Read hour

Read Hour innostaa lukemaan

Viimeisimmän PISA-mittauksen mukaan yli joka kymmenes nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Read Hour on Lasten ja nuorten säätiön järjestämä kampanja, jossa haastetaan koko Suomi lukemaan tunniksi. Tarkoituksena on innostaa etenkin lapset ja nuoret lukemaan.

Tunti on aika, joka menee helposti vaikka kännykän selailuun. Tunnissa on kuitenkin mahdollista uppoutua kunnolla ja koukuttua kiehtovaan tarinaan niin, että se sytyttää kipinän lukea lisää.

Read Hour -tapahtumaa vietetään YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä tiistaina 8.9.2020 klo 14. Kampanjaan liittyviä tempauksia järjestetään 31.8.-8.9., eli lukemista juhlistetaan kokonaisen viikon ajan. 

Read Hour näkyy sosiaalisessa mediassa tunnisteella #ReadHour.

Linkkivinkit

Read Hour - Lisätietoa kampanjasta

Lue lapselle - Tietoa lukemisen tärkeydestä ja kirjasuosituksia vanhemmille

Helmet-lukudiplomit - Lukemaan kannustavat satu- ja lukudiplomit suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja saamen kielillä

Lukuvinkkejä

Tässä kirjastolaisten lukuvinkit yhdessä ja yksin luettavaksi lukutunnin ajaksi. Kirjan nimestä aukeaa linkki Helmet-hakuun, jossa voit tarkastella teoksen tietoja ja tehdä varauksen.

Yhdessä ääneen luettavaksi

ötökkämaa160.jpg

Ville Hytönen: Ötökkämaan tarinat
Tunnetko jo pikkuötökkä Ippu Pötökän, Hämämäkämäkin tai homeisessa purjossa asustavat Läntin ja Likakasan? He kaikki seikkailevat Ville Hytösen kirjoittamassa ja Virpi Pennan kuvittamassa valloittavassa kertomuskokoelmassa Ötökkämaan tarinat. Kirjassa tavataan pieniä öttiäisiä iloineen ja suruineen. Ippu Pötökkä haluaisi kovasti kurkistaa avaraan maailmaan, mutta onko hän siihen liian pieni? Hämämäkämäkkiä puolestaan harmittaa, sillä ei ole kiva syödä ystäviään. Entä miten Läntti ja Likakasa saataisiin vapaaehtoisesti pesulle? Tässä kirjassa erityisen hienoa on monipuolinen ja kekseliäs kieli, onhan Ville Hytönen runoilija. Erinomaista iltasatumateriaalia ihan koko perheelle.  
Pauliina Eriksson, Vantaan kaupunginkirjasto

uskomatontarina160.jpg

Andreas H. Schmachtl: Uskomaton tarina siitä, kuinka Pyrymaa pelastettiin
Ruskeaturkkinen Pöntinen ei ole seikkailija, vaan hän haluaa nukkua yöt kotikolossaan. Pöntinen kerää polttopuita ja pelastaa sattumalta haltian, jonka jalka on juuttunut puun alle. Haltian mielestä Pöntinen olisi sopiva sankari huimaan pelastustehtävään. Julma peikko on nimittäin siepannut haltiakansan kuninkaan tyttären. Haltiat suostuttelevat Pöntisen matkaan. Seikkailun edetessä Pöntinen onnekseen tapaa auttavaisia olentoja, kuten Hupelin, josta tulee Pöntisen ensimmäinen aito ystävä. Matka vie kohti pohjoista, jossa on sumua, lunta ja erämaata. Seikkailu on satumainen ja sopivasti jännittävä. 
Marjut Lahtela, Vantaan kaupunginkirjasto

kasa160.jpg

Emilia Erfving: Kasa
Kirjan pääolento Kasa muodostuu katkenneista oksista, kuusenneulasista, tammenterhoista ja milloin mistäkin. Se myös muuttuu vuodenaikojen mukana ja seuraa, kuinka metsä sen ympärillä muuttuu. Kirja käsittelee siis vuodenaikoja hyvin sympaattisella tavalla. Kirjassa on ihana kuvitus ja kaunis tarina.  


Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

julius-160.jpg

Jessica Love: Julius on merenneito
Julius on pieni poika, joka näkee mumminsa kanssa metrossa kolme ihanaa merenneitoa. Hänkin haluaa olla merenneito, mutta mitähän mummi siitä ajattelee? Kirjassa ollaan New Yorkissa, jossa järjestetään joka vuosi merenneitoparaati. Kirja kertoo itsensä toteuttamisesta ja siitä, että muut hyväksyvät lapsen sellaisena kuin hän on. Kirjassa ei ole kovinkaan paljoa tekstiä, vaan tarina kulkee eteenpäin upeiden kuvien avulla.
Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

en hirveästi.jpg

Anna Milbourne: En (hirveästi) pelkää pimeää
Pelkääkö lapsesi pimeää? Silloin tämä kirja voi olla yksi tapa käsitellä tuota pelkoa. Kirja kertoo pienestä pojasta, joka pelkää vain ihan vähän pimeää. Auringon laskiessa pimeä liukuu esiin ja kasvaa aina vaan suuremmaksi, kunnes peittää kaiken. Mutta pimeä voi olla myös seikkailu ja vain kun on aivan pilkkopimeää, voi nähdä kaikki tähdet taivaalla. Tätä kirjaa kannattaa lukea taskulampun kanssa. Kirja sisältää satoja pieniä reikiä, joiden läpi valo kulkee ja tuo esiin uusia varjoja.  

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

kaikkilasketaan-160.jpg

Kristin Roskifte: Kaikki lasketaan

Tässä kirjassa ihan kaikki lasketaan ja laskeminen alkaa nollasta. Laskeminen jatkuu aina miljardiin ja äärettömään asti. Kirjassa kohdataan erilaisia ihmisiä eri paikoissa ja jos seuraat kirjaa tarkkaan, löydät kaikki kirjassa tapahtuvat tarinat ja salaisuudet. Kirja on siis täynnä yksityiskohtia ja laskettavaa ja se pitääkin lukea monta kertaa. Jokaisella lukukerralla löytää jotain uutta. Jokainen on mukana laskuissa ja jokaisella on merkitys. 

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

pikipöljä160.jpg

Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä​
Pikin päivä alkaa kurjasti jo matkalla päiväkotiin. Kurja päivä jatkuu, kun päiväkodissa muut eivät huomaa Pikiä. Piki päättää olla Myrsky – hurja supersankari. Silloin muut huomaavat hänet, sillä Myrsky sinkoilee sinne ja tänne ja riehuu niin että Pikin parhaaseen ystävään Lumiin sattuu. Kuinka Piki ja muut reagoivat tähän? Entä jatkuuko Pikin kurja päivä? Kirja kertoo hienosti eri tunteista ja kuinka niitä on vaikea välillä ymmärtää, varsinkin jos on vielä pieni. Se kertoo myös kiusaamisesta, ryhmään kuulumisen haasteista sekä ystävyydestä. 

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

Luettavaa alakoululaisille

jääkarhupatrick-160.jpg

Mato Valtonen: Jääkarhu Patrick - operaatio Tassunjälki 
Jääkarhu Patrick, arktisten alueiden pomo, kihisee kiukusta haukattuaan kamalan makuista pitkulaista ja läpinäkyvää esinettä, jossa on appelsiinin kuva. Alkaa selvitystyö siitä, kuka kelluvia, erivärisiä ja -kokoisia tavaroita jäätiköille kuskaa. Tommy-karhu kertoo napaketun joskus maininneen, että mursu oli saanut kuulla poroilta pingviinien lähettävän niitä maapallon eteläpuoliskolta. Kauniilla luontovalokuvilla kuvitetussa tarinassa käsitellään mainiolla tavalla mm. muovien kierrätystä ja luonnonsuojelua.  
Emma Postila, Helsingin kaupunginkirjasto

neitikymenen160.jpg

Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo

Jotain kammottavaa on tapahtunut Neiti Kymenen talossa. Oven takana on ensin yksi likainen ja nälkäinen pikkupoika, sitten kaksi ärsyttävää pikkutyttöä. Kuinka pahasti aikuinen voi puhua lapsille? Entä mitä tekee puutarhassa vaaniva tiikeri? 


Maru Peltonen, Espoon kaupunginkirjasto

karhunkakkaa160.jpg

Andy Seed: Karhun kakkaa ja muita eläinten jälkiä

Tämän kirjan luettuasi sinusta tulee ykkösluokan kakka-asiantuntija ja tunnistat kaikki tiellesi osuvat eläinten kakkakikkareet ja -pökäleet. Kirja kertoo laajasti muistakin eläinten jättämistä jäljistä: oksennuspalloista, jalanjäljistä, höyhenistä ja karvatupsuista. Opittuja tunnistustaitojasi voit testata ensin kirjan tietovisoissa. Tämän jälkeen olet valmis lähtemään ulos tutkimusretkelle! Mitä kaikkia eläimiä lähiseuduillasi asuukaan? 


Helena Perttilä Vantaan kaupunginkirjasto

yksisarvinen160.jpg

Pip Bird: Yrmeä yksisarvinen - Yksisarviskoulu alkaa
Mira on AINA haaveillut pääsevänsä Yksisarviskouluun. Kaikki eivät sinne pääse, mutta hänen perheestään aika moni on siellä ollut, kuten Miran isosisko Rani joka on opiskellut siellä jo pari vuotta. Mira saakin kutsukirjeen kouluun! Eikä hän malta millään odottaa koulun alkua ja oman yksisarvisen tapaamista. Kun Mira viimein pääsee kouluun ja tapaa oman yksisarvisensa, se ei ole ihan sitä mitä Mira oli odottanut. Teppo on nimittäin LAISKA ja takkuinen, kauhea piereskelemään ja pyöräyttää pökäleitä tasaiseen tahtiin! Se vaan haluaisi syödä ja nukkua eikä käydä koulua. Teppo aiheuttaakin Miralle aikamoisia ongelmia heti kun koulu alkaa...

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

kissakopla160.jpg

Agnieszka Stelmaszyk: Kissakopla
Chris löytää jouluaattona kolme hylättyä kissanpoikasta ja päättää viedä ne kotiin, vaikka heillä on jo neljä kissaa ennestään. Pian selviää, että nämä kolme kissanpoikasta ovat hyvin erityislaatuisia ja pitävät television katselemisesta. Ne saavat myös muut perheen kissat tavoilleen. Nämä erikoiset kissat saavat pian aivan liikaa vaikutteita televisiosta ja Chris huomaa, että esimerkiksi metsuriohjelmat ovat aivan liian vaarallisia ohjelmia kissoille. Ja kun luette kirjan, teille selviää miksi kissat haluavat miljonääreiksi ja mitä muita tapoja kissat keksivät rikastuakseen...

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

hurjajengi-160.jpg

Aaron Blabey: Hurja jengi​

Herra Susi on päättänyt, että hän on tästedes hyvä jätkä eikä mikään pahis. Herra Susi kutsuu uuteen sankarien jengiinsä muutkin pahamaineiset tapaukset: Herra Hain, Herra Piraijan ja Herra Käärmeen. Yhdessä he päättävät tehdä hyviä tekoja ja vapauttaa koiratarhan koirat takaisin vapauteen. Se kuinka vapauttaminen onnistuu, onkin aikamoinen seikkailu.

Kaisa Salomaa, Vantaan kaupunginkirjasto

Luettavaa yläkoululaisille

dodo.jpg

J.S. Meresmaa: Dodo
Arvosanoja pitäisi nostaa, jotta päätöksestä mennä lukioon ja aikanaan yliopisto-opinnoista tulisi totta. Iina onnistuu kuitenkin vain poissaolojen määrän nostamisessa. Ensinnäkin on Tuukka. Poikaystävää on nykyään vaikea saada aamuisin edes sängystä ylös pelaamaan, saati hoitamaan asioitaan. Toiseksi on Dodo, heidän vaarallinen salaisuutensa. Luonnontieteellinen ihme, joka vaatii huolenpitoa 24/7. Sitten äiti pakottaa Iinan kesäksi isän luokse maalle, Isän, joka mieluummin valitsi viinan kuin Iinan. Että sellainen unelmien kesä edessä. Nopealukuinen säeromaani, joka on vaikeista aiheistaan huolimatta positiivinen lukukokemus.
Ida Martikainen, Vantaan kaupunginkirjasto

haisevakäsi-160.jpg

Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta
Jos luulit, ettei zombeja, kummituksia tai omistajansa hulluksi ajavia nukkeja ole olemassa, olet väärässä. Uhriniituntakainen on paikka, jossa tapahtuu kummia: lapsia katoaa ja kuolee oudoissa olosuhteissa. Unimaailmasta ei enää pääsekään takaisin eikä kukaan muu näe takapulpetin kalpeaa tyttöä. Pienissä karmivissa tarinoissa käsitellään esimerkiksi pelkoja, koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Lue jos uskallat! Kirjasta on myös selkokielinen versio.

Meeri Holopainen, Vantaan kaupunginkirjasto

yksimeista160.jpg

Karen McManus: Yksi meistä valehtelee

Breakfast club kohtaa Agatha Christien! Viisi nuorta joutuu jälki-istuntoon, josta vain neljä kävelee elävänä ulos. Juorusovelluksen tekijä Simon on onnistunut pilaamaan monen nuoren elämän paljastuksillaan. Kaikilla neljällä eloonjääneellä olisi motiivi, mutta kenestä heistä on murhaajaksi? Kirja kerrotaan vuorotellen näiden neljän nuoren näkökulmasta. Kirjan jatko-osa, Yksi meistä on seuraava, jatkaa kutkuttavan jännittävää tarinaa.

Marjo Mannila, Vantaan kaupunginkirjasto

loppu160.jpg

Mats Strandberg: Loppu
Mitä sinä tekisit, jos saisit tietää, että maapallo tuhoutuu vajaan viiden viikon päästä? Foxworthiksi nimetty kaiken elämän tuhoava komeetta on lähestymässä Maata. Osa ihmisistä jatkaa elämäänsä kuten ennenkin, mutta syntyy myös uskonnollisia kultteja sekä salaliittoteorioita. Osa ihmisistä jakaa ajatuksiaan TellUs-sovellukseen. TellUs tallentaa tekstit satelliittiin, johon kerätään mahdollisimman paljon tietoa ihmiskunnan historiasta, kulttuurista ja tieteestä. Tapahtumia tarkastellaan Simonin ja Lucindan näkökulmista. Heitä yhdistää Tilda: Lucindan entinen paras ystävä ja Simonin tyttöystävä, joka löytyy kuolleena epäilyttävistä olosuhteista. He alkavat selvittää tapausta yhdessä samalla, kun koko muu maailma valmistautuu väistämättömään tuhoon. 
Marjo Mannila, Vantaan kaupunginkirjasto

napitirti160.jpg

Jennifer Mathieu: Näpit irti! 
Viv on kyllästynyt koulussaan vellovaan seksismiin. Jalkapallojoukkueen pojat kähmivät tyttöjä ilman seuraumuksia, ja tytöille asetetaan mahdottomia pukukoodeja. Viv törmää äitinsä vanhoihin riot grrl -zineihin ja päättää julkaista omaa lehtistä anonyymisti. Alkuun lehtiset kannustavat oppilaita piirtämään käsiinsä tähtiä ja sydämiä, mikäli viimeaikaiset tapahtumat tuntuvat heistäkin epäreiluilta. Kun muutosta ei tapahdu, muuttuvat kannanototkin isommiksi. Lukuhetken taustalle suosittelen Bikini Kill -yhtyeen kappaletta Rebel Girl, jota kirjassa myös siteerataan. 

Marjo Mannila, Vantaan kaupunginkirjasto