydennyksistä ja oikaisuista

Kuvat: Hannu Sinnemäen kotialbumi, Ellipsi-LP:n kansi: Jukka Vatanen

Lue myös:

Love Records 50 vuotta, osa 2: Levy-yhtiömies Matti Laipio muistelee

Love Records 50 vuotta, osa 3: Poliittisen laululiikkeen julkaisukanava

Kaikki musiikkiaiheiset vinkit

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/20/pekka-strengin-kuunnelmia