Mediakasvatusvinkit kotiin

Älylaitteista uutisiin ja pelaamisesta medialeikkeihin, elämämme on digitalisoituvaa ja laitteisiin yhä monipuolisemmin kytkeytyvää. Tästä artikkeista löydät kirjastopedagogin vinkit Mediataitoviikolle: katso täsmävinkit perheen aikuisille, vauvojen ja taaperoiden vanhemmille, alle kouluikäisen medialeikkeihin ja isommankin koululaisten kanssa yhdessä pohdittavaksi. 

 

PERHEEN AIKUISET

Digitaaliset laitteet ovat tulleet arkemme jäädäkseen ja siksi onkin hyvä miettiä perheen tai parisuhteen yhteisiä digipelisääntöjä - ja keinoja pitää niistä kiinni. Joskus sometus, striimaus tai pelaaminen varastaa aikaa nukkumiselta, työltä tai perheeltä. Läheisesi voi kokea ulkopuolisuutta kun tuijotat puhelintasi tai kuuntelet äänikirjaa kuulokkeilla. Mitä kaikkea kannattaisi pohtia, jotta digitaalinen elämä tuottaisi enemmän iloa ja vähemmän haittaa elämäämme? 

Mediakasvatusseura on tuottanut oppaan tasapainoiseen digiarkeen, jonka avulla voit yksin tai yhdessä pohtia digikäytöstäsi, älylaite-etikettiä, digin annostelua, digitaalisen sosiaalisuuden haasteita, median herättämiä tunteita ja multitaskausta. MLL tuottaa materiaaleja pääosin lapsille ja nuorille, mutta tarjoaa aikuisille oman DIGIFIT-ohjelman, jolla treenata digihyvinvointia tavoitteellisesti. Kannattaa myös tehdä SITRAn Digiprofiilitesti, jossa kokeilet tietojasi, asenteitasi ja toimintaasi verkossa. Saat profiilituloksen lisäksi omaan digikäyttäytymiseesi sopivia kehitysehdotuksia. 

Aikuinen on perheessä yhtä aikaa median käyttäjä, mediankäytön malleja antava esikuva sekä lapsen lähin  mediakasvattaja. Omaa kodin mediakasvattajan identiteettiään voi alkaa tutkia, tai jo vahvaakin mediakasvattajan rooliaan testata MLL:n testillä: Millainen mediakasvattaja olen?

 

VAUVAT JA TAAPEROT

Ihan pienten kanssa on hyvä muistaa, että heti kun lapsi näkee, kuulee ja koskee ruutuihin, hänkin on median käyttäjä. Lapsen suhde laitteisiin alkaa kehittyä ilman tietoista mediakasvatustakin, mutta ehkä kannattaa miettiä, voisiko vauvaakin jo mediakasvattaa.

MLL on julkaissut vanhempien avuksi Vauvana ja taaperona digiajassa -sivut, joilta löytyy Pienenä digiajassa -podcastin neljä kätevän mittaista jaksoa (20-30min) ja tiiviit tietopaketit seuraavista aiheista: lapsen vuorovaikutussuhteen synty median kanssa, median vaikutukset pienen lapsen elämään, lapsen huomioiminen omassa some-elämässä, laitteiden sovittaminen osaksi arkea ja pienen lapsen mediaan liittyvien turvataitojen tukeminen.

 

ALLE KOULUIKÄINEN

Lapsen kehittyviä mediataitoja kannattaa alkaa harjoitella jo hyvissä ajoin ennen kouluikää. Media on osa kaikenikäisten lasten arkea, ja siksi taidot median kanssa elämiseen ja toimimiseen ovat tarpeen kaikille. Varhaiskasvatuksen mediataitojen tukemiseen KAVI on tuottanut selkeytystä Mediapoluilla -sivuston ja -oppaanavulla, ja sitä kannattaa myös kotikasvattajan kurkata. Sivuston monikäyttöisin työkaluon oheinen iän mukaisten mediataitojen taulukko, josta voi kurkata ideoita siitä, millaisia taitoja oman lapsen kanssa voi jo harjoitella.

 

 

KOULUIKÄINEN

IKÄRAJAT

Pelien, elokuvien ja muiden video-ohjelmien ikärajat tulevat monessa perheessä puheenaiheeksi pian koulun aloittamisen jälkeen. On yleistä, että koulukavereiden kautta lapset kuulevat ja kiinnostuvat monenlaisista mediasisällöistä, joita ei suositella vielä heidän ikäisilleen. Ikärajat kertovat, minkä ikäisten katsotaan nykytiedon valossa voivan nauttia kyseistä mediasisältöä itsenäisesti ilman haittoja.

Lapsen henkilökohtaisesti hyvin tunteva aikuinen voi kuitenkin hyödyntää ns. ikärajajoustoa, eli katsoa tai pelata sisältöä yhdessä ikärajaa jopa 3 vuotta nuoremman lapsen kanssa, jos katsoo että aineisto sopii juuri tälle lapselle. Lasta ei kuitenkaan voi jättää ikärajan mukaan sopimattoman materiaalin kanssa yksin, vaan tutun aikuisen tehtävänä on olla mukana mediatilanteessa ja toimia lapsen tukena, jos aineisto sattuisikin aiheuttamaan ahdistusta tai pelkoa. Ainoa poikkeus pelien ja videoaineiston ikärajajoustostoissa on K18-merkintä, joka on sitova. Lisätietoja ikärajoista kavi.fi/ikarajat

 

TURVATAIDOT 

Kun lapsi alkaa käyttää internetiä ja sosiaalista mediaa itsenäisesti, hän voi kohdata monia ilmiöitä, jotka kuuluvat aikuisten väliseen maailmaan tai ovat epämukavia kenelle vain. Lapsi tarvitseekin käytännön turvataitoja kiipeilemisen ja liikenteessä kulkemisen lisäksi myös netissä toimimiseen. Tärkein turvataito, jonka lapselle voi antaa on, että hän ei ole yksin, vaan mietityttävästä asiasta voi aina tulla kertomaan omille turvallisille aikuisille. 

 

On kuitenkin useita ilmiöitä, joista olisi tärkeää puhua lapsen kanssa ikätaso huomioiden: median herättämät tunteet, nettikiusaaminen ja seksuaalinen sisältö netissä. Vanhemman avuksi tähän tehtävään löytyy kätevät tietopaketit: 

 

TIEDON LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Lapsi opettelee pienestä pitäen, mikä on totta ja mikä ei. Koululaiselle on nykyään tarjolla ajankohtaista ja nuoreen ikään mukautettua uutissisältöä, jonka voi ottaa osaksi arkea. Yle tuottaa päivittäin Triplet-sivustolle lapsille selkeitä uutisia ja Helsingin Sanomien Lasten Uutiset julkaisee joka perjantai ajankohtaisen uutislähetyksen lapsilta lapsille. Uutisista keskusteleminen kannattaa rakentaa osaksi arkea, jolloin lapsi oppii lähestymään uutissisältöjä analyyttisesti ja käsittelemään tietoa sosiaalisesti. Lapsi tarvitsee monipuoliset tiedon luotettavuuden arvioinnin ja tietopohjaisen keskustelun keinot käyttöönsä, ja häntä kannattaa niissä tukea. Tähän voi ottaa avuksi koululaisen läksypaikan viereen tai jääkaapin oveen kiinnitetty kirjastojen Tunnista valeuutinen -juliste tai KAVIn Pelkkää feikkiä -juliste.

 

RUUTUAIKA

Niin lapset kuin aikuisetkin viettävät paljon aikaa ruutujen parissa. Älä kuitenkaan keskity käytetyn ajan mittaamiseen, vaan ruutuajan laadun kehittämiseen. Sosiaalinen, virkistävä, inspiroiva ja palauttava ovat arvokkaita lähtökohtia viettää ruutuaikaa. Ruutuajan määrästä ei tarvitse olla huolissaan, jos lapsi nukkuu, syö, liikkuu ja tekee läksyt niin kuin pitää. 

Lapsen kanssa voi toisaalta keskustella hänen arkensa muodostavasta ajasta ja siitä, kuinka hänen kannattaa sitä käyttää. Tietoisuuden rakentaminen oman ajan arvosta ja erilaisista ajan viettämisen merkityksistä voi johtaa siihen, että lapsi haluaa asettaa oman hyvinvointinsa takia itse aikarajoja pelaamiseen, videoiden katseluun tai sosiaaliseen mediaan. Sisällöistä keskustelu vie pitkälle!

 

ITSEILMAISU

Tärkeä osa mediataitoja on itsensä ilmaisu ja mediasisällön tuottaminen. Tämä ei tarkoita, että lapsestasi pitäisi tulla tubettaja. Lapsen on kuitenkin hyvä kokeilla tuottaa itse kuvia, videoita ja tekstejä. Näitä ei tarvitse julkaista ennen kuin lapsi itse haluaa, ja tuolloinkin julkaisusta kannattaa keskustella yhdessä. Lapsen ja nuoren kehittyvä oma ilmaisu on kuitenkin yhteiskunnallisen osallistumisen muoto, jonka taidoista on paljon iloa ja hyötyä koko iän. Esimerkiksi videopostikortti tai muu arjen visuaalinen jakaminen auttaa perheen eri ikäisiä näkemään maailmaa toistensa silmin. Tämä rakentaa mediataitojen lisäksi itseilmaisun varmuutta ja perheenjäsenten välistä keskustelua. Mediakasvatuskeskus Metkan videopostikortin ohjeet ja opastusvideo auttavat varmasti alkuun. 

 

PELIKASVATUS

Pelaaminen on osa lähes jokaisen lapsen arkea. Jos hän ei pelaa itse, niin kaverit pelaavat ja puhuvat siitä. Pelaamisesta ja pelien sisällöistä kannattaa jutella kotona ihan niin kuin muistakin median muodoista. KAVIn Puhutko lapsesi kanssa pelaamisesta? -opas tarjoaa tukea aiheen puheeksi ottamiseen. 

Jos kasvatat innokkaita pelaajia tai jopa pelialan urasta unelmoivia nuoria, Pelikasvatus.fi -sivustolta löytyy paljon hyödyllistä tietoa pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä ja pelaajien kasvattamisesta. Kokonaiset Pelikasvattajan käsikirjan osat 1 & 2 voi ladata maksutta tai artikkeleita löytyy luettavaksi myös yksittäin. Lue lisää kirjaston tarjoamia linkkejä ja vinkkejä peleistä Peliviikon artikkelistamme.

 

Kaipaatko vanhempana tukea lapsesi median käytön tukemiseen? Haluaisitko kysyä asiantuntijoilta sinua mietityttävistä, digiarkeen liittyvistä asioista? Mediakasvatusseura, mediakasvatuksesta vastaava viranomainen KAVI ja Suomen Vanhempainliitto järjestävät to 11.2. klo 17-18 digihyvinvoinnista Suurvanhempainillan verkossa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! 

Artikkeli: kirjastopedagogi Anna Pöyhönen, Espoon kaupunginkirjasto

Kuvien lähteet:
Mediataitoviikon logo: KAVI, www.mediataitoviikko.fi
Tyttö ja koira tabletilla: Helena Lopes, Pexels
Taapero tuolin alla: Charles Deluvio, Unsplash
Pienten lasten mediataitotaulukko: KAVI, www.mediapoluilla.fi kuvittaja Emmi Jormalainen
Suurvanhempainilta: Mediakasvatusseura, www.mediakasvatusseura.fi
 

“Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. Mediataitoviikkoa vietetään ympäri maata helmikuun toisella viikolla erilaisten kampanjoiden, tempausten ja toimintojen merkeissä. Mediataitoviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, ja se suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kymmenien kansallisen organisaation kanssa. Se on myös osa kansainvälistä Safer Internet Day -kampanjaa.”
Lue lisää www.mediataitoviikko.fi