Osa kirjailija Christine de Pizania kuvaavasta maalauksesta, jossa kirjailija istuu pöydän ääressä kirjoittamassa.

Vinkkejä feministisestä kaunokirjallisuudesta

Kun sain tehtäväkseni tehdä vinkkilistan feministisestä kaunokirjallisuudesta, otin sen innostuneesti vastaan, koska totta kai niiden kerääminen olisi minulle helppoa kuin heinänteko. Mutta sitten rupesin pohtimaan mikä on feminististä kaunokirjallisuutta? Kirjoja joissa selkeästi on teemana feminismi ei ollutkaan ihan niin paljoa kuin olin ajatellut. Rupesin sitten katselemaan mitä kirjoja muut ovat pitäneet feministisinä. Huomasin että joitain kirjoja sanottiin feministisiksi, koska kirjailija tiedetään feministiksi, mutta itse en nähnyt miten kirjat sisällöltään eroasivat muista kaunokirjallisista teoksista, joissa nainen on päähenkilönä. Omasta mielestäni kirja tarvitsee tiettyä yhteiskunnallisuutta ollakseen feministinen. Tässä on nyt minun hyvin subjektiiviset vinkit feministisestä kaunokirjallisuudesta:

Aino Vähäpesola : Onnenkissa, 2019

Kirjan päähenkilö tekee tutkimusta Södergranin runojen feministisestä luennasta, joten on hyvin luontevaa, että patriarkaattia ruoditaan ja feminismiä tietenkin. Oli niin ihanaa lukea kerrankin nuoresta naisesta etsimässä itseään. Edelleenkin tuntuu siltä, että aivoni kihisevät ajatuksia ja kysymyksiä kirjan jäljiltä. Kirjan suorastaan ahmaisi. Kieli oli kaunista mutta silti helppolukuista ja mukaansatempaavaa. En keksi, kenelle en tätä kirjaa suosittelisi. Olen varma että jokainen saa jotakin tästä.

Maria Matinmikko : Kolkka, 2019

Kolkan alaotsikko on runoromaani ja jos sitä ei lukisi siinä niin olisin saattanut pitää tätä proosarunona. Mielestäni tämä vaatii ihan tietynlaisen mielialan että pääsee sanojen meren fantasmaan nauttimaan, ilman sitä mielen täyttää ajatukset että mitä tämä oikein on olevinaan ja miksi tämä on edes julkaistu. Kirja on hämmentävä, usein sen idea siintää jo lähellä mutta ihan en silti saa siitä kiinni.

Jenni Hendriks ja Ted Caplan : Tosi raskas reissu, 2019, suomentanut Inka Parpola

Tämä nuorten aikuisten kirja on hulvaton kuvaus nuorten tyttöjen roadtripistä lähimmälle lailliselle aborttiklinikalle. Viihdyttävä paketti jossa kuitenkin pääteemana on naisen itsemääräämisoikeus kehoonsa.

Holly Bourne : Mitä tytön täytyy tehdä?, 2016, suomentanut Kristiina Vaara

Tämäkin kirja on nuorten aikuisten romaani, mutta alun riipaisevaan kuvaukseen seksuaalisesta ahdistelusta voi varmasti aikuislukijakin samaistua. Päähenkilö aloittaa tapahtuman johdosta feministisen kouluprojektin jonka myötä käydään hyvin perusteellisesti feministisiä teemoja läpi, mutta usein humoristisella tavalla. Kirja sai minut myös itkemään ja ahdistumaan. Se on trilogian kolmas osa, mutta kaikki kirjat ovat itsenäisiä osia, jotka ovat myös feministisiä vaikkei niiden pääteeman olekaan feminismi kuten tässä. Suosittelen lukemaan kuitenkin nekin osat. Ensimmäinen osa on nimeltään Oonko ihan normaali? Ja toinen osa Mikä kaikki voi mennä pieleen?

Naomi Alderman : Voima, 2016, suomentanut Marianna Kurtto

Epäröin hiukan laittaa tätä kirjaa tähän listaan sillä se on mielestäni kuin kauhistuttava hyväksikäytetyn naisen kostofantasia siitä kun naisista tulee fyysisesti voimakkaampia kuin miehet ja naiset tekevät yhtä julmia tekoja miehille kuin he ovat tehneet historian saatossa naisille. Kuitenkin kehyskertomus haastoi käsityksiäni asioista ja sai minut pohdiskelemaan ja siten siirsi kirjan vankasti tälle listalle. Kirja sopii hyvin esimerkiksi Stephen Kingin kirjojen faneille.

Nawal El Saadawi : Nainen nollapisteessä, 1979, suomentanut Kaija Anttonen

Tätä kirjaa lukiessa kyyneleeni valuivat vuolaana enkä varmaan ole mitään kirjaa lukiessa kokenut yhtä voimakasta katharsista. Kirja perustuu tositapahtumiin ja on vahva kaunokirjallinen kannanotto naisen asemasta arabiyhteiskunnassa. Se kertoo parittajansa tappaneen Firdauksen tarinan ja on hurjaa, katkeraa ja uhmakasta tykitystä. Egyptiläinen kirjailja ja lääkäri El Saadawi on mielipiteitensä vuoksi istunut vankilassa ja ollut terroristijärjestöjen tappolistalla ja siitä huolimatta jatkanut taistelua tasa-arvon puolesta. Häneltä on valitettavan vähän suomennettu kirjoja.

Ursula Le Guin : Left hand of darkness / Pimeyden vasen käsi, 1966, suomentanut Kalevi Nyytäjä

Olen ehkä puolueellinen koska Ursula Le Guin on lempikirjalijani, mutta yleisesti hänen tätä teostaan pidetään uraauurtavana sekä feministisessä kaunokirjallisuudessa että tieteiskirjallisuudessa. Toisaalta teos on myös hyvin kiistelty sillä jo aikoinaan monet feministit moittivat ettei kirjassa ole menty tarpeeksi pitkälle gender-pohdinnoissa. Itse taas pidän siitä että lukijalle jätetään mietiskeltävää eikä väännetä rautalangasta. Jos vain kykenee lukemaan englanniksi, suosittelisin lukemaan tämän alkukielellä sillä he/she-pronominien käyttö antaa tähän kirjaan ihan erillaisia merkityksiä kuin suomen sukupuoleton hän.

Prosper Mérimée : Carmen, 1845, suomentanut Reino Hakamies

Vaikka pidän Carmen-oopperan musiikista niin henkilöhahmot on valitettavan vääristelty alkuperäisestä Mériméen romaanista. Kirja on teemaltaan yhteiskunnallinen ja feministinen kuvaus köyhästä romani-naisesta Carmenista, jota miehet hyväksikäyttävät. Carmen ei ole kirjassa mikään femme fatale, joka tuhoaa miehiä vaan uhri.

Jane Austen : Ylpeys ja ennakkoluulo, 1813, suomentanut mm. Kersti Juva

Usein tämä kirja nykyään esitellään romanttisena, kuitenkin se on erittäin terävä kuvaus siitä kuinka ylemmän keskiluokan naiset olivat perheilleen kauppatavaraa. Heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää päästä mahdollisimman hyviin naimisiin, omia ammatillisia haaveita ei voinut olla tai mitään mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Myös Austenin muista kirjoista löytyy tämä yhteiskunnallinen naisen asemaa kuvaava ulottuvuus. Valitettavasti osassa maailmastamme tämä on edelleen todellisuutta.

Christine de Pizan : Kvinnostaden, 1405, översättning Jens Nordenhök

Viimeisenä historiallisena tärppinä kirja jota en ole lukenut, mutta haluaisin lukea. Christine de Pizan mainitaan usein ensimmäisenä naisena joka on elättänyt itsensä ja perheensä kirjoittamalla. Hänen teoksensa Le Livre de la cité des dames on ensimmäinen kirjoitettu feministinen utopia. Helmet-kirjastoissa tämä kirja on tosiaan vain ruotsiksi ja taitoni ei riitä lukemaan sitä tällä kielellä.

Teksti: Meerit Heiskanen, Espoon kaupunginkirjasto
Kuva: Osa kirjailija Christine de Pizania esittävästä maalauksesta vuodelta 1407. Teoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet

Vinkkilista on syntynyt asiakastoiveen pohjalta.