Kirsi Wallinheimo

Miten uuden kielen oppii aikuisena?

Tutkija Kirsi Wallinheimon (kuvassa) mukaan kielen opiskelu netissä on aikuiselle tehokas tapa oppia.

Kielten opiskelu näyttää olevan lapsille leikkiä – ja sitä se onkin. Mutta entä aikuisilla? Aikuisten kielen oppimista tutkinut Kirsi Wallinheimo toteaa, että on totta, että lapset oppivat usein nopeasti. He muistavat sanat helposti ja uskaltavat puhua virheistä välittämättä. Heille prosessi on usein luonnollinen, mutta aikuisellakin kieltenoppijalla on paljon etuja.

– Aikuisella on jo jonkinlainen kielitaito jostakin kielestä, ja hän rakentaa uutta oppimista sen päälle. Aikuinen voi tarvita enemmän aikaa oppimiseen muun muassa sen takia, että ulkoaoppimiskyky heikkenee vuosien myötä. Sen tietää jokainen, joka on pelannut muistipeliä lasten kanssa – he voittavat aina! Aikuisen etu on kokemuksessa: hänellä on muita elämän mittaan opittuja taitoja, joita voi hyödyntää kieltenopiskelussa.

Kirsi Wallinheimo on opettanut sekä lukiossa että ammattikorkeakoulussa ja yliopiston kielikeskuksessa. Parhaillaan hän työskentelee ruotsinkielisessä luokanopettaja-aineenopettajakoulutuksessa vieraiden kielten didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Myös hänen väitöstutkimuksensa oli didaktinen eli käsitteli sitä, miten opettaja voi parhaiten auttaa kielen opiskelijaa.

– On tärkeää miettiä aluksi, mihin kieltä tarvitsee ja mikä on oma lähtötaso. Oppijan tavoitteena on aina pystyä viestimään: puhumaan, ymmärtämään ja tuottamaan tekstiä vieraalla kielellä. Toinen tarvitsee sitä ammattinsa vuoksi, toinen arkisiin asioihin kuten ystävien saamiseen ja bussilipun ostamiseen. 

Turvallinen ympäristö auttaa oppimisessa

Eri tarpeista riippumatta aikuisten kielten opiskelussa on muutamia seikkoja, jotka tukevat oppimista.

– Ensinnäkin oppimisen tulee olla vuorovaikutteista: ihan yksin et välttämättä opi sellaista kieltä, jota voisit käyttää. Toiseksi sen pitäisi olla autenttista ja spontaania, eli aidoissa tilanteissa käytettävää kieltä. Usein keskustelutilanteet etenevät niin nopeasti yllätykselliseen suuntaan, että ulkoa harjoitellut vuorosanat eivät aina riitä. Kolmanneksi oppimisen pitäisi olla kokemuksellista, eli opetellaan sellaisia tilanteita ja kielen käyttötapoja, jotka kokee itselleen tärkeiksi ja mielekkäiksi.

Wallinheimo toteaa, että ryhmän tai opettajan tuki on erityisen tärkeää siinä vaiheessa, kun kielen omaksumisessa tulee eteen kunnon haasteita.

– Into loppuu helposti siinä vaiheessa, jos tukea ei ole.

Wallinheimo on tutkinut kielen oppimista erityisesti virtuaalisilla alustoilla, kuten netissä. Tutkimusten mukaan yhteisöllinen opiskelu, kokemusten jakaminen ja toisten auttaminen jopa kasvavat virtuaalisessa ympäristössä erityisesti silloin, jos ympäristö koetaan turvalliseksi. Turvallisessa ympäristössä uskaltaa heittäytyä virheitä pelkäämättä.

– Verkon kielisovellukset, joissa kohdataan muita ihmisiä, puolustavat paikkaansa, koska niissä kaikki muutkin ovat oppijoita. Kynnys lähteä avoimeen chattiin on korkea, eikä siellä ehkä halua kirjoittaa tai sanoa väärin.

Toisin kuin lapsen aikuisen ei ole välttämättä helppoa löytää arjestaan tilanteita, joissa harjoittaa kielitaitoaan luontevasti.

– Verkkokeskusteluun on paljon helpompi mennä mukaan kuin kävellä kahvilassa jonkun pöydän viereen ja aloittaa jutustelu tai kysyä hississä, voinko harjoitella tässä sinun kanssasi suomea tai englantia.

Onko suomea vaikea oppia?

Suomen kieltä pidetään vaikeana oppia, ja suomalaiset itse myös korostavat sen hankaluutta: pitkiä yhdyssanoja ja taivutusmuotoja. Oppijan näkökulmasta vaikeus liittyy usein siihen, millaisten kielten taitoa hänellä on jo valmiiksi hallussaan: samaan kieliperheeseen kuuluvia kieliä kuten ruotsia ja englantia on toki helpompi omaksua.

– Minulla on kuitenkin ollut paljon kiinankielisiä opiskelijoita, jotka ovat hyvin lyhyessä ajassa oppineet suomen kielen sellaiselle tasolle, että he pystyvät toimimaan melko sujuvasti arjessa. Ajattelen, että tällaisen kielitaidon voi saada vuoden aikana. Vuosi sisältää ainakin Suomessa eri vuodenajat, ja vuoden aikana ehtii tutustua myös kulttuuriin, joka tukee kielen opiskelua. Liikkeelle pääsyynkin tarvitaan aikaa. Pitää vain malttaa. Edistyä voi hyvinkin nopeasti sykleittäin.

Wallinheimo kannustaa suomen kielen oppimiseen kaikkialla arjessa: kannattaa esimerkiksi lukea sanomalehtiä tai katsoa televisiosta erilaisia ohjelmia.

– Jos ei ole kielikavereita, joiden kanssa jutella, voi laulaa karaokessa tai yksin suihkussa suomalaisia lauluja, lukekaa koiralle uutiset.

Heti vain puhumaan!

Wallinheimolla itsellään on ruotsinsuomalainen siirtolaistausta, joten hänellä on myös omakohtaista kokemusta kahdella kielellä toimimisesta. Hän arvioi, että Suomessa on Ruotsiin verrattuna korkea kynnys puhua itselle vierasta kieltä, ellei koe osaavansa sitä todella hyvin.

– Ruotsalaiset sietävät kaikenlaista variaatiota ruotsin kielestä. Kielivirheiden sijaan he keskittyvät siihen, mitä tässä yritetään sanoa. Se, joka osaa kielen paremmin, voi auttaa keskustelun edetessä ja tarjota vaihtoehtoisia sanoja.

Opiskelijoita Wallinheimo kehottaa sietämään epävarmuutta silloin, kun ei muista oikeaa sanaa tai osaa muodostaa lausetta. 

– Silloin pitää miettiä, voinko ottaa ilmeet ja eleet mukaan tai voinko näyttää kuvaa. Jos ei ole suoraa tietä, mennään metsän kautta ilman GPS:ää, kunhan päästään perille.

Tärkeintä on vain ryhtyä käyttämään kieltä: hienosäätämisen aika on myöhemmin.

– Heti vain puhumaan, on minun mottoni. Lopulta voidaan kertoa vitsejä ja nauraa. Ota kieli itsellesi haltuun ja tee siitä sinun näköisesi. Kielten opiskelun pitää olla hauskaa, ja sen pitää tuottaa mielihyvää. Ilon kautta oppii parhaiten!

Tutustu myös: Löydä kielikavereita Lango.fi:ssä