Pariskunta suutelee autossa

Rakkaudesta rakkausromaaneihin

Kirjastonhoitaja Riikka Utriainen on suositun Helmet-lukuhaasteen ideoija ja myös intohimoinen rakkausromaanien puolestapuhuja. Fanin tunnustus -juttusarjassa Helmet-kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa kirjaston kokoelmista.

Olen jo pitkään lukenut rakkausromaaneiksi luokiteltavia kirjoja, sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta. Kesti pitkään, että myönsin itselleni nauttivani niiden lukemisesta. Rakkausromaanien lukemiseen liittyy voimakasta häpeää, ja jotkut puhuvat mieluummin kaikesta muusta lukemastaan kirjallisuudesta paitsi romanttisista kirjoista. Monelta rakkausromaanien ystävältä kysytään, lukevatko he myös ’oikeaa’ kirjallisuutta. Taannoin myös dekkareihin suhtauduttiin samalla tavalla väheksyvästi, mutta nykyään dekkareita esitellään laajasti sekä kustantamoiden uutuusluetteloissa että mediassa.  

Rakkausromaaneja on julkaistu varmaankin siitä asti, kun kirjapainotaito keksittiin. Rakkausromaanien juonessa on aina tietyt tunnistettavat piirteensä: päähenkilöiden rakkauden välissä on isompia tai pienempiä esteitä, jotka heidän täytyy ylittää. Minusta rakkausromaanin lajityypille on oleellista, että loppu on onnellinen ja että pari päätyy yhteen. Lukijalle on henkinen turvaverkko tietää, että kirja päättyy onnellisesti. Alun ja lopun välissä voi tietenkin tapahtua mitä vain. Kirjan maailma voi olla yhtä lailla realistinen kuin paranormaali. Englanninkielisessä maailmassa rakkausromaaneille on lukuisia alagenrejä kuten urheilumaailmaan liittyvät kirjat, lääkäriromaanit tai vaikkapa rakkausromaanit, joissa uskonnollisuudella on iso merkitys päähenkilöiden elämässä. Kotimaisissa rakkausromaaneissa suosittuja alagenrejä ovat esimerkiksi historialliset rakkausromaanit sekä kartano- ja maalaisromantiikka. Lajityyppiin kuuluvissa kirjoissa voidaan harrastaa seksiä tai ei, ja seksiä voidaan kuvailla tai se voidaan häivyttää. Toki genressä julkaistaan hyvää ja huonoa kirjallisuutta niin kuin yleisessä kaunokirjallisuudessakin.

Lajin määrittämisen vaikeus

Englannin kielessä lajityyppiä kutsutaan nimellä romance. Suomeksi romantiikka-termi viittaa tiettyyn aikakauteen, siksi käytössä on kotoperäinen termi rakkausromaanit. Meillä Helmet-kirjastoissa rakkausromaanit on hyllytetty viihdekirjallisuuteen, johon kerätään kevyttä kirjallisuutta, jota erityisesti naisten katsotaan lukevan. Viihteenkin määritelmä on häilyvä. Jane Austen on arvostettu kirjailija ja hänen kirjansa ovat rakkausromaaneja, mutta kirjastossa ne löytyvät yleisen kaunokirjallisuuden joukosta.

Mielikuva rakkausromaaneista on monilla jäänyt jonnekin 1980-luvulle. Rakkausromaaneista puhuttaessa ajatellaan helposti pelkästään ruokakaupoissa myytäviä edullisia pokkareita. Rakkausromaaneiksi luokiteltavia kirjoja on kuitenkin myös esimerkiksi scifissä, fantasiassa ja jännityskirjallisuudessa, ja genrejen limittyminen onkin melko yleistä. Kaikkia mainittua kolmea lajityyppiä yhdistää mielestäni se, että ne usein mielletään miesten kirjallisuudeksi. Viihde taas koetaan naisille suunnatuksi ja usein naisten kirjoittamaksi kevyemmäksi kirjallisuudeksi. Tunnettuja mieskirjailijoita ei tällä alueella ole paljon, eivätkä kustantajat tai mieskirjailijat itse aina halua, että heidän teoksiaan luokitellaan rakkausromaaneiksi tai viihteeksi. Esimerkiksi Nicholas Sparks ei halua kutsua omia kirjojaan rakkausromaaneiksi, vaan käyttää niistä nimitystä rakkaustarina (love story).

Tiedät, mitä saat

Pidän rakkausromaaneissa siitä, että ne ovat helposti lähestyttäviä ja että lukiessaan tietää pääpiirteittäin, mitä saa. Ostin taannoin matkoilta kirjakaupan romantiikkaosastolta kirjan, jossa toinen päähenkilöistä tapetaan lopussa. Olin todella pettynyt ja kiukkuinen, kun odotukseni kirjaa kohtaan eivät täyttyneet. Dekkareissakin on takuu siitä, että rikos selvitetään kirjan loppuun mennessä, ja jos näin ei käy, moni lukija tuntee itsensä petetyksi. Eri lukijoita innostavat genressä erilaiset asiat, yksi minua innostava on päähenkilöiden pätevyys työssään. Esimerkiksi Nora Robertsilla on morsiussarja, jossa neljä naista pyörittää hääbisnestä ammattitaitoisesti. Jännitteet etsitään jostain muualta kuin henkilöhahmojen osaamattomuudesta.

Rakkausromaaneja voi tietenkin lukea myös Helmet-lukuhaasteeseen. Haaste on luotu jo vuodesta 2015 alkaen innostamaan ihmisiä lukemaan ennakkoluulottomasti. Itse sijoittaisin rakkausromaanin vuoden 2017 lukuhaasteessa kohtaan ’Kirja, joka lisää hyvinvointiasi’, sillä monelle akateemisellekin lukijalle rakkausromaanit ovat tapa rentoutua turvallisessa seurassa. Moni etenkin historiallinen kirja sopii myös kohtaan ’Kirjassa mennään naimisiin’.

Rakkausromaaneja myös podcasteissa

Englanninkielisissä maissa rakkausromaaneista puhutaan ja niitä ruoditaan enemmän kuin Suomessa. Tällä hetkellä puhuttaa erityisesti genren ’valkoisuus’ ja miten se vaikuttaa siihen, miten hyvin kirjat heijastelevat ympäröivää maailmaa ja kuinka monille lukijoille löytyy samaistumiskohteita kirjoista. Keskustelua käydään blogeissa ja Twitterissä. Yhdysvalloissa järjestetään myös vuosittainen Romantic times -tapahtuma (RT Booklovers convention), joka kerää yhteen rakkauromaanien lukijoita, kustantajia ja kirjoittajia eri puolilta Yhdysvaltoja ja maailmaa.

Niille, jotka haluavat tutustua genreen syvällisemmin, suosittelen englanninkielistä Smart Bitches Trashy Books -sivustoa ja -podcastia, jossa arvioidaan kirjoja, keskustellaan genren ilmiöistä ja haastatellaan kirjailijoita. Myös ruotsinkielinen Romancepodden-podcast on tutustumisen arvoinen. Suomeksi genrestä voi keskustella Facebookissa Rakkausromaanien ystävät -ryhmässä, jota olen itsekin ollut mukana perustamassa.”

Pieni rakkausromaanisanasto

Englanniksi genrelle on muodostunut ihan oma sanastonsa, johon törmää usein aihetta käsittelevillä sivuistoilla ja blogeissa. Suomeksi ei ole olemassa vakiintunutta rakkausromaanisanastoa, mutta alle on koostettu lyhyt lista yleisesti käytetyistä termeistä ja niiden merkityksestä suomeksi. Sanastoa on suomennettu Rakkausromaanien ystävät -ryhmässä, jonka sanastosta myös nämä termit on poimittu.

  • Contemporary romance: Nykypäivään sijoittuva tarina.
  • Historical romance: Historiallinen rakkausromaani eli menneisyyteen sijoittuva tarina.
  • Alpha hero: Alfasankari on tarinan miespäähenkilö, joka on valta-asemassa ja tottunut saamaan tahtonsa läpi tilanteessa kuin tilanteessa.
  • Bad Boy: Pahapoika on tarinana miespäähenkilö, jonka käytös voi olla hiomatonta tai maine pahamainen, tai jonka historiassa on synkkä salaisuus.
  • Beta hero: Beetasankari on tarinan miespäähenkilö, joka ei ole valta-asemassa tai joka ei nauti vallan osoittamisesta, vaan on luonteeltaan pehmeämpi. Eräänlainen alfasankarin antiteesi.
  • Close/forced proximity: Vetovoima ja rakkaus syttyy, kun päähenkilöt joutuvat olosuhteiden pakottamina viettämään paljon aikaa toistensa seurassa/muusta maailmasta eristettynä.
  • Marriage of Convenience: Järkiavioliitto eli päähenkilöt päättävät avioitua jonkinlaisen hyödyn, eivät rakkauden vuoksi.
  • Opposites attract: Vastakohtien viehätys syntyy, kun päähenkilöt vaikuttavat siltä, ettei heillä ole mitään yhteistä, mutta rakastuvat silti.
  • Secret Baby: Raskaus tai lapsi, joka pidetään tai on pidetty salassa toiselta vanhemmalta.
  • F/F: Tarinan molemmat päähenkilöt ovat naisia.
  • M/M: Tarinan molemmat päähenkilöt ovat miehiä.

Riikan rakkausromaanivinkit:

Mhairi McFarlane: En minä vaan sinä

Delian elämä menee uuteen uskoon, kun sulhanen pettää häntä ja työ lähtee alta. Mutta kun Delia lähtee parhaan ystävänsä luokse Lontooseen, hän ajautuu elämänsä seikkailuun ja löytää samalla itsensä. McFarlanen kirjassa on ihanaa elämäniloa ja aitoja tunteita.

Julie Murphy: Dumplin

Willowdean on lihava, ja se on hänestä ihan ok. Hänen kauneuskilpailufanaatikko-äitinsä tosin kutsuu häntä Dumpliniksi. Kun Will tapaa komean ja urheilullisen Bon, hänen itsetuntonsa heittää kuitenkin häränpyllyä. Silloin on ryhdyttävä dramaattisiin toimenpiteisiin. Will ilmoittautuu äitinsä järjestämiin kauneuskilpailuihin, koska jokaisella on oikeus tuntea itsensä kauniiksi. Dumplin on ihanan voimauttava nuortenkirja oman itsensä ja rakkauden löytämisestä.

Enni Mustonen: Koskivuori-sarja

Koskivuori-sarjassa Mustonen kirjoittaa Koskivuoren kartanon ja Koivikon torpan naisten elämässä viidessä sukupolvessa itsenäisen Suomen historian käännekohdissa. Ensimmäinen osa Verenpisara ikkunalla aloittaa sarjan kertomalla Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan vuosista.

Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori

Aino on rakastunut Jussiin ensi silmäyksellä maatalousmarkkinoilla. Mutta kun itäsuomalainen Aino lähtee tutustumismatkalle Jussin kotitilalle Länsi-Suomeen, on edessä totaalinen kulttuurishokki. Miten Aino voisi sopeutua elämään paikassa, jossa ei tunnuta ymmärrettävän edes toisten ihmisten puheenpartta? Hersyvän hauska kuvaus meistä suomalaisista!

Shelly Laurenston: The Unleashing (saatavillaan ainoastaan englanniksi e-kirjana)

Kera kuolee – tai ainakin melkein. Kuoleman hetkellä hänet pelastaa viikinkijumala Skuld, joka tarjoaa hänelle uuden elämän klaanissaan. Sopeutuminen itsepäisten Varisten (Crows) klaaniin ei ole helppoa entiselle sotilaalle. Sopeutumista toisaalta helpottaa Vig, viikinkitaistelija Korppien klaanista, jolla oli sormensa pelissä Keran uuden elämän alussa. The Unleashing aloittaa Laurenstonin Call of Crows -sarjan.

Rainbow Rowell: Attachments (saatavilla ainoastaan englanniksi)

Vuonna 1999 internet on uusinta uutta. Sanomalehden toimituksessa ystävykset Beth ja Jennifer lähettelevät toisilleen sähköpostilla hauskoja viestejä elämästään – ja IT-osaston ujo Lincoln lukee niistä jokaisen, sillä hänen vastuulleen on nimetty sähköpostiliikenteen valvonta. Mutta miten käy, kun Lincoln tajuaa rakastuneensa toiseen ystävyksistä ja on aivan liian myöhäistä esittäytyä? Ihanan elämänmakuinen kirja, jossa ei vältytä sydänsuruilta.

Anni Polva: Rakasta minua hiukan

Anni Polva on tunnetumpi Tiina-kirjoistaan, mutta hän oli myös erittäin tuottelias rakkausromaanien kirjoittaja. Polvan esikoisteoksessa pikakirjoittaja Lulu iskee silmänsä luutnanttiin, jonka näkee työpaikallaan. Vaan yllätys on suuri, kun Lulu lähtee lomalle maataloon ja paljastuu, että luutnantti on talon emännän veli. Ihan kommelluksitta ei luutnantin sydämen valtaaminen kuitenkaan Lululta onnistu.

Nora Roberts: Jotain uutta

Nora Roberts on genren kansainvälinen kuningatar, jota miltei jokainen rakkausromaanien fani on joskus lukenut. Jotain uutta on Robertsin morsiussarjan ensimmäinen osa, jossa täyden palvelun häätaloa yhdessä ystäviensä kanssa pyörittävä valokuvaaja Mackenzie kohtaa opettaja Carterin. Carter, joka on beetasankarin arkkityyppi, ei vastaa Macin normaalia miesmakua, mutta parin välillä kipinöi silti. Hauska ja kepeä romaani etenkin heille, jotka pitävät häistä.

Kaari Utrio: Rakas Henrietta

Historiallisten romaanien mestari Utrio kirjoittaa elävästi 1840-luvun Helsingistä. Vapaaherra Silfverhanen kodissa elää kolme naimatonta nuorta naista, joista vanhimman, 24-vuotiaan Henriettan naimattomuus huolettaa perhettä. Kaupunkiin saapuva salaperäinen markiisi de Maury saa kuitenkin Henriettan sydämen sykkimään.

Riikka-Utriainen-pieni.jpg

Riikka Utriainen, Espoonlahden kirjastot
Haastattelu: Iina Soininen

Kuva: Unsplash.com / Aricka Lewis

Fanin tunnustus -juttusarjassa Helmet-kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa kirjaston kokoelmista.

Lue muut Fanin tunnustukset