Toivoa kirjallisuudesta: Anja Snellmanin kirjasuositus

• Anja Snellman, kirjailija, toimittaja ja terapeutti
• Tuotanto: Yli 20 romaania ja kolme runoteosta
• Ajankohtaista: Romaani Lähestyminen ilmestyi syksyllä 2016.
• Suhteeni kirjastoon: ”Olen aina käyttänyt kirjastoa ja viettänyt aikaa kirjastoissa. Asuin viisivuotiaaksi Viidennellä linjalla, Kallion kirjaston läheisyydessä. Kirjasto oli lähempänä kuin leikkipuisto. Nautin siitä, kun saan olla fyysisten kirjojen läheisyydessä.”

Edith Södergran: Tulevaisuuden varjo. Suomentanut Pentti Saaritsa.

"Tulevaisuuden varjo on matkakirjani, ja mukana kulkevan pokkaripainoksen sivut ovat kuluneet käytössä ja taittuneet hiirenkorville. Tutustuin Edith Södergranin runouteen, kun olin 15-vuotias teinityttö. En muista lukutilannetta tarkasti, mutta luultavasti olin silloin Kallion kirjastossa. Vietin koululaisena paljon aikaa kirjastossa lukien.

Luin runot ensin Saaritsan käännöksinä suomeksi, mutta myöhemmin olen lukenut niitä myös alkukielellä ruotsiksi. Vaikutuin valtavasti Södergranin kielestä ja asenteesta, hänen tavastaan olla nainen. Tunsin Södergranin elämäntarinan. Tiesin hänen olleen sairas pitkään ja kuolleen nuorena. Hänen yksinäisyytensä ja toisaalta voimakas itsenäisyytensä puhuttelivat minua: hän oli maailmankansalainen, vaikka eli pienissä ympyröissä.

Södergran eli Raivolassa entisessä Suomen Karjalassa hyvin vaatimattomissa oloissa. Myös isäni oli Raivolasta kotoisin. Kun tein joitain vuosia sitten matkan luovutettuun Karjalaan, kävin katsomassa isäni kotitaloa ja vierailin samalla Södergranin hautamuistomerkillä Raivolanjärven rannalla.

Södergran oli edellä aikaansa monella eri tavalla, myös suhteessaan seksuaalisuuteen. Hänellähän oli tunteita esimerkiksi ystäväänsä ja tukijaansa, kirjailija Hagar Olssonia kohtaan. Jos Södergran eläisi nyt, olisi hän varmasti sateenkaariaktivisti.

Kielenkäyttäjänä Södergran tuntuu yhä uskomattoman tuoreelta. Jos häntä vertaa suomenkielisiin aikalaisiinsa, vaikkapa Uuno Kailaaseen, on hänen tuotantonsa pitänyt pintansa aivan toisella tavalla. Myös hänen asenteensa oli toinen kuin suomeksi kirjoittavilla runoilijoilla tuohon aikaan. Vaikka hän kirjoitti peloistaan ja kärsimyksestään, hän suhtautui ongelmiinsa ”ratkaisukeskeisesti”.

Vaikka olen prosaisti, kielellä on minulle yhtä suuri merkitys kuin jos olisin runoilija. Saan Södergranin kielestä ja kielikuvista valtavasti voimaa ja iloa. Luen häntä silloin, kun olen sairas tai alakuloinen tai kun oloni tuntuu toivottomalta. Hänen runonsa tekevät oloni riemulliseksi. Modernisti sanottuna ne voimauttavat.

Minulla on myös monia muita voimakirjoja, joihin palaan yhä uudelleen. Näitä ovat Eino LeinonHelkavirret, Marguerite Duras'n koko kaunokirjallinen tuotanto ja Pablo Nerudan runous voimakkaine kuvineen. Anton Tšehovin novellit saavat minut unohtamaan murheet. Mika Waltari on myös suosikkejani, hänen teoksissaan pidän välillä kielestä, välillä tarinasta.

Kirjallisuus asettaa asiat mittasuhteisiin. Herodotosta siteeraten: ”Kaupungit jotka olivat ennen suuria, ovat nyt pieniä, ja kaupungit jotka olivat ennen pieniä, ovat nyt suuria.”

Luen mielelläni matkoista ja matkakirjoja. Michael Ondaatjen Englantilainen potilas on kulkenut mukanani jo 25 vuotta. Romaani sijoittuu osin Pohjois-Afrikan aavikkoseuduille, ja aavikko näennäisen yksinkertaisena paikkana kiehtoo minua. Olen myös käynyt Saharassa. Siellä on paljon muutakin kuin hiekkaa. Kauan sitten aavikon paikalla on ollut vettä ja elämää, kuka ties uimareita ja virtahepoja."

Vuosi 2017 on Suomen Mielenterveysseuran 120-vuotisjuhlavuosi, ja yksi juhlavuoden kolmesta teemasta on Toivoa kirjallisuudesta. Helsingin kaupunginkirjastossa järjestetään juhlavuoden kunniaksi tapahtumakiertue tällä teemalla. Kiertueella tunnetut ihmiset kertovat, mistä kirjasta he ovat saaneet toivoa, voimaa, apua tai iloa omaan elämäänsä. Tapahtumakiertue alkaa tammikuussa jatkuen koko vuoden ja vierailee jokaisessa helsinkiläisessä kirjastossa. Kiertueen aikataulut löydät osoitteesta  helmet.fi/toivoa .

Lue lisää

Lue kaikki Toivoa kirjallisuudesta -sarjan jutut täältä.

Teksti: Niina Holm
Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki