Runoilijalle tuli mitta täyteen
Runoilija Jani Nieminen on kirjastolaisille tuttu mies, sillä hän on tehnyt vuodesta 2003 erikoiskirjastonhoitajan töitä erityisesti nuorten kanssa. Ensimmäiset tekstinsä Nieminen muistaa kirjoittaneensa äitienpäiväkorttiin ala-asteella.
– Moni etsi runoja kirjoista, ja ihmettelin kovasti, miksi muut eivät tehneet itse. Kun opettaja kirjoitti runoni taululle, ajattelin ensimmäisen kerran, että ohhoh, tämähän on hauskaa.
Nyt Niemiseltä on julkaistu jo neljäs runoteos, Bigini. Se on suoremmin kantaa ottava ja yhteiskuntakriittinen kuin yksikään hänen aikaisemmista teoksistaan. Biginissä katuluutnantti Louhimo käy taistoon vangitun Runolaulajan kanssa, ja seuraa sanoilla mittelyä rasismista, ihmisoikeuksista ja hyvinvointiyhteiskunnasta.
Teoksen taustalla vaikuttavat yleinen maailmantilanne, Suomen politiikka ja pakolaistilanne. Näiltä aiheilta ei kukaan ole voinut välttyä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Niemisessä kyti turhautuminen.
– Pidin hallituksen hiljaisuutta esimerkiksi vihapuheiden suhteen omissa silmissäni hyväksyntänä. Kaikki toivovat dialogia, mutta on mahdotonta keskustella vaikeista asioista, kun ihmiset huutavat toistensa päälle. Bigini on kaikesta tästä syntynyt purkaus. Minulla oli kirjasta aikaisemmin regressiivisempikin versio, jota piti hieman tasoitella.
Beat-runouden hengessä
Voisi sanoa, että runoilijan mitta tuli täyteen, kun Suomi meni sekaisin turvapaikanhakijoiden tulosta vuonna 2015.
– Pakolaisaalto herätti minussa ajatuksen: näinkö vähään meistä oli? Tässäkö oli Euroopan solidaarisuus ja yhtenäisyys? Heti, kun sitä aletaan koetella, se ratkeaa liitoksistaan.
Bigini on vahvasti mustan huumorin sävyttämä: Nieminen sanookin, että mitä rankempi aihe on kyseessä, sitä tärkeämpi on löytää sen käsittelyyn satiirinen sävy. Biginissä kalevalainen perinne lyö kättä rap-lyriikoiden kanssa, ja tunteen palo on hurja. Sanoilla leikittely on velkaa Niemisen Saarijärven-sukulaisten tarinoinnille.
– Mummolassa tarinan kertomisella oli valtavan iso rooli. Aikuiset kerääntyivät tuvan pöydän ympärille kertomaan hauskoja tarinoita. Äidinisäni oli loistava kertoja, ja äidinäidillä oli naseva tapa naulata idea yhdellä lauseella. Koukutuin itse tarinankerrontaan, kun kerroin aikuisille vitsejä ja sain heidät nauramaan.
Jos on Bigini vaikuttava kirja paperilta luettuna, vielä voimallisempi kokemus on kuulla Niemisen lukevan sitä ääneen. Nieminen toteaa, että Biginissä on tiettyä beat-runouden henkeä, ja hän käykin mielellään lavakeikoilla lukemassa runojaan.
Kaikki taide on poliittista
Nieminen sanoo, että jo hänen toisessa teoksessaan Kodittomille koirille oli kantaa ottavia sävyjä, mutta näin suorasukaisesti hän ei ole asioita tekstissä käsitellyt aikaisemmin.
– Runo on hyvä muoto kantaa ottavaan taiteeseen. Ymmärrän, että kantaaottavuudella voi olla huonoja kaikuja 1960- ja -70-luvuilta: pelätään, että siitä saa itseensä jonkin leiman. Mutta jos jokin aihe alkaa poltella, ei sitä voi väistää. Jollain tavalla kaikki taide on poliittista. Jo isä ja äiti opettivat olemaan heikomman puolella. Se on runoilijan tehtävä.
–
Minulle on todettu, että ”olet tuollainen suvaitsevainen”, ikään kuin se sulkisi pois kriittisyyden ja tekisi minusta ihmisen, joka halaa tunnekuohussa koko maailmaa. Elämme aikaa, jossa sivistyksestä on tullut kirosana ja ratkaisuiden takana on ajatus tehokkuuden tuomasta kauneudesta.
Biginin lukuohjeeksi Nieminen on lainannut Fernando Pessoan lausetta: ”Minä olen kaikki ihmiset.” Nieminen kehottaa lukijaakin päästämään irti tehokkuuden ja ymmärryksen vaatimuksesta ja antamaan lukemiselle aikaa.
– Lukija alkaa helposti punnertaa ja puristaa ymmärtääkseen, mitä kirjoittaja on halunnut sanoa. Runon lukeminen ei ole mikään satasen aidat. Ei ole tarkoitus, että istutaan ja luetaan kirja kerralla loppuun ja heitetään se sitten olan yli. On hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, mitä tunteita teksti itsessä herättää. Ymmälleen jääminenkin on hieno tunne.
Teksti: Iina Soininen
Kuva: Panu Somerma
Jani Niemisen teokset Helmet-haussa
Kylässä
Kodittomille koirille
Meren poika, joen poika
Bigini
Lue myös:
Kirjailijan koko kuva