Musakoulu 4: Alkusoitto
Alkusoitto oli alun perin suurimuotoisen näyttämöteokseen, esimerkiksi oopperaan liittyvä orkesterijohdanto. Jo varhaisimmat oopperat 1600-luvun alussa alkoivat prologilla, johon liittyi soittimellinen alkufanfaari. Kun mukaan tuli baletin tai oopperan tansseja, alkoi alkusoitto itsenäistyä ja esiintyä myös moniosaisten soitinteosten johdantona. Näin alkusoitto siirtyi myös puhtaasti konserttikäyttöön ja muotorakenteen muutokset viitoittivat tietä sinfonialle.
Näyttämöllisen alkusoiton ja sitä seuraavan teoksen välinen yhteys luodaan yhteisillä teema-aineksilla sekä valmistelemalla alkusoitossa teoksen perustunnelmaa ja luonnetta (Beethoven: Egmont-alkusoitto). 1800-luvun alussa syntyi itsenäinen konserttialkusoitto, joka usein perustui ulkomusiikilliseen ohjelma-aiheeseen (Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto). Tällöin se saatoi saada pienehkön sinfonisen runoelman luonteen. Uudemmista oopperoista varsinainen alkusoitto on usein jätetty pois tai korvattu se ensimmäisen näytöksen aloittavalla lyhyellä johdannolla.
Ludwig van Beethoven: Egmont-alkusoitto
Felix Mendelssohn-Bartholdy: Hebridit-alkusoitto
Sanastoa
| Kodetta |
Suppea päätöslisäke |
| Kooda |
Musiikillisen muotokokonaisuuden päätöselementti |
| Modulaatio |
Sävellajin vaihdos |
| Pääteema |
Sonaattimuodon esittelyjakson ensimmäinen taite, tavallisesti dramaattinen ja voimakas |
| Sivuteema |
Sonaattimuodossa pääteemalle vastakkainen, lyyrinen ja melodinen taite |
| Taite |
Tarkemmin määrittelemätön muotojakso |
| Teema |
Yksilöllinen aihekokonaisuus, joka on esittelyn, kertauksen, muuntelun tai kehittelyn kohteena |
| Urkupiste |
Pitkä, paikallaan pysyvä sävel, useimmiten alimmassa äänessä, jota vasten ylemmät äänet liikkuvat |
| Ylimeno, välike |
Välittävän (esim. pää- ja sivuteeman välisen) taitteen yleisnimitys |
Musiikkilähteet
http://www.doria.fi/handle/10024/44333
http://www.doria.fi/handle/10024/44255
Lähteet
Otavan iso musiikkitietosanakirja 1976-1980. (Helsinki: Otava)
Warburton, Annie O.1963. Analyses of Musical Classics. London, Longmans, Green and Co Ltd.
Mikko Ikkala, Kirjasto 10