Vexi Salmi (1982) LEHTIKUVA / Anna-K. Örtengren

Sankari Vexi Salmi

Vexi Salmi 1942–2020

Suomalaisen laululyriikan mestari ja monitoimimies Vexi Salmi kuoli 8.9.2020. Viihdemaailma tuntee Salmen Irwin Goodman -ilmiön kehittelijänä, mutta myös monipuolisena kääntäjä-sanoittajana, joka on riimitellyt tuhansia tekstejä keskeisille iskelmätaivaan kiintotähdille.

Mikä mies

Veikko Olavi (Vexi) Salmi syntyi työläisperheeseen Hämeenlinnassa 1942. Hän on kirjoittanut pitkälti yli 5000 laulua – joidenkin arvioiden mukaan jopa 8000 – joista noin 3000 on levytetty. Monet sanoituksista ovat tilaustöitä ja suomalaisia versioita ulkomaalaisista iskelmäteksteistä. Salmi on tehnyt myös satukirjoja, romaaneja, sekä kirjoittanut ja dramatisoinut näytelmiä.

Lisäksi hän on ollut monessa mukana: opiskellut somistajaksi, pitänyt musiikkikauppaa, pyörittänyt ohjelmatoimistoa, toiminut musiikkikriitikkona ja pakinoitsijana lehdissä sekä tehnyt radio- ja tv-ohjelmia.

Varsinkin Hämeenlinnassa sanoittajamestari tunnetaan myös nykytaiteen keräilijänä ja lahjoittajana. Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisu vuodelta 2017 Rappiotaide: saksalaista ekspressionismia Vexi Salmen kokoelmasta valottaa Vexin intohimoa kuvataiteeseen. 

Salmi olisi täyttänyt tässä kuussa 78 vuotta. Aikoinaan 70 vuotta täyttänyttä sanoittajaa onniteltiin näyttävästi Helsingin Juhlaviikoilla syksyllä 2012. Tuolloin Huvilateltassa kuultiin nuoremman polven kotimaisia artisteja ja niitä laulajalegendoja, joiden kanssa Vexi oli vuosikymmenten saatossa työskennellyt. Ikimuistoisen illan solisteina olivat Jonna Tervomaa, Marion Rung, Matti Johannes Koivu, Tuomari Nurmio, Johanna Försti ja Fredi.

Vexin "tuote" ja ystävä Irwin Goodman

Vexi Salmi riimitti vuonna 1965 Irwin Goodmanille kappaleen En kerro kuinka jouduin naimisiin. Siitä sai alkunsa kahden elämäntaitelijan neljännesvuosisadan kestänyt musiikillinen yhteistyö. Miehet olivat tunteneet toisensa jo pikkupojasta lähtien kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Myöhemmin he olivat yhdessä töissä Länsi-Saksassa kuorma-autoja lastaamassa. Tuosta ajasta voi lukea Salmen elämäkerrallisesta kirjasta Siniset mokkakengät.

Parivaljakko Vexi ja Irwin teki 1960–80-luvuilla ikimuistoisia lauluja: Työmiehen lauantai, Kun ei rahat riitä, Ryysyranta, St. Pauli ja Reeperbahn, Vain elämää, Suruton nuoruusaika… Monet muistavat varmasti myös tuhdit kappaleet Meni rahahommat pieleen ja Haistakaa paska koko valtiovalta.

Vexi Salmen eniten käyttämä peitenimi Irwin-tuotannossa oli Emil Retee. Sadannen Irwinille tehdyn sanoituksen jälkeen Vexi otti taitelijanimensä eteen liitteen von. Sanoittaja tunnetaan myös nimillä Bertil Berg, Bill Black, Lars Luode, Leo Länsi, Antero Ollikainen, Irja Tähde, Viekka ja nimimerkillä PA.

Vaikka Vexin bravuuri oli katupoikamaisissa rienauksen rajaa hipovissa renkutuksissa, hän ymmärsi, ettei Suomessa kannata erikoistua pelkästään yhteen tyyliin.

Irwin on Vexin sanoin laulanut näinkin kauniisti: ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus…” Tuo popriimi on valittu eittämättä aiheellisesti mukaan kirjaan Kitara, tähdet ja kuu: suomipopin parhaat säkeet. Kuuntelemisen arvoinen kokoelmalevy Vexi Salmen sanoituksista on Sanat: Vexi Salmi

Elämänmakuisia sanoja

Heti uransa alkuvuosista lähtien Salmi kirjoitti ja suomensi kappaleita myös muille artisteille kuin Irwinille. Tunnettuja sanoituksia ovat muun muassa Fredin Puhu hiljaa rakkaudesta ja KirkanSurun pyyhit silmistäni. Kolmen Suomea edustaneen euroviisukappaleen sanat ovat nekin lähtöisin Vexi Salmen kynästä: Fredi & Ystävät kappaleella Pump pump, Katri-Helena esitti viisuissa laulun Katson sineen taivaan ja Vesa-Matti Loiri kappaleen Huilumies. Myös rakastettu ja varioitu joululaulu Sydämeeni joulun teen, jonka Loiri levytti ensimmäisenä, on Vexin käsialaa.

Kuulin jo vuosia sitten koskettavan kappaleen Sydämeen jäi soimaan blues. Se on suomenkielinen tulkinta Rio de Janeiro Bluesista. Mikä oivaltava riimitys, hyvin lohduttava, ajattelin. ”Kun sä lähdit, mielen täytti synkkä levottomuus, sydämeen jäi soimaan blues”. Biisin sanoittajaksi oli merkitty A. Ollikainen ja esittäjäksi Carola Standertskjöld. Carola oli Suomen oloissa eksoottinen esiintyjä, joka levytti jazzia ja iskelmää. Paljon myöhemmin sain kuulla, että sanojen takana oli Vexi Salmi.

Meihin suomalaisiin ovat aina uponneet humoristiset ja leikittelevät iskelmät. Joskus myös parodiaksi tarkoitettu kappale on päässyt pinnalle ja otettu tosissaan. Vexi Salmen sanoittama surumielinen Elämän valttikortit tehtiin alun perin parodiaksi.

Kenties tuntemattomampia aluevaltauksia ovat Vexin tuutulaulut. Yö-yhtyeestä tuttu solisti Olli Lindholm teki levyn Nukku-Matti ja Herra Kuu rauhoittumismusiikiksi kaikenikäisille. Tekstit olivat löytyneet sattumoisin Salmen pöytälaatikosta kymmenisen vuotta sitten. Vexi Salmen fanina toivon, että laatikosta löytyisi postuumisti vielä lisääkin riimejä.

Arja Niemimaa

Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -hanke

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja sitä on päivitetty 9.9.2020.